Metsän

Kai noita siemeniä pitää roiskia kankaalle enemmän kuin tuo 200g/ha? Reilut 300g/ha kuulostaisi paremmalta. Siemenissä säästäminen on sulaa hulluutta! Ja kylvötyöhön menee ennemmin useita kuin muutamia kymppejä.

käpy kirjoitti:

Kai noita siemeniä pitää roiskia kankaalle enemmän kuin tuo 200g/ha? Reilut 300g/ha kuulostaisi paremmalta. Siemenissä säästäminen on sulaa hulluutta! Ja kylvötyöhön menee ennemmin useita kuin muutamia kymppejä.

Lue lisää

Siementen menekki lasketaan siementen itävyysprosentin perusteella. Mitä parempi itävyys, sitä vähemmän siemeniä kuluu. Tarkoitukseni oli kirjoittaa 250g hehtaarille, jolloin itävyyden tulisi olla noin 90 %. Siemenmäärän lisäämisellä ei ole käytännössä mitään merkitystä, voisipa sen sanoa olevan rahantuhlausta. Edellä mainitulla määrällä saadaan varmasti täystiheä taimikko. Epäonnistuneet kylvöt eivät suinkaan ole johtuneet liian vähäisestä siemenmäärästä vaan esim. kuivasta kesästä tai väärin valitusta uudistamismenetelmästä.

Kylvötyö ei ole kovin kallista koska se tehdään yleensä koneellisesti. Äestyskoneessa on kylvölaite, joka annostelee ennalta ohjelmoidun määrän siemeniä sopivin välein äestysvakoon. Jos kylvä tehdään käsin, se on tietty kalliimpaa (ja myös laatu on "kirjavampaa".

mti kirjoitti:

Siementen menekki lasketaan siementen itävyysprosentin perusteella. Mitä parempi itävyys, sitä vähemmän siemeniä kuluu. Tarkoitukseni oli kirjoittaa 250g hehtaarille, jolloin itävyyden tulisi olla noin 90 %. Siemenmäärän lisäämisellä ei ole käytännössä mitään merkitystä, voisipa sen sanoa olevan rahantuhlausta. Edellä mainitulla määrällä saadaan varmasti täystiheä taimikko. Epäonnistuneet kylvöt eivät suinkaan ole johtuneet liian vähäisestä siemenmäärästä vaan esim. kuivasta kesästä tai väärin valitusta uudistamismenetelmästä.

Kylvötyö ei ole kovin kallista koska se tehdään yleensä koneellisesti. Äestyskoneessa on kylvölaite, joka annostelee ennalta ohjelmoidun määrän siemeniä sopivin välein äestysvakoon. Jos kylvä tehdään käsin, se on tietty kalliimpaa (ja myös laatu on "kirjavampaa".

Lue lisää

Kiitos vastauksista, olikin tarkoitus mitä suurinpiirtein uudistuskulut on tulleet maksamaan.

mti kirjoitti:

Siementen menekki lasketaan siementen itävyysprosentin perusteella. Mitä parempi itävyys, sitä vähemmän siemeniä kuluu. Tarkoitukseni oli kirjoittaa 250g hehtaarille, jolloin itävyyden tulisi olla noin 90 %. Siemenmäärän lisäämisellä ei ole käytännössä mitään merkitystä, voisipa sen sanoa olevan rahantuhlausta. Edellä mainitulla määrällä saadaan varmasti täystiheä taimikko. Epäonnistuneet kylvöt eivät suinkaan ole johtuneet liian vähäisestä siemenmäärästä vaan esim. kuivasta kesästä tai väärin valitusta uudistamismenetelmästä.

Kylvötyö ei ole kovin kallista koska se tehdään yleensä koneellisesti. Äestyskoneessa on kylvölaite, joka annostelee ennalta ohjelmoidun määrän siemeniä sopivin välein äestysvakoon. Jos kylvä tehdään käsin, se on tietty kalliimpaa (ja myös laatu on "kirjavampaa".

