Tietääkö joku, onko kukaan mielenterveyshäiriö -diagnoosin saanut päässyt työeläkevakuutusyhtiön kautta uudelleen koulutukseen (ammatillisena kuntoutuksena)?
Olen kuullut että tuki- ja liikuntaelinsairauksissa on tuettu helpommin ammatin vaihtoa, ja että mt-häiriöisille taas ei.
Pitääkö tämä paikkansa?
Jos joku on päässyt uudelleen koulutukseen, millä perusteilla ja millä diagnooseilla? Kuinka paljon työkokeilua tai muuta "todistamista" nykyisen alan terveysriskeistä/soveltumattomuudesta on tarvittu, ennen kuin on päädytty tukemaan uutta koulutusta? Miltä alalta/mistä työstä on päädytty kouluttautumaan uudelleen, ja mikä ala/koulutus on katsottu sopivaksi?
Olen kuullut että tuki- ja liikuntaelinsairauksissa on tuettu helpommin ammatin vaihtoa, ja että mt-häiriöisille taas ei.
Pitääkö tämä paikkansa?
Jos joku on päässyt uudelleen koulutukseen, millä perusteilla ja millä diagnooseilla? Kuinka paljon työkokeilua tai muuta "todistamista" nykyisen alan terveysriskeistä/soveltumattomuudesta on tarvittu, ennen kuin on päädytty tukemaan uutta koulutusta? Miltä alalta/mistä työstä on päädytty kouluttautumaan uudelleen, ja mikä ala/koulutus on katsottu sopivaksi?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllä, minä pääsin. Mukana oli oma uraohjaaja sellaisesta firmasta kun katja noponenoy, joka puolsi koulutusta, kävin myös psykologilla testeissä ja eläkeyhtiö maksaa koko koulutusajan minulle kuntoutusrahaa.
Ja tuo uraohjaaja oli siis ilmainen minulle, eläkeyhtiö maksoi ne tapaamiset sen kanssa. Uskon, että se oli aika tärkeä asia, että joku ulkopuolinen arvioi sitä eläkeyhtiölle, että lähtivät sitä koulutusta mulle maksamaan.
Minä olen myös päässyt opiskelemaan diagnosista huolimatta. Kannattaa siis yrittää.
Kyllä, tosin täydennyskoulutusta, mutta on mahdollista
Kyllä, perustin oman yrityksen ja sain siihen kylkeen koulutuksen. Koen, että pystyn oman yrityksen kautta paremmin pitämään työmäärän hallinnassa. Minulla oli tukena työhönvalmentaja eläkeyhtiön maksamana, tuolta samasta Noposelta, siitä ei ainakaan ollut haittaa, että joku toinen myös näki tilanteeni ja puolsi päätöksiä eläkeyhtiöön päin.
Minulle ei onnistunut, mutta ikä myös voi olla esteenä diagnoosin lisäksi.
Mikä ikä oli esteenä?
Olen kohta 60v
Juu minäki 55v enkä mihinkäö enää pääse. Totesivat etten kelpa töihin enkä kuntoutukseenkaan ja eläkettäkää ei anneta. Vaimo lähti perheen kanssa. Hieman kova on kohtalo. Juon itseni hengiltä.
Eläkä juo. Mennään vaikka virtuaalikävelylle vai mitä etäkävelyjä ne onkaan.
Minäkään en päässy edes sinne työeläkeyhtiön arviointijaksolle, ikää itselläni n. 40 v. Samoin kävi ystävälleni. Molemmilla korkeakoulututkinnot (sairaanhoitaja ja ekonomisti), ja diagnooseina "vain" masennus ja ahdistuneisuushäiriö. Sitten toisaalta tiedän sellaisten päässeen, jotka ovat vakavammin mieleltään sairaita ja joilla ei edes aikaisempaa kokemusta työelämästä, mitä itselläni kyllä on. Tasan ei mene nallekarkit...
Vuodesta 89 olin töissä atk ohjelmoijana. Niskahartia ongelmat estää verenkierron aivoihin jos koneella olen nyt. Tulee huimaus ja pyörtyminen. Lopulta koko elimistö sekoaa. Mutta ketään ei kiinnosta. Kaikki vaan laskee rahojaan ettei tarvi maksaa mitään. Tää maa on aivan paska. En voi tulla kävelylle koska fysioterapeutti väänsi lonkkani rikki ilkeyttään. Voin vain olla kotona. Onneksi ruokakauppa vietessäniin ei kuole nälkään. Kukaan ei välittäisi vaikka kuolisin nälkään.
Minä taas 55v. pääsin opiskelemaan, näin Elon kautta
Joo, minä 54 ja Ilmarisen kautta, olen lähihoitaja ja masennus on taustalla.
Älä luovuta, se on kaikkein pahinta mitä voit tehdä.