Minulla on kova ikävä sinua ja olen todella ihastunut, vieläkin. Nämä tunteet pelottavat minua. Jos ne paljastuvat tai kerron niistä sinulle, olen täysin aseeton edessäsi. Minulla ei ole mitään, millä puolustautua. Olen valmis kaikkeen, mikä sinulle sopii, jos saan vain olla kanssasi. Kukaan ei ikinä ole vaikuttanut minuun näin. Haluan aina pitää ohjat itselläni ja tilanteen hallussa. Nyt ohjat ovat sinulla. Toivottavasti sinä tiedät, mitä teet, koska minä en todellakaan tiedä.
Naiselta miehelle.
Sinä olet ohjissa
43
542
Vastaukset
- Anonyymi
Kannattaa ottaa itsekin vastuuta omasta elämästään, eikä heittää ohjia toiselle.
- Anonyymi
Juuri näin. Omat ohjat säilytetään. Ei saa luopua siitä, mikä on, täytyy olla itsenäinen.
- Anonyymi
Yleensä olen todella vahvasti kiinni ohjaksissa. Hän on ensimmäinen ihminen ikinä, joka saa minut tuntemaan näin. Toivottavasti saan itseni koottua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yleensä olen todella vahvasti kiinni ohjaksissa. Hän on ensimmäinen ihminen ikinä, joka saa minut tuntemaan näin. Toivottavasti saan itseni koottua.
Kuka ja missä on noin voimakkaasti sinuun vaikuttanut?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuka ja missä on noin voimakkaasti sinuun vaikuttanut?
Nukahdin välissä. Hän vaikutti minuun näin, mitään tunnisteita en taida antaa. Näin aamulla asiat tuntuvat asettuvan paremmin mittasuhteisiin. Kaikki on totta, mitä illalla kirjoitin, mutta toki minun täytyy yrittää itse pitää edes vähän niistä ohjista. Se tulee olemaan vaikeaa, koska olen niin ihastunut häneen.
- Anonyymi
Kaikki mitä täällä kirjoitat on vain oman mielikuvituksesi tuotosta. Todellisuudessa asiat menevät juuri niin kuin tähänkin asti. Ei ole mitään konkreettista. Ei todellista. Muista tämä.
- Anonyymi
Hiiohei hohohoo
- Anonyymi
Itse olet haituva jonkin superälyn aivosoluissa. :D Koko olevaisuus on vain matriisi tai se sijaitsee jonkun humanoidin ajatuksissa. :D
Juu, nukkumaan käyn. Ötylöit'. :D
- Anonyymi
Perkele, kun valvottaa. No joo. Leikin, että aloitus on totta. Kerrot aseistariisuvuudesta ja puolustautumisesta. Onko kanssakäyminen sinulle aina mittelöä? Onhan maailma paskamainen ja kokemukset kovettavat mutta onko tuo suhtautuminen tässä tapauksessa tarpeen? Jotenkin tulkitsen, että et tunne kyseistä miestä entuudestaan? Jos noin voimakkaasti reagoit, niin miksi sitten kiellät itseltäsi? Onko syynä vanha tuttu torjutuksi tulemisen pelko vai tunnetko, että olisit jotenkin.... nöyryytetty? Mikä siinä miehessä vaikutti, elkeet, suhtautuminen tilanteeseen ylipäätään, puhe, äänenpainotus, vai puhuitteko mitään, fysiikka, ottiko tilan haltuun? Aloitus vaikuttaa mielestäni kurinalaiselta mutta t-risteyksessä olevalta. Jos on totta, eikä iltasatu.
- Anonyymi
Vastaan näihin, hyviä kysymyksiä. Minulla on monista syistä johtuen korkea suojamuuri ympärilläni. Jostain syystä hän ei näyttänyt edes huomaavan sitä suojamuuria ja hän käveli sen läpi. Tiedämme toisemme pidemmältä ajalta. Miksi kiellän itseni... Välillämme on esteitä, joiden vuoksi yritän toimia oikein. En edes tiedä, miksi reagoin häneen näin voimakkaasti, tämä tuli yllätyksenä minullekin. Ei siis ole mitään selkeää syytä, vaikka ei hänessä vikaakaan ole. Tämän ihastumisen vuoksi kaikki hänessä tuntuu oikealta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vastaan näihin, hyviä kysymyksiä. Minulla on monista syistä johtuen korkea suojamuuri ympärilläni. Jostain syystä hän ei näyttänyt edes huomaavan sitä suojamuuria ja hän käveli sen läpi. Tiedämme toisemme pidemmältä ajalta. Miksi kiellän itseni... Välillämme on esteitä, joiden vuoksi yritän toimia oikein. En edes tiedä, miksi reagoin häneen näin voimakkaasti, tämä tuli yllätyksenä minullekin. Ei siis ole mitään selkeää syytä, vaikka ei hänessä vikaakaan ole. Tämän ihastumisen vuoksi kaikki hänessä tuntuu oikealta.