Lue lisää

Kyllä, kyllä. Itävyysprosenttihan on se suurin tekijä. Mutta sanoisin että parempi ottaa himpan verran liikaa kuin liian vähän ettei vaan lopu kesken. Vaatii kuitenkin jonkun verran harrastaneisuutta hakea pientä määrää (20-100g) siemeniä ja käydä levittämässä ne sitten jälkeä päin. Hinta ei ole minusta este: 100g männyn siemenviljelyssiementä reilun 90% itävyydellä kustantanee n. 55 €. Metsikkösiementä saa vähän halvemmalla (mitä en välttämättä ottaisi huonomman tuhatpainon vuoksi!)

Omat kokemukseni ovat vain käsinkylvöstä eli konekylvöstä ei ole omaa kokemusta, koska täällä päin ei semmosta konetta löydy. Käsinkylvö on kuitenkin minusta laadukkaampaa, erojahan toki löytyy. Muistelen että konekylvöön suositellaan hieman suurempaa määrää kuin käsinkylvöön... Olenko väärässä?

käpy kirjoitti:

Kyllä, kyllä. Itävyysprosenttihan on se suurin tekijä. Mutta sanoisin että parempi ottaa himpan verran liikaa kuin liian vähän ettei vaan lopu kesken. Vaatii kuitenkin jonkun verran harrastaneisuutta hakea pientä määrää (20-100g) siemeniä ja käydä levittämässä ne sitten jälkeä päin. Hinta ei ole minusta este: 100g männyn siemenviljelyssiementä reilun 90% itävyydellä kustantanee n. 55 €. Metsikkösiementä saa vähän halvemmalla (mitä en välttämättä ottaisi huonomman tuhatpainon vuoksi!)

Omat kokemukseni ovat vain käsinkylvöstä eli konekylvöstä ei ole omaa kokemusta, koska täällä päin ei semmosta konetta löydy. Käsinkylvö on kuitenkin minusta laadukkaampaa, erojahan toki löytyy. Muistelen että konekylvöön suositellaan hieman suurempaa määrää kuin käsinkylvöön... Olenko väärässä?

Lue lisää

Oikeassa olet, sillä jos käsin kylvää niin parempi ottaa hieman extraa, kuin liian vähäsen. Miksi konekylvö on allekirjoittaneen mielestä laadukkaampaa? Kone kylvää tasaisesti, jolloin pelkoa siementen loppumisesta kesken ei ole. Maanomistajaa laskutetaan kylvetyn määrän mukaan. Lisäksi siemenet eivät jää aivan pintaan vaan peittyvät hieman, jolloin kuivumisen vaara on pienempi. Totta kai, jos käsin kylvö tehdään "viimeisen päälle", siis ei urakalla, niin päästään ehkä konetta parempaa tulokseen.

Enpä muista, kumpaan suositellaan suurempaa määrää. Harva kuitenkaan osaa käsinkylvössä arvioida siemenmenekkiä oikein, siinä tulee usein ongelmia. Alkuun laitetaan vähän, sitten vähän enemmän, ja yhtäkkiä siemenet ovat melkein lopussa vaikka kylvöalaa on vielä jäljellä.

Yhtä kaikki, tärkeintä että kylvö tulee tehtyä ja uusi puusukupolvi lähtee kasvuun!

mti kirjoitti:

Oikeassa olet, sillä jos käsin kylvää niin parempi ottaa hieman extraa, kuin liian vähäsen. Miksi konekylvö on allekirjoittaneen mielestä laadukkaampaa? Kone kylvää tasaisesti, jolloin pelkoa siementen loppumisesta kesken ei ole. Maanomistajaa laskutetaan kylvetyn määrän mukaan. Lisäksi siemenet eivät jää aivan pintaan vaan peittyvät hieman, jolloin kuivumisen vaara on pienempi. Totta kai, jos käsin kylvö tehdään "viimeisen päälle", siis ei urakalla, niin päästään ehkä konetta parempaa tulokseen.

Enpä muista, kumpaan suositellaan suurempaa määrää. Harva kuitenkaan osaa käsinkylvössä arvioida siemenmenekkiä oikein, siinä tulee usein ongelmia. Alkuun laitetaan vähän, sitten vähän enemmän, ja yhtäkkiä siemenet ovat melkein lopussa vaikka kylvöalaa on vielä jäljellä.

Yhtä kaikki, tärkeintä että kylvö tulee tehtyä ja uusi puusukupolvi lähtee kasvuun!

