RUK:kiin pääseminen

Anonyymi

Intti edessä, ja kiinostusta on johtajakoulutukseen (AUK, RUK). Kuinka päästä RUK:kiin? Itse käynyt amiksen seuraavaksi, joten kuinka paljon se vaikuttaa RUK:kiin pääsemiseen? Perushyvä kunto löytyy, mutta kannattaako ressata että pääseekö vai ei?

12

74

    Vastaukset

    • Unohdin kysäistä, että mistä aselajista pääsee helpoiten RUK:kiin?

      • Laukunkantokomppaniasta.


    • Ole sitten erittäin terävänä, kaikki just, eikä melkein.
      Kyllä ne merkille pistää tosissaan olijat ja mielistelijät.
      Jos teillä on vielä kapteenin haastattelu, niin siellä kannattaa kertoa ajatukset: kertoo kyllä mahdollisuudet suoraan.
      Minä niitä en tiedä.
      Enempää en osaa auttaa.

    • Aikanaan kun kävin armeijan, olisi ollut kiinnostusta ainakin AUKiin, mutta vaikka kuinka yritti päteä ei onnistunut amispohjalta. AUKiin lähtijöiltä vaadittiin siihen aikaan keskikoulu (eikä edes kaikki halukkaat mahtunut). RUKiin jatkoi terävimmät ylioppilaat tai korkeamman koulutuksen saaneet.

      Omasta jälkikasvutani toinen poika oli saanut ylioppilaslakin rimaa hipoen alhaisilla arvosanoilla, ei mahdollisuuksia edes AUKiin. Toinen oli saanut ylioppilaslakin todella hyvillä arvosanoilla ja varusmiespalveluskin meni todella jämptisti, RUKki oli siis edessä.

      Todennäköisesti nykyisinkin käytännön vaatimus RUKkiin on ylioppilastodistus hyvillä arvosanoilla.

      • Koulutuksen lisäksi alokasajan särmäämisellä ja myös palikkatestillä on vaikutusta siihen pääseekö AUK:iin. AUK:sta taas parhaat pääsevät RUK:iin. Käytännössä ylioppilastodistus saattaa olla vaatimus, koska ammattiupseeriksi ei muuten pääse ja ne valikoituvat RUK:n käyneistä.

        Tosin lähipiiriini kuuluu merivoimien upseeri, joka ei varusmiesaikana päässyt rukkiin sairatuttuaan juuri pääsykokeen aikana. Oli ensin vuoden kesäkessuna ja kävi kai jonkinlaisen RUK:n korvaavan kurssin.


    • Rukkiin ei paljoo peltisepän taidoille ole tarvetta.

    • RUKissa on kuitenkin jonkinmoinen vaatimustaso teoriapuolella, tuskin tulee esim hyvää tulenjohtajaa jos laskutaito on että osaa laskea kissan ulos ovesta. RUK kestää lopulta vain reilun 3kk, ei siinä ajassa opeteta teoriapuolen perustaitoja jotka lukiossa vie sen min. 3 vuotta. Armeija ei halua sinne maitojunapudokkaita vaikka olisi kuinka noheva ryynäämään. Jos kyllin monta epäonnistujaa RUK:iin lähettää, joutuu siinä lähettävän perusyksikönkin komentaja jo epäonnistujan maineeseen.
      Amispohjalta pääsee todennäköisesti ammattialaansa sivuaviin tehtäviin kuten asesepäksi, automieheksi, viestimieheksi.

      • Kiitos vastauksesta! Kuinka paljon harrastuksilla on loppujen lopuksi merkitystä aselajin valintaan? Itsellä 7-8vuoden tausta VPK:oosta, joten suojelupuoli kiinnostaisi. Amiksessa käynyt perustason ensihoitajan seuraavaksi loppuun. Onko se samantien lääkintämieheksi intissä jos on jonkun näköinen koulutus sote alalta? Olen ymmärtänyt, että jos menen lääkintämieheksi, pääsee sieltä helposti AUK:kiin lääkintämiesten esimieheksi, koulutuksen puolesta. Mutta entä RUK? Itsellähän ei ole lääkärin todistusta joten en sieltä pääse lääkintä puolen RUK puolelle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta! Kuinka paljon harrastuksilla on loppujen lopuksi merkitystä aselajin valintaan? Itsellä 7-8vuoden tausta VPK:oosta, joten suojelupuoli kiinnostaisi. Amiksessa käynyt perustason ensihoitajan seuraavaksi loppuun. Onko se samantien lääkintämieheksi intissä jos on jonkun näköinen koulutus sote alalta? Olen ymmärtänyt, että jos menen lääkintämieheksi, pääsee sieltä helposti AUK:kiin lääkintämiesten esimieheksi, koulutuksen puolesta. Mutta entä RUK? Itsellähän ei ole lääkärin todistusta joten en sieltä pääse lääkintä puolen RUK puolelle.