Yritä punnita tekojasi merkityksiä tarkkaan, kaivaa itsessäsi piilossa olevaa empatiakykyä, mikäli olet se varatun vonkaaja (anteeksi sanavalinta, mutta juuri siitähän tässäkin aloituksessa on kyse).
Kun miettii häikäilemätöntä käytöstä, tulee mieleen että onko ihminen jollain tavalla jopa sairas. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vastaan näihin, hyviä kysymyksiä. Minulla on monista syistä johtuen korkea suojamuuri ympärilläni. Jostain syystä hän ei näyttänyt edes huomaavan sitä suojamuuria ja hän käveli sen läpi. Tiedämme toisemme pidemmältä ajalta. Miksi kiellän itseni... Välillämme on esteitä, joiden vuoksi yritän toimia oikein. En edes tiedä, miksi reagoin häneen näin voimakkaasti, tämä tuli yllätyksenä minullekin. Ei siis ole mitään selkeää syytä, vaikka ei hänessä vikaakaan ole. Tämän ihastumisen vuoksi kaikki hänessä tuntuu oikealta.
Reagoit voimakkaasti, koska toinen on karismaattinen, tykkäät hänestä ja olet puutteessa. Silloin voi vaikka myydä äitinsä ja puukottaa kissansa, eiks niin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Reagoit voimakkaasti, koska toinen on karismaattinen, tykkäät hänestä ja olet puutteessa. Silloin voi vaikka myydä äitinsä ja puukottaa kissansa, eiks niin.
Nauroin tälle ääneen, koska onhan tässä totuuden siemen. Kiitos nauruista. 😁
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nauroin tälle ääneen, koska onhan tässä totuuden siemen. Kiitos nauruista. 😁
Psykopaatti?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Psykopaatti?
Jollain ei ole huumorintajua... Se on nimenomaan merkki, että mielenterveys järkkyy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yritä punnita tekojasi merkityksiä tarkkaan, kaivaa itsessäsi piilossa olevaa empatiakykyä, mikäli olet se varatun vonkaaja (anteeksi sanavalinta, mutta juuri siitähän tässäkin aloituksessa on kyse).
Kun miettii häikäilemätöntä käytöstä, tulee mieleen että onko ihminen jollain tavalla jopa sairas.Ei kukaan lähde ellei suhde ole läpimätä ennalta tai lähtijä on hyvin harvinainen poikkeus (bipolaarinen, sarjapettäjä esimerkiksi). Empatiaa voi myös kokea huonossa suhteessa painostuksen alla olevaa kohtaan, Hänen osansa ei ole todellakaan kiva ja usein takana on vuosien turhautuminen. Usein, ei aina, syyllistävä puoliso olisi voinut itse valita toisin, kuunnella, olla läsnä, antaa itsestään, olla hellä, koskettaa, kunnioittaa, arvostaa ja pitää huolta seksielämästä omalta osaltaan. Kun suhteen vuosien laiminlyönnin tai on-off suhteen jälkeen puoliso rakastuu suhteen ulkopuolelle, vika onkin vain puolisossa ja empatiakyvyttömässä uudessa ihmisessä. Pitäisikö suhteesta pitää huolta jo ennalta ennen kriisiä?
Ei tunteita voi valita, omat teot voi. En ole ollut varatun kansaa suhteessa tai pettänyt koskaan. Näin olen itse elänyt ja uskollisuus on minulle supertärkeä arvo.