Lue lisää

"Lisäksi siemenet eivät jää aivan pintaan vaan peittyvät hieman"

Tätä kohtaa en tajunnut?

Toinen mti kirjoitti:

"Lisäksi siemenet eivät jää aivan pintaan vaan peittyvät hieman"

Tätä kohtaa en tajunnut?

Joo, saattoi olla ehkä huono ilmaisu. Eiväthän siemenet varsinaisesti peity, koska kylvölaite on äesrullien takana. Mutta käsittääkseni ne "sylkäistään" ilmanpaineella, jolloin ne eivät jää aivan "pintaan" pyörimään. Tärkein pointti oli kuitenkin, että konekylvössä siemenet eivät tule ryppäisiin, niin kuin käsin kylvössä saattaa käydä. Mitä laajemmalle äestysvakoon ne levitetään, sitä suurempi kasvutila tulee kullekin taimelle. Lisäksi kaikki mahdolliset kasvualustat tulevat käyttöön.

mti kirjoitti:

Joo, saattoi olla ehkä huono ilmaisu. Eiväthän siemenet varsinaisesti peity, koska kylvölaite on äesrullien takana. Mutta käsittääkseni ne "sylkäistään" ilmanpaineella, jolloin ne eivät jää aivan "pintaan" pyörimään. Tärkein pointti oli kuitenkin, että konekylvössä siemenet eivät tule ryppäisiin, niin kuin käsin kylvössä saattaa käydä. Mitä laajemmalle äestysvakoon ne levitetään, sitä suurempi kasvutila tulee kullekin taimelle. Lisäksi kaikki mahdolliset kasvualustat tulevat käyttöön.

Lue lisää

Tuo on kyllä totta että paineilmalla on mahdollista saada ne siemenet himppasen verran maan alle. Pikkasenkin kun siemenet on maan alla, niin uudistuminen on varmempaa, vaikka vähän huonommissakin olosuhteissa. Mutta ei se siemenen maan alle saaminen ole käsinkylvössä poissuljettua, aikaa ja rahaa se kyllä syö!

Ja kylvötupas on kai ihan pätevä, varsinkin jos tahtoo kasvattaa hyvälaatusta tavaraa?

käpy kirjoitti:

Tuo on kyllä totta että paineilmalla on mahdollista saada ne siemenet himppasen verran maan alle. Pikkasenkin kun siemenet on maan alla, niin uudistuminen on varmempaa, vaikka vähän huonommissakin olosuhteissa. Mutta ei se siemenen maan alle saaminen ole käsinkylvössä poissuljettua, aikaa ja rahaa se kyllä syö!

Ja kylvötupas on kai ihan pätevä, varsinkin jos tahtoo kasvattaa hyvälaatusta tavaraa?

Lue lisää

Jeps, juuri sitä tarkoitin, että jos käsinkylvön tekee kunnolla, niin tulos on hyvä. Mutta tekijöitä on niin moneen lähtöön.. Ajan kanssa kun tekee homman, niin hyvä tulee.

Kylvötupas on ihan OK, kunhan sitä vähän harventelee taimikon ollessa noin metrin mittaista. Muuten alkaa taimipoloisilla tulla ahtaat paikat. Liikaa ei silti kannata harvoa, sen verran, että latvustolla on kasvutilaa.

Nuorten metsien heikko laatu johtuu osin väärästä viljelymenetelmästä/puulajista ja osittain taimikon yli/alitiheydestä. Liian tiheänä taimikko riukuuntuu, liian harvana oksien karsiutuminen viivästyy ja tulee "karvaisia" puita. Tämä nimenomaan mäntytaimikoissa. Mänty vaatii valoisuutta.

mti kirjoitti:

Jeps, juuri sitä tarkoitin, että jos käsinkylvön tekee kunnolla, niin tulos on hyvä. Mutta tekijöitä on niin moneen lähtöön.. Ajan kanssa kun tekee homman, niin hyvä tulee.

Kylvötupas on ihan OK, kunhan sitä vähän harventelee taimikon ollessa noin metrin mittaista. Muuten alkaa taimipoloisilla tulla ahtaat paikat. Liikaa ei silti kannata harvoa, sen verran, että latvustolla on kasvutilaa.

