vaikka niin opetetaan. Olen keskustellut saksalaisten, itävaltalaisten sekä sveitsiläisten kanssa asiasta ja minulle on kerrottu, että he eivät ymmärrä toistensa puhetta eli kieltä. Kyseessä on kolme sukukieltä eli myös kolme eri kansaa.
Näin se vaan menee vaikka Suomen kouluissa paasataan saksalais oppien mukaan miten kaikki nämä kansat puhuvat saksaa. Mutta eivät puhu.
Näin se vaan menee vaikka Suomen kouluissa paasataan saksalais oppien mukaan miten kaikki nämä kansat puhuvat saksaa. Mutta eivät puhu.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Lykkäät pötyä.
Tuollaista ei Suomessa opeteta.
Saksa on kyllä Itävallan pääkieli,mutta siinä on omat murteensa.
Sveitsissä on eri kanttooneilla omat kielensä: saksa ( valtakieli) , ranska, retoromaani ja italiakin.
Saksa on kyllä Itävallan pääkieli,mutta siinä on omat murteensa.
Kyse ei ole murteista vaan eri kielistä. Poliittisista syistä puhutaan että olisi vain murrekysymys kun halutaan lietsoa keinotekoista yhteyttä. Ihan sama asia kuin kiinankielessä ja arabiassa. Joskus puhuttiin myös yhdestä saamenkielestä ja sen murteista, enää ei puhuta.
Au contraire! Minä olen umpisuomalainen joka on koulussa lukenut saksaa. Olen matkaillut paljonkin kaikissa kolmessa mainitussa maassa ja tehnyt Sveitsissä opinnäytettä. Olen pystynyt mainiosti tulemaan toimeen oppimallani kielellä.
Itävalta on kiistatta osa historiallista Saksaa. Sveitsissä oli I maailmansodan sytyttyä yhteenottoja saksalaisten ja ranskalaisten kansanryhmien välillä.
Sveitsissä puhuttu saksa kuuluu alemannimurteisiin ja sitä kutsutaan sveitsinsaksaksi (usein ”Mundart”). Se jakautuu edelleen useisiin pienempiin murteisiin, joiden puhujat kuitenkin yleensä ymmärtävät toisiaan. Tiedotusvälineissä ja kirjallisuudessa käytetty saksa, Schweizer Hochdeutsch, eroaa suuresti puhutusta kielestä ja sitä opetetaan kouluissa. Tämä saksan muoto eroaa lisäksi jonkin verran Saksassa käytetystä kirjakielestä. Samoin maan ranskankielisessä osassa on aiemmin puhuttu lukuisia murteita (patois), joista suurin osa on kuitenkin jo kuollut. Nämä murteet eivät ole ranskan vaan arpitaanin (franco-provençal) murteita. Sveitsissä käytetty ranska ei juuri eroa standardista ranskasta.[89]
Itävallan+väestö+on+varsin+homogeenista,+88,6+%+puhuu+saksaa+päivittäisenä+käyttökielenään.+Etnisistä+ryhmistä+suurin+ovat+itävaltalaiset,+joita+on+noin+91,1+%+maan+väestöstä.+Merkittäviä+vähemmistöjä+ovat+entisen+Jugoslavian+alueen+kansalaisuudet,+eli+kroaatit,+serbit,+sloveenit+ja+bosniakit,+joita+on+yhteensä+noin+4+%+väestöstä.+Lisäksi+noin+1,6+%+on+turkkilaisia+ja+0,9+%+saksalaisia.[3]
Et sitten tiedä että kukaan kantasuomalainen ei puhu suomen kirjakieltä äidinkielenään. Sama juttu saksan kanssa. Itävaltalaiset puhuvat saksan murretta. Väitätkö että Hitler ei puhunut saksaa, vaan 'itävaltaa'? :) Älä häpäise itseäsi enempää.
Ihan virallisestikin Sveitsissä ja Itävallassa puhutaan saksaa ja tämä kieli on myös opiskelukieli (kirjakieli saksa).
Ihmiset puhuvat samaa kieltä jos he ymmärtävät toisiaan ilman toisen kielen opiskelua. Minä ymmärrän täysin 'meän kielistä' tai vienan karjalaa puhuvaa.
Kyllä minullakin on vaikeuksia ymmärtää savon murretta, rauman murteesta puhumattakaan.
Kun Jurgen Klinsmann valittiin Saksan maajoukkueen päävalmentajaksi, niin pelaajat valittivat etteivät ymmärrä schwabia, jotain ihme kieltä.
Murteet voivat suurestikin erota valtakielestä ja varsinkin sen kirjakielestä. Näin on mm.Norjassa.
No, norjalaisethan ovat saaneet aikaiseksi kieliriidan, vaikka kyseessä onkin yksikielinen maa. Esim. Nesbö pitää nynorskin puhujia naurettavina.
Klinsmanin silloinen maajoukkueen kakkosvalmentaja Joachim Löw puhuu myös schwabia eli samaa saksankielen murretta kuin Klinsmann.
Itävallassa on Kärntenin alue jonka kieltä sanotaan virallisesti saksan kieleksi mutta jota kukaan saksalainen tuskin vähääkään ymmärtää. Ero on melkein kuin suomi ja viro. Aivan sama jos flaamiakin haluttaisiin kutsua saksankieleksi.
Tanska on kuin puhuttaisiin ruotsia kuuma peruna suussa. Flaami on kuin puhuttaisiin saksaa kuuma peruna suussa.
Saksankielisillä mailla on yhteinen kirjakieli, jonka mahdollisiset muutoksiset ja uudistuksiset tehdään yhteisillä päätöksillä. Tätä ns. Hochdeutschia ymmärretään kaikissa saksankielisissä maissa.
Mitä kieliin ja murteisiin tulee, niin Amsterdamissa ja Wienissä puhutaan selvästi eri kieliä, mutta jos kävelee niiden välin kylästä kylään, niin vierekkäisissä kylissä puhutaan aina lähes samanlaista murretta.