Kuitenkin kun kohtaa kerran elämässä rakkauden, tunteista saa puhua. Ei puhumattomuus huonoa suhdetta pelasta, se loppuu joka tapauksessa jossain vaiheessa. Ja jos tunteita on pitkään punnittu ja jo tietää ettei ole kyse vain ohimenevistä ihastuksesta tai vain halusta, pidän empatiakyvyttömänä ja myös itsekkäänä sitä, että haluaa pitää toisen huonossa tuskaa aiheuttavassa suhteessa eikä ole valmis sallimaan toiselle elämän suurinta onnea (lasten lisäksi). Ei toista ei voi omistaa. Jos haluaa toimivan suhteen, on oltava valmis tekemään sen eteen töitä. Sen sijaan, että arvostelee muita kannattaa katsoa myös omaan napaan. Jos vain toisessa on vikaa, ei irtipäästämisessä olisi haastavaa.
Erot ei ole aina kenenkään vika. Joskus puolisot ei vaan sovi toisilleen, ja alun alkaenkin yhteen on menty liian kepposin perustein. Tai joskus aikuistumisen seurauksena on kasvettu eri suuntaan. Joskus ihminen ei alussa uskalla olla kelpaamisen pelossa oma itsensä ja vaikka siksi arvomaailma erot jää alussa näkemättä.
Tämä ajatuksia herättämään sivusta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kukaan lähde ellei suhde ole läpimätä ennalta tai lähtijä on hyvin harvinainen poikkeus (bipolaarinen, sarjapettäjä esimerkiksi). Empatiaa voi myös kokea huonossa suhteessa painostuksen alla olevaa kohtaan, Hänen osansa ei ole todellakaan kiva ja usein takana on vuosien turhautuminen. Usein, ei aina, syyllistävä puoliso olisi voinut itse valita toisin, kuunnella, olla läsnä, antaa itsestään, olla hellä, koskettaa, kunnioittaa, arvostaa ja pitää huolta seksielämästä omalta osaltaan. Kun suhteen vuosien laiminlyönnin tai on-off suhteen jälkeen puoliso rakastuu suhteen ulkopuolelle, vika onkin vain puolisossa ja empatiakyvyttömässä uudessa ihmisessä. Pitäisikö suhteesta pitää huolta jo ennalta ennen kriisiä?
Ei tunteita voi valita, omat teot voi. En ole ollut varatun kansaa suhteessa tai pettänyt koskaan. Näin olen itse elänyt ja uskollisuus on minulle supertärkeä arvo.
Kuitenkin kun kohtaa kerran elämässä rakkauden, tunteista saa puhua. Ei puhumattomuus huonoa suhdetta pelasta, se loppuu joka tapauksessa jossain vaiheessa. Ja jos tunteita on pitkään punnittu ja jo tietää ettei ole kyse vain ohimenevistä ihastuksesta tai vain halusta, pidän empatiakyvyttömänä ja myös itsekkäänä sitä, että haluaa pitää toisen huonossa tuskaa aiheuttavassa suhteessa eikä ole valmis sallimaan toiselle elämän suurinta onnea (lasten lisäksi). Ei toista ei voi omistaa. Jos haluaa toimivan suhteen, on oltava valmis tekemään sen eteen töitä. Sen sijaan, että arvostelee muita kannattaa katsoa myös omaan napaan. Jos vain toisessa on vikaa, ei irtipäästämisessä olisi haastavaa.
Erot ei ole aina kenenkään vika. Joskus puolisot ei vaan sovi toisilleen, ja alun alkaenkin yhteen on menty liian kepposin perustein. Tai joskus aikuistumisen seurauksena on kasvettu eri suuntaan. Joskus ihminen ei alussa uskalla olla kelpaamisen pelossa oma itsensä ja vaikka siksi arvomaailma erot jää alussa näkemättä.
Tämä ajatuksia herättämään sivusta.Nainen, joka minulla mielessä on pettänyt silloista miestään useampaan otteeseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kukaan lähde ellei suhde ole läpimätä ennalta tai lähtijä on hyvin harvinainen poikkeus (bipolaarinen, sarjapettäjä esimerkiksi). Empatiaa voi myös kokea huonossa suhteessa painostuksen alla olevaa kohtaan, Hänen osansa ei ole todellakaan kiva ja usein takana on vuosien turhautuminen. Usein, ei aina, syyllistävä puoliso olisi voinut itse valita toisin, kuunnella, olla läsnä, antaa itsestään, olla hellä, koskettaa, kunnioittaa, arvostaa ja pitää huolta seksielämästä omalta osaltaan. Kun suhteen vuosien laiminlyönnin tai on-off suhteen jälkeen puoliso rakastuu suhteen ulkopuolelle, vika onkin vain puolisossa ja empatiakyvyttömässä uudessa ihmisessä. Pitäisikö suhteesta pitää huolta jo ennalta ennen kriisiä?