Nuorten metsien heikko laatu johtuu osin väärästä viljelymenetelmästä/puulajista ja osittain taimikon yli/alitiheydestä. Liian tiheänä taimikko riukuuntuu, liian harvana oksien karsiutuminen viivästyy ja tulee "karvaisia" puita. Tämä nimenomaan mäntytaimikoissa. Mänty vaatii valoisuutta.

Lue lisää

Kerrankin näillä palstoilla saa hyvää, järkevää ja ennen kaikkea asiallistakin keskustelua aikaseksi! Tämmönen itse oppinut ja itse tehnyt saa hyviä neuvoja ja uusia näkökulmia.

Oletko muuten Mhy:n palveluksessa? Jos olet, niin ihan turhaan mollataan ja haukutaan mhy-ihmisiä kuten tuolla aikaisemmissa jutuissa! Kyllä suurin osa yhdistyksissä olevista on päteviä ammattilaisia.

mti kirjoitti:

Joo, saattoi olla ehkä huono ilmaisu. Eiväthän siemenet varsinaisesti peity, koska kylvölaite on äesrullien takana. Mutta käsittääkseni ne "sylkäistään" ilmanpaineella, jolloin ne eivät jää aivan "pintaan" pyörimään. Tärkein pointti oli kuitenkin, että konekylvössä siemenet eivät tule ryppäisiin, niin kuin käsin kylvössä saattaa käydä. Mitä laajemmalle äestysvakoon ne levitetään, sitä suurempi kasvutila tulee kullekin taimelle. Lisäksi kaikki mahdolliset kasvualustat tulevat käyttöön.

Lue lisää

Nyt tajusin. Itse en ole moiseen kiinnittänyt huomiota, mutta kaiketi teoria paineilman vaikutuksesta on oikean suuntainen.

Omien kokemuksieni mukaan käsin suoritettu kylvö on vähintään yhtä laadukasta kuin konekylvö. Mutta ehdoton edellytys tälle on ammattitaito työn suhteen.

Ja omasta mielestäni suurin virhe minkä (käsin) kylvössä voi tehdä, on juuri tuo kylvö "ryppäisiin".

käpy kirjoitti:

Kerrankin näillä palstoilla saa hyvää, järkevää ja ennen kaikkea asiallistakin keskustelua aikaseksi! Tämmönen itse oppinut ja itse tehnyt saa hyviä neuvoja ja uusia näkökulmia.

Oletko muuten Mhy:n palveluksessa? Jos olet, niin ihan turhaan mollataan ja haukutaan mhy-ihmisiä kuten tuolla aikaisemmissa jutuissa! Kyllä suurin osa yhdistyksissä olevista on päteviä ammattilaisia.

Lue lisää

Jeps, sitähän varten nämä palstat on, koitetaan auttaa ja jakaa omia kokemuksiamme ja tietojamme.

Olen ollut aiemmin Mhy:n hommissa, joten tiedän siitä jotain. Nykyisin työskentelen metsäfirmassa puunhankintahommissa. Totta on, että Mhy:iden toiminta on varsin kirjavaa riippuen paikkakunnasta ja toimihenkilöistä. Useimmiten siellä ihmiset ovat palvelualttiita ja metsänomistajan puolella, valitettavasti poikkeuksiakin löytyy..

Toinen mti kirjoitti:

Nyt tajusin. Itse en ole moiseen kiinnittänyt huomiota, mutta kaiketi teoria paineilman vaikutuksesta on oikean suuntainen.

Omien kokemuksieni mukaan käsin suoritettu kylvö on vähintään yhtä laadukasta kuin konekylvö. Mutta ehdoton edellytys tälle on ammattitaito työn suhteen.

Ja omasta mielestäni suurin virhe minkä (käsin) kylvössä voi tehdä, on juuri tuo kylvö "ryppäisiin".

Lue lisää

Mikäs siinä tuppaassa on vikana?

käpy kirjoitti:

Mikäs siinä tuppaassa on vikana?

Kylvötuppaan huono puoli on siinä, että pienelle alalle kylvetään paljon siemeniä, jolloin taimet kasvavat liian ahtaasti. Parempi on, jos siemenet leviävät tasaisesti, jolloin taimilla on kasvutilaa.

