Yhden valtaideologian halllitsema Suomi, vai suomalaisten Suomi?

En tiedä, onko vaalivoittohuuma jo hälventynyt ja että kyetäänkö enää näkemään vihanpidon läpi, mutta... luulisi, että myös demarikannattajatkin jo ymmärtävät, millaisia ongelmia saadaan aikaan, kun demokratiaa ei ymmärretä oikeuden lisäksi velvollisuutena. Koskien sekä kansalaisia, että kansalaisista valittuja poliitikoita.

Kyse ei ole vain siitä, että ongelmat on suuria tai hankalia, vaan myös siitä, että politiikan luonne ja laatu on kärsinyt monella tavalla. Poliitiikasta on tullut ideologioiden, agendojen, vallanhakuisuuden jne. kilpajuoksua ja keinot kovenee ja moraali laskee. Samalla kansaa kohdellaan ja nyljetään epätasa-arvoisesti, kansalle syötetään valheita ja harhaanjohdatuksia, "väärinajattelijoita" vainotaan ja vaiennetaan... ja sitten me kansalaiset lähdemme kiihottunein mielin mukaan tähän poliittiseen peliin ja avustamme puolueiden erikoistumisen kaventumista ja toisistaan etääntymistä.

Me olemme, tai meidän pitäisi olla, yksi yhtenäinen yhteiskunta, eikä poliittisten joukkueiden "jalkapallofaneja". Meidän pitäisi kyetä määräämään politiittisen kentän luonne ja laatu, mutta koska olemme kovin ailahtelevaisia ja helpostikin vihamielisyyteen taipuvaisia, kateuteen ja katkeruuteenkin jopa, meitä on helppo hyväksikäyttää ja johdatella poliittisena voimana puolueiden omissa kilpasuorituksissa. Mutta eihän poltiikassa pitäisi luoda sisäistä itsekästä kilpailua, josta kärsii koko yhteiskunta, eikä äänestäjien pidä ikinä fanittaa sellaista. Mikä on siis ongelma? Synergian, toisiaan tukevien ideoiden, kehityksen, yhteistyökyvyn ja -halun yms. puute, tai täydellinen poissaolo. Kun idea on tavoitella yhteiskunnan hyvinvointia, pystyykö siihen yksi suppeasti erikoistunut ideologia? Huomioidaanko siinä seurauksia? Vai pyritäänkö vain saamaan voitto omalle ideologialle? Hinnalla millä hyvänsä?

Suomea on tituleerattu yhdeksi maailman älykkäimmistä kansoista. Itse en voi tuohon enää yhtyä. Mutta aina on mahdollisuus muuttaa suuntaa. Siihen löytyy eväät, jos "kehtaamme" katsoa tämän kaiken vihamielisen mölyn taakse. Emme ole vasureita, demareita, persuja, kokkareita yms., vaan suomalaisia. Minusta koko ryvettynyt takapajuinen oikeisto-vasemmisto -akseli on niin ongelmaherkkä, että se pitäisi remontoida perustuksistaan lähtien. Mutta onko lokeroituminen jo liian pitkällä, että kyetään näkemään enää muuta kuin oman lokeronsa "täydellisyys"?