Ei tunteita voi valita, omat teot voi. En ole ollut varatun kansaa suhteessa tai pettänyt koskaan. Näin olen itse elänyt ja uskollisuus on minulle supertärkeä arvo.
Kuitenkin kun kohtaa kerran elämässä rakkauden, tunteista saa puhua. Ei puhumattomuus huonoa suhdetta pelasta, se loppuu joka tapauksessa jossain vaiheessa. Ja jos tunteita on pitkään punnittu ja jo tietää ettei ole kyse vain ohimenevistä ihastuksesta tai vain halusta, pidän empatiakyvyttömänä ja myös itsekkäänä sitä, että haluaa pitää toisen huonossa tuskaa aiheuttavassa suhteessa eikä ole valmis sallimaan toiselle elämän suurinta onnea (lasten lisäksi). Ei toista ei voi omistaa. Jos haluaa toimivan suhteen, on oltava valmis tekemään sen eteen töitä. Sen sijaan, että arvostelee muita kannattaa katsoa myös omaan napaan. Jos vain toisessa on vikaa, ei irtipäästämisessä olisi haastavaa.
Erot ei ole aina kenenkään vika. Joskus puolisot ei vaan sovi toisilleen, ja alun alkaenkin yhteen on menty liian kepposin perustein. Tai joskus aikuistumisen seurauksena on kasvettu eri suuntaan. Joskus ihminen ei alussa uskalla olla kelpaamisen pelossa oma itsensä ja vaikka siksi arvomaailma erot jää alussa näkemättä.
Tämä ajatuksia herättämään sivusta.Kaikki muu paasauksesta on minusta totta ja itsestäänselvää. Oletko mies hai nainen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kukaan lähde ellei suhde ole läpimätä ennalta tai lähtijä on hyvin harvinainen poikkeus (bipolaarinen, sarjapettäjä esimerkiksi). Empatiaa voi myös kokea huonossa suhteessa painostuksen alla olevaa kohtaan, Hänen osansa ei ole todellakaan kiva ja usein takana on vuosien turhautuminen. Usein, ei aina, syyllistävä puoliso olisi voinut itse valita toisin, kuunnella, olla läsnä, antaa itsestään, olla hellä, koskettaa, kunnioittaa, arvostaa ja pitää huolta seksielämästä omalta osaltaan. Kun suhteen vuosien laiminlyönnin tai on-off suhteen jälkeen puoliso rakastuu suhteen ulkopuolelle, vika onkin vain puolisossa ja empatiakyvyttömässä uudessa ihmisessä. Pitäisikö suhteesta pitää huolta jo ennalta ennen kriisiä?
Ei tunteita voi valita, omat teot voi. En ole ollut varatun kansaa suhteessa tai pettänyt koskaan. Näin olen itse elänyt ja uskollisuus on minulle supertärkeä arvo.
Kuitenkin kun kohtaa kerran elämässä rakkauden, tunteista saa puhua. Ei puhumattomuus huonoa suhdetta pelasta, se loppuu joka tapauksessa jossain vaiheessa. Ja jos tunteita on pitkään punnittu ja jo tietää ettei ole kyse vain ohimenevistä ihastuksesta tai vain halusta, pidän empatiakyvyttömänä ja myös itsekkäänä sitä, että haluaa pitää toisen huonossa tuskaa aiheuttavassa suhteessa eikä ole valmis sallimaan toiselle elämän suurinta onnea (lasten lisäksi). Ei toista ei voi omistaa. Jos haluaa toimivan suhteen, on oltava valmis tekemään sen eteen töitä. Sen sijaan, että arvostelee muita kannattaa katsoa myös omaan napaan. Jos vain toisessa on vikaa, ei irtipäästämisessä olisi haastavaa.
Erot ei ole aina kenenkään vika. Joskus puolisot ei vaan sovi toisilleen, ja alun alkaenkin yhteen on menty liian kepposin perustein. Tai joskus aikuistumisen seurauksena on kasvettu eri suuntaan. Joskus ihminen ei alussa uskalla olla kelpaamisen pelossa oma itsensä ja vaikka siksi arvomaailma erot jää alussa näkemättä.
