Kirjoitan kirjastossa ja punkki ryömii kättäni pitkin

Iso kokoinen ruskea.
Tosi hidas.
Kevällä huomasin 3 vastaavaa.
Otin ajoissa pois.
Eka jo silloin kun melkein oli vielä lunta tai tosi varhain, lehdetöntä.

Tää yksilö puolustautuu kun sitä koskettelee, etukäpälät puolustusasennossa.

Pitää mennä vessaan tutkimaan lisää kaiken varalle ettei vain löydy

Aika hidas on punkki.
Saatiin uutta satoa sateiden jälkeen, mitkä tulivat päiviä sitten.
Ei ne kuitenkin kaupunkipunkit ole 'nälkäisiä'.
Kuivana aikana melkein katoavat.

Vihamme punkkeja, mutta ovat eläviä otuksia.
Miksi tappaisin?
Ei voi kirjastoonkaan jättää!

Se on just lemmikkinä edessäni.
Hyvä ettei punkit hyppää tai juokse kovaa tai lentää.

Keho tuntee, ainakin mulla, syntyy mielikuvia, jopa näkyjä kun joku ryömisi kehoni päällä, vaikka en näkisi suoraan missä ja kuka.
Ja kun puraisu on lähellä, niin psyyke aistii pelon......
Tätä pelkotilaa olen monesti pohtinut, hämmästystä, outoutta...
Keho aistii heti vieraan asian kohdistuvan siihen.
Onko teillä vastaavaa?
Esitunne vaarasta.
Tarkoituksena on oppia erottamaan tunteitaan.