Pörssikurssien ja taloudentilan suhde ihmetyttää

Aloittajan selvennys: Komissio ja Euroopan keskuspankki kulkevat käsikynkkää.

Warren Buffettin firma on myynyt osakepositioitaan kymmenillä miljardeilla. Kässiä heillä taitaa olla jotain 140 miljardia odottelemassa romahdusta.

Buffett tietää mitä tekee, joten pidän osakepainon pienehkönä (20 %) toistaiseksi.

Kullan hinta hiipii jatkuvasti ylöspäin mutta fyysinen kulta on epäkäytännölistä ostaa, omistaa ja myydä. Lisäksi jos ostaa väärästä paikasta, voi saada kullalla päällystettyä paskaa (volframia). Kulta on tavallaan hyvin epälikvidia kamaa eikä sillä voi kaupassakaan maksaa. Pysyn erossa arvometalleista, jotka ovat lähinnä spekulanttien instrumentteja.

Q2:n talousluvut voivat olla käännekohta.
Tai sitten eivät ole? Ovatko odotukset jo ennakkoon kursseissa?
Jos niin, tuleeko kurssinousu lukujen ollessa odotettua paremmat?

Aloittaja: Mielenkiintoinen pointti tuo USA:n asuntomarkkina. Ruotsissa varmaankin sama vakuusongelma. Jotkut yhtiöt tekee pandemian aikanakin enemmän tulosta kuin ennen sitä, Microsoft, Amazon jne. Ostin itsekin yhtä lottokuponkia, Zoom videopalvelu. Luulin keväällä, että vakuutusyhtiöt pärjäävät aina, siinä erehdyin pahasti. Trump ehtii vielä virka-aikanaan hyvin ajamaan koko maailmantalouden syvään lamaan tullimaksuillaan.

Pörssejä kannattelevat matalien korkojen lisäksi ainakin keskuspankkien osto-ohjelmat ja valtioiden elvytyspaketit. Yksi syy matalaan inflaatioon on se, että keskuspankkien luoma uusi raha ei mene reaalitalouteen vaan pakkautuu esim. juurikin osakemarkkinoille, asuntoihin jne. Eli se ei näy normaaleissa kuluttajahintaindekseissä.

Italian velat olisivat oikeasti huomattavasti arvottomampia kuin ne nyt ovat (ts. niiden korko olisi korkeampi), jos EKP ei ostaisi niitä tai ne eivät olisi virallisesti riskittömiä arvopapereita pankkien taseissa. Kuinka kauan EKP voi sitten tätä jatkaa jos Italia ja muut eivät saa talouttaan paremmalle tolalle? Eipä sitä taida kukaan tietää, mutta aivan varmasti sitä ei voida jatkaa loputtomiin ilman että koko korttitalo romahtaa.

Ketään ei enää mitkään velat kiinnosta. Aina on löytynyt joku kepulikonsti millä romahtaneesta sillasta huolimatta rotkon yli mennään heittämällä. Velat maksakoot ne jotka vielä 3000-luvulla tällä pallolla mennä ketkuttaa.

Tai ehkä vasta 4000-luvulla...

Pörssit ovat viimeisen 2,5...3kk aikana täysin irronneet realitaloudesta. Esim USA'ssa Nasdaq onn nyt kaikkien aikojen maksimissa yli 10000 pisateessä, vaikka korona kiihtyy, vaikka yli 50000 lisätartuntaa päivässä. Samoin DAX'n 12600 on lähellä kaikkien aikojen maksimiaan. Pörssien uskottavuus on täysin mennyt. Tuotto-odotus seuraavalle 2...3 vuodelle on hyvin pieni, tai paremminkin riski pörssien laskulle seuraavienm 2...3 vuden tähtäyksellä on suurempi kuin mahdollisuus nousulle. Jossain vaiheessa, vuosien kuluttua pörssittietenkin asettuvat oikeaan suhteeseen yritysten tulosten ja tulosnäkymien kanssa.

Pörssit ovat täysin irti reaalitalouden tilasta. Näin erityisesti USA'ssa, jossa Nasdaqkaikkien aikojen maksimissa 10500 pisteessä ja samaan aikaan korona raivoaa ja maassa 30 miljoonaa työtäntä. Mutta sama myös Euroopassa. Usko pörssien toiminnan loogisuuteen on mennyt. Toinen esimerkki pörssien oudosta käyttäytymisestä oli vuodenaihde 2018/2019. Alkaen lokakuusta 2018 vuodenvaihteeseeen mennessä indeksit laskivat ilman mitää erityistä syytä 20..25%, kunnen heti tammikuun alusta alkoivat jyrkästi nousta, Nyt koronan vielä raskaasti jäytäessä tal talouksia pörssit ovet ehtineet nousta uusiin korkeuksiin. Pörssien järjetön käytön luo epäluottamusta ja tekee sijoittajan varovaikseksi.