Yhtälö, jossa kulutuksen väheneminen Koronan vuoksi johtaa valtion velan voimakkkaaseen kasvuun, ei kestä tarkempaa tarkastelua. Kulutuksen alenemisen pitäisi johtaa menojen alenemiseen ja myös valtion menojen alenemiseen. Alentneita liikevaihtoja ei pitäisi korvata valtion kassasta. Valtio ei ole Koronan vuoksi korvausvelövollinen, mutta voi toki tukea välttämättömissä menoissa. Maailmanlaajuisesti tilanne ja yhtälö on sama. Koronatukien laillisuus tulee tarkistaa.
Oikeusprosesseja voi olla tulossa. Miljardit päätyvät jollekin joka ei ole niitä ansainnut tai jolla ei ole ollut koronamenoja selityksenä. Vastuunkantajat ovat huomanneet jo asian ja toimivat sen mukaan. Ylipäätään bruttokansantuotto ei voi olla talouspolitiikan peruste. Joku talouden järjestelmässä pettää lopulta. Ehkä se on valuutta, ehkä pörssikurssit. Ehkä luottamus julkiseen hallintoon.
Oikeusprosesseja voi olla tulossa. Miljardit päätyvät jollekin joka ei ole niitä ansainnut tai jolla ei ole ollut koronamenoja selityksenä. Vastuunkantajat ovat huomanneet jo asian ja toimivat sen mukaan. Ylipäätään bruttokansantuotto ei voi olla talouspolitiikan peruste. Joku talouden järjestelmässä pettää lopulta. Ehkä se on valuutta, ehkä pörssikurssit. Ehkä luottamus julkiseen hallintoon.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Totta. Onko valtionvelan otto sitä että voidaan kansalle nostaa erintyyppisiä veroja ja maksuja käyttäen koronanaiheuttamaa kulutuksen laskua syynä tai vientiteollisuuden heikentyneillä näkymillä tai tekaistuilla ilmastosyillä. Mihin sitten käytetään varoja joita saadaan ulkomailta ja verotuloina. Onko se investointi uusii sotalentokoneisiin vain raskaaseen hallinto-ja virkakoneistojen ylläpitämiseen tai olemattomien työpaikkojen tukemisiin joilla ei ole pikän ajankuluessa mitään jatkuvuutta.
Varallisuuden jako sen kuin kasvaa ja eriarvoisuus lujittaa otettaan eu-pohjolassa.