Tämä ajatuksia herättämään sivusta.Haluan että kerrot, oletko mies vai nainen ja oletko kuitenkin itse tilanteessa, mistä puhut. Puhu, äläkä hyppää vieraan syliin!
Puhumattomuus voi olla myös asia, joka toista on vaivannut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kukaan lähde ellei suhde ole läpimätä ennalta tai lähtijä on hyvin harvinainen poikkeus (bipolaarinen, sarjapettäjä esimerkiksi). Empatiaa voi myös kokea huonossa suhteessa painostuksen alla olevaa kohtaan, Hänen osansa ei ole todellakaan kiva ja usein takana on vuosien turhautuminen. Usein, ei aina, syyllistävä puoliso olisi voinut itse valita toisin, kuunnella, olla läsnä, antaa itsestään, olla hellä, koskettaa, kunnioittaa, arvostaa ja pitää huolta seksielämästä omalta osaltaan. Kun suhteen vuosien laiminlyönnin tai on-off suhteen jälkeen puoliso rakastuu suhteen ulkopuolelle, vika onkin vain puolisossa ja empatiakyvyttömässä uudessa ihmisessä. Pitäisikö suhteesta pitää huolta jo ennalta ennen kriisiä?
Ei tunteita voi valita, omat teot voi. En ole ollut varatun kansaa suhteessa tai pettänyt koskaan. Näin olen itse elänyt ja uskollisuus on minulle supertärkeä arvo.
Kuitenkin kun kohtaa kerran elämässä rakkauden, tunteista saa puhua. Ei puhumattomuus huonoa suhdetta pelasta, se loppuu joka tapauksessa jossain vaiheessa. Ja jos tunteita on pitkään punnittu ja jo tietää ettei ole kyse vain ohimenevistä ihastuksesta tai vain halusta, pidän empatiakyvyttömänä ja myös itsekkäänä sitä, että haluaa pitää toisen huonossa tuskaa aiheuttavassa suhteessa eikä ole valmis sallimaan toiselle elämän suurinta onnea (lasten lisäksi). Ei toista ei voi omistaa. Jos haluaa toimivan suhteen, on oltava valmis tekemään sen eteen töitä. Sen sijaan, että arvostelee muita kannattaa katsoa myös omaan napaan. Jos vain toisessa on vikaa, ei irtipäästämisessä olisi haastavaa.
Erot ei ole aina kenenkään vika. Joskus puolisot ei vaan sovi toisilleen, ja alun alkaenkin yhteen on menty liian kepposin perustein. Tai joskus aikuistumisen seurauksena on kasvettu eri suuntaan. Joskus ihminen ei alussa uskalla olla kelpaamisen pelossa oma itsensä ja vaikka siksi arvomaailma erot jää alussa näkemättä.
Tämä ajatuksia herättämään sivusta.Mua helpottaa tuo alku. Meidän suhde on kaikkea muuta kuin läpimätä, ja mieskin on tervepäinen❤️ Rakastan sua.
- Anonyymi
Todellinen rakkaustarina on vasta alkamassa, tulenarkaa, helposti syttyvää, tarvitaan vain kahden tapaaminen, niin johan roihahtaa liekit korkealle ilmaan. Usko tähän, jos haluat. m>n
- Anonyymi
No milloin tämä tapaaminen olisi?sitä ootellessa...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No milloin tämä tapaaminen olisi?sitä ootellessa...
Joku muu vastasi, mutta ehkä aloittajakin.
En tiedä, mikä on alkamassa, mutta minulla on tunne, että jokin on. Ajatus meistä kahdestaan jossakin on kuumottava. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No milloin tämä tapaaminen olisi?sitä ootellessa...
Heti, kun sinä nainen haluat. Tänäänkin liikun siellä, missä...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Heti, kun sinä nainen haluat. Tänäänkin liikun siellä, missä...
Ei pyöritä samoissa ympyröissä kulti.
- Anonyymi
Mikään konkreettinen asia ei puhu sen puolesta, että joku isompi elämänvaihe alkaisi. Niin paitsi se, että oman ero hännät saa hoidettua pian (asunnon myynti). Silti, tunnen vahvan intuition, että jotain merkityksellistä on alkamassa. Ei auta kuin elää ja toivoa, että intuitio on oikeassa.