        Peruskoukutusjakson jälkeen keskustellaan jatkokoulutuksesta ja silloin kannattaa kertoa omista kiinnostuskohteistaan. Noilla koulutuksilla luulisi ainakin lääkintämiehen linja avautuvan AUK:iin ei tuolle linjalle otetan kovin monta. RUK taitaa olla ajateltu vähintään lääketieteen opiskelijoille.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta! Kuinka paljon harrastuksilla on loppujen lopuksi merkitystä aselajin valintaan? Itsellä 7-8vuoden tausta VPK:oosta, joten suojelupuoli kiinnostaisi. Amiksessa käynyt perustason ensihoitajan seuraavaksi loppuun. Onko se samantien lääkintämieheksi intissä jos on jonkun näköinen koulutus sote alalta? Olen ymmärtänyt, että jos menen lääkintämieheksi, pääsee sieltä helposti AUK:kiin lääkintämiesten esimieheksi, koulutuksen puolesta. Mutta entä RUK? Itsellähän ei ole lääkärin todistusta joten en sieltä pääse lääkintä puolen RUK puolelle.

        Saattaa sillä jotain olla muttei se varmaa ole ellei ole valmis juristi, pappi tai lääkäri. Itselläni oli mielestäni jonkinlaiset perustelut kun hain rannikkotykistöön mutta jääkärinä mentiin 11 kuukautta. Aukissa oli tupakavereina valmiit tekniikan tohtori ja diplomi-inssi, rivijääkäreitä siis olivat myös. Kaveri oli laivastossa Upinniemessä, ns. vihreällä linjalla eli ei laivapalvelussa vaan koiraohjaajana. Samassa ryhmässä oli valmis ja jo merikokemusta kipparin verran hankkinut merikapteeni. Että herrassaan on. Voihan systeemi nykyään olla jo vähän eri kun siviiliosaamista pyritään myös huomioimaan ehkä enemmän kuin takavuosina. Ei ainakaan ole haitaksi tuoda jokaisessa sopivassa välissä esiin kiinnostustaan ja sitä tukevaa opinto- ja harrastuspohjaa. josta muutoin ei intillä välttämättä mitään tietoa ole ellei ole tullut kertoneeksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Saattaa sillä jotain olla muttei se varmaa ole ellei ole valmis juristi, pappi tai lääkäri. Itselläni oli mielestäni jonkinlaiset perustelut kun hain rannikkotykistöön mutta jääkärinä mentiin 11 kuukautta. Aukissa oli tupakavereina valmiit tekniikan tohtori ja diplomi-inssi, rivijääkäreitä siis olivat myös. Kaveri oli laivastossa Upinniemessä, ns. vihreällä linjalla eli ei laivapalvelussa vaan koiraohjaajana. Samassa ryhmässä oli valmis ja jo merikokemusta kipparin verran hankkinut merikapteeni. Että herrassaan on. Voihan systeemi nykyään olla jo vähän eri kun siviiliosaamista pyritään myös huomioimaan ehkä enemmän kuin takavuosina. Ei ainakaan ole haitaksi tuoda jokaisessa sopivassa välissä esiin kiinnostustaan ja sitä tukevaa opinto- ja harrastuspohjaa. josta muutoin ei intillä välttämättä mitään tietoa ole ellei ole tullut kertoneeksi.

        Kyllä sitä siviiliosaamista ennenkin huomioitiin. SähköTK:lla oli -70 luvun lopulla kuitukersantti, joka teki optisten kuitujen avulla tapahtuvan tiedensiirron tiimoilta lisurityötä. SähköTK oli ensimmäinen paikka Suomessa, jossa TV:n videosignaalia siirrettiin optisessa kuidussa.
        Siihen aikaan kyseisessä koulussa tehtiin varusmiesaikana diplomitöitä ja ainakin tuota yhtä lisenssiaattityötä. Dokumentit ja tekniset kokeilulaitteet jäivät tietenkin koulun käyttöön.

        Ex sähkötkoolainen.


    • Valkolakin puuttuminen vaikutti aikanaan ratkaisevasti, kun takana oli keskikoulu ja kolmivuotinen amis. Selkeästi pienemmillä auk-pisteillä mentiin RUK:n ja aukinjohtaja-majuri sanoi tuon puutteen kyllä suoraan. Sanoi sen vielä ihan samaan hengenvetoon, kun oli puhuttelussa alkuun todennut auk:n menneen erinomaisesti.

      Viesti auk:ssa oli tosin hemmetikseen valmiita inssejä ja muita jo korkeakouluopintonsa aloittaneita.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka maksaa ei-turvallisesta maasta tulevan pakkokatanteenin..

      ..eivät kai veronmaksajat Kelan ansiosidonnaisella päivärahalla? Vastuuton mokailija maksakoon mokiensa kulut itse! Se on Ruotsin risteilyltä tai Balk
      Maailman menoa
      134
      3859
    2. Järkyttäviä Paljastuksia Nikon TV-sarjasta

      Tänään se sitten alkaa, sarja nikosta ja katiskasta. Ennakkotietojen mukaan sisältö paljon ikävämpää kuin luulin. Niko käyttänyt huumeita jo 13 vuotia
      Kotimaiset julkkisjuorut
      124
      3723
    3. Henna ja Tauski jälleen yhdessä onnellisina

      Kihlatkin hankittu. https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/503fdd42-5bef-4519-ae07-de01ca6aa9ba
      Viihde ja kulttuuri
      24
      2345
    4. Suomi olisi itse tarvinnut kehitysapua

      suomen koronatalous ja sannan lahjarahat italiaan on kestämätön setti. Suomen julkinen ajetaan alas, teitä ei kunnosteta, omaa taloutta ei elvytetä..
      Maailman menoa
      195
      2162