- Anonyymi
Uskomatonta että kukaan vastaan näin selvään provoon.
- Anonyymi
En halua kommunikoida, kun oot kamoissa
- Anonyymi
Tämä ei ole minulle osoitettu, mut tuon omani tässä esille kuvaamaan mielikuvaa, et kaikki ajattelemme yksilöinä asioita ja siten asiat voivat vaikuttaa entistä vaikeammilta kohdata toisensa, kun epävarmuus ja pelot voivat etäännyttää toisesta entistä enemmän, kun oikeanlainen ymmärrys puuttuu.
Itse miehenä ajatusmallini on rakentunut sellaiseksi, josta kärsin edelleen paljon. Jollen ole haluttu toisen suunnalta niin olen passiivinen siihen suuntaan. Tästä syystä olen todennäköisesti ikisinkku, koska en ole menestynyt huippu-urheilija, enkä koe olevani menestynyt muutenkaan. Pulassa olen ajattelujeni kanssa? Pettynytnkans itseeni monella tapaa.
Urheilen paljon ja sillä pidän oman mieleni virkeänä, riittääkö se sitten pitämään oman elämäni kasassa? Välillä tuntuu, et riittää ja välillä, kun käyn sisälläni tunne myrskyä läpi silloin tuntuu siltä, et olen pulassa kaiken sen edessä. Ja alan vertailemaan itseäni siihen toiseen ja kärsin, koska toinen on sen suhteen paljon kokeneempi ja voisiko sanoa myös rikkaampi?- Anonyymi
Urheilu voi olla tapa paeta tunteita. Tiedän omasta kokemuksesta. Kun on fyysisesti väsynyt ei tunne henkistä kipua sen alla. Syöminen voi olla keino pitää kaoottinen maailma kasassa. Asia johon saa järjestyksen. Tiedän omasta kokemuksesta.
Itse hyväksyin elämän ajoittaisen kaaoksen ja sen, että elämä saa tuntua ilman että sitä pitää pystyä hallitsemaan. Tunteet tekee elämästä merkityksellisen ja jos ei ole myös suruja, turhaumaa ja huonoja hetkiä, ei onnen hetkeä pientä tai isoa osaa välttämättä arvostaa ja arvottaa. Kuka erottaa mereen tippuneen ilon kyyneleen?
Oma kohtaisesti päädyin siihen, että onni ja tasapaino tulee rakkaudesta (romanttinen, vanhemmuus, perhe, lähimmäiset), omien arvojen tunnistamisesta ja tärkeiden arvojen mukaan elämisestä ja tärkeiden arvojen tasapainottamisesta oikeaa elämisestä. Lisäksi onnellisuus lähtee myös armollisuudesta itseä ja muita kohtaan. Virheitä ei elämässä voi välttää. Ne on osa oppimisprosessia.
Älä vertaa itsesi rakkaasesi. Jos erilainen elämänkokemus olisi hänelle este, ei hän olisi kiinnostunut. Kaikessa uudessa näkökulmien avaaminen auttaa uuden syntymiseen. Niin parisuhteissakin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Urheilu voi olla tapa paeta tunteita. Tiedän omasta kokemuksesta. Kun on fyysisesti väsynyt ei tunne henkistä kipua sen alla. Syöminen voi olla keino pitää kaoottinen maailma kasassa. Asia johon saa järjestyksen. Tiedän omasta kokemuksesta.
Itse hyväksyin elämän ajoittaisen kaaoksen ja sen, että elämä saa tuntua ilman että sitä pitää pystyä hallitsemaan. Tunteet tekee elämästä merkityksellisen ja jos ei ole myös suruja, turhaumaa ja huonoja hetkiä, ei onnen hetkeä pientä tai isoa osaa välttämättä arvostaa ja arvottaa. Kuka erottaa mereen tippuneen ilon kyyneleen?
Oma kohtaisesti päädyin siihen, että onni ja tasapaino tulee rakkaudesta (romanttinen, vanhemmuus, perhe, lähimmäiset), omien arvojen tunnistamisesta ja tärkeiden arvojen mukaan elämisestä ja tärkeiden arvojen tasapainottamisesta oikeaa elämisestä. Lisäksi onnellisuus lähtee myös armollisuudesta itseä ja muita kohtaan. Virheitä ei elämässä voi välttää. Ne on osa oppimisprosessia.
Älä vertaa itsesi rakkaasesi. Jos erilainen elämänkokemus olisi hänelle este, ei hän olisi kiinnostunut. Kaikessa uudessa näkökulmien avaaminen auttaa uuden syntymiseen. Niin parisuhteissakin.Hyvin kirjoitit ja monessa asiassa samaa mieltä. Tunteita tuntee joka tilanteessa, kun on tunteellinen luonne niin kuin minä. Liikaakin jopa välillä ja se satuttaa, kun kokee pettymyksiä elämässään, välillä jopa näyttää niin pahalta, et ulospääsyä pakollista, siksi pitkäkestoinen liikunta toimii hyvänä terapeuttinen ainakin itselle. Hyötyäkin tästä on varsinkin nyt kun kelit suosiollisia niin saa samalla kiloja karistettua pois omasta kehosta.
Elämä opettaa jokaista ja minäkin olen siinä monesti oppivan osapuolena, katsotaan mitä tuleva tuo tullessaan, kiitän vielä kommentistasi. Oli minusta hyvä kirjoitus monella tapaa. Myönnän olevani enempi pakoileva kuin vastaanottavainen, varsinkin silloin jos tilanne tuntuu vähemmän toivotulla. Silloin tilanteet jäävät vellomaan mielikuviin ja se on huono juttu.
Tästä itsellä omakohtainen kokemuskin, ikävällä tavalla, petyin itseeni ja vähän toiseenkin, mut näissä tilanteissa ainakin minä ajattelin toisin kuin hän ajatteli. Naisilla vain on parempi asema kumppanin valinnoissa. Jollei heti natsaa niin ei muuta kuin uutta matoa koukkuun? Samoin ajattelevat myös pelimiehet. Itse menen enemmän tunteella näissä, enkä siksi ole tehnyt nopeita siirtoja kumpaankaan suuntaan.
- Anonyymi
voit jättää korkkarit vaatetuk seksi
https://www.youtube.com/watch?v=URFP4k6dkMg - Anonyymi
Jos ojentaisit kätesi minua kohtaan niin en jättäisi sinua roikkumaan vaan tarttuisin siihen epäröimättä.
Olet kuitenkin tilanteessa jossa sinut täytyy itsenäisesti astua seuraava askel, en voi tönäistä sinua sen ottamiseen. Niin kerrot itsellesikin mitä haluat ja valitset ja myös mitä valiset haluta.- Anonyymi
Tässä on varmasti totuuden siemen, mutta sama koskee häntäkin. Myös hänen täytyy päättää, mitä haluaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä on varmasti totuuden siemen, mutta sama koskee häntäkin. Myös hänen täytyy päättää, mitä haluaa.
Ojennan kätöseni, tässä. Nyt täytyy keskittyä hyvinvointiin, helteellä. Ei edes yhtä olutta, ettei kuivu. Voin ihan hyvin. Keskityn uneen ja ravintoon, nesteytykseen.
Miten sinä voit ? Et kerro mitään. Olen niin huolissani sinusta, pysytkö edes elossa
- Anonyymi
Aloittaja, anna jokin vihje tuosta miehestä?
- Anonyymi
Kysy jotain, mietin vastaanko. En tiedä, olenko valmis kertomaan mitään hänestä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysy jotain, mietin vastaanko. En tiedä, olenko valmis kertomaan mitään hänestä.
Pohjoinen vai etelä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pohjoinen vai etelä?
Etelä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysy jotain, mietin vastaanko. En tiedä, olenko valmis kertomaan mitään hänestä.
Onko mies sua vanhempi, mutta liikunnallinen ja timmi, kuten sinäkin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko mies sua vanhempi, mutta liikunnallinen ja timmi, kuten sinäkin?
Tää ei sovi meihin. En kerro, miltä osin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko mies sua vanhempi, mutta liikunnallinen ja timmi, kuten sinäkin?
On. Miestissit, jenkkakavat, mädät hampaat, harmaat hapset. Timmi on🤭
- Anonyymi
Haluan että kerrot, oletko mies vai nainen ja oletko itse tilanteessa, mistä puhut. Puhu, äläkä hyppää vieraan syliin!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6658071Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4672330Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2332270- 1471843
Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi281364Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511248Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule1141234Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.65901Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65861Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill7794