Tuppaassa taimet tietenkin joutuvat kilpailemaan kasvutilasta, jolloin heikot kuolevat. Mutta silti ne kasvavat liian tiheässä. Silloin olisi hyvä tehdä ns. reikäperkaus taimikon ollessa n. metrin mittaista, jolloin jokaiseen kylvötuppaaseen jätetään vain yksi-kaksi parasta tainta.

mti kirjoitti:

Kylvötuppaan huono puoli on siinä, että pienelle alalle kylvetään paljon siemeniä, jolloin taimet kasvavat liian ahtaasti. Parempi on, jos siemenet leviävät tasaisesti, jolloin taimilla on kasvutilaa.

Tuppaassa taimet tietenkin joutuvat kilpailemaan kasvutilasta, jolloin heikot kuolevat. Mutta silti ne kasvavat liian tiheässä. Silloin olisi hyvä tehdä ns. reikäperkaus taimikon ollessa n. metrin mittaista, jolloin jokaiseen kylvötuppaaseen jätetään vain yksi-kaksi parasta tainta.

Lue lisää

Mutta eikös tuo tupas ole kohtuullisen hyvä tapa edistää oksien karsiutumista? Itsellä ainakin taimet kilpailee ihan hyvin tilasta ilman suurempia kasvutappioita. Näin tietenkin jonkin aikaa, sitten on aika vähennellä huonoimpia. Kuitenkin on otettava kai huomioon että olen roiskinut noita siemeniä aika tiheään (n. metrin välein). Mitä mieltä ammattilainen on tästä?

käpy kirjoitti:

Mutta eikös tuo tupas ole kohtuullisen hyvä tapa edistää oksien karsiutumista? Itsellä ainakin taimet kilpailee ihan hyvin tilasta ilman suurempia kasvutappioita. Näin tietenkin jonkin aikaa, sitten on aika vähennellä huonoimpia. Kuitenkin on otettava kai huomioon että olen roiskinut noita siemeniä aika tiheään (n. metrin välein). Mitä mieltä ammattilainen on tästä?

Lue lisää

Ylitiheissä taimikoissa on vaarana taimien riukuuntuminen, ts. taimet kasvavat pituutta liikkaa suhteessa paksuuteen. Sitten kun harvennetaan liian rajusri liian myöhään, taimia katkeilee lumen painosta.

Omatoimisen metsänomistajan kannattaa toki kasvattaa taimensa suositeltua tiheämässä ja tehdä usemapia taimikonhoitoja. Nykyisissä Kemera-säännöksissä on ongelmana se, että tuki maksetaan vain kerran, jolloin ei aina voida päästä huippulaatuiseen taimikkoon. Omatoimisesti, useaan kertaan harventaen saadaan parempi puuston laatu, ehkä parempi kasvukin.

Metrin välein kylvö on ihan OK, kunhan siemenet levitetään hyvin, ts. ei pudoteta yhteen kasaan.

mti kirjoitti:

Kylvötuppaan huono puoli on siinä, että pienelle alalle kylvetään paljon siemeniä, jolloin taimet kasvavat liian ahtaasti. Parempi on, jos siemenet leviävät tasaisesti, jolloin taimilla on kasvutilaa.

Tuppaassa taimet tietenkin joutuvat kilpailemaan kasvutilasta, jolloin heikot kuolevat. Mutta silti ne kasvavat liian tiheässä. Silloin olisi hyvä tehdä ns. reikäperkaus taimikon ollessa n. metrin mittaista, jolloin jokaiseen kylvötuppaaseen jätetään vain yksi-kaksi parasta tainta.

Lue lisää

Melko hyvin perusteltu mielipide kylvötuppaiden huonoista puolista. Jokaisella taimella on hajakylvössä kasvutilaa ja taimikonhoidon yhteydessä voi valita parhaat taimet kasvatettaviksi. Kylvötuppaasta joudutaan poistamaan "ylimääräiset" taimet hyvissä ajoin.

Taimikkoa perattaessa ehdottomasti vain yksi taimi tupasta kohden! Taimet kasvavat lengoiksi yllättävän helposti mikäli taimia on enemmän tupasta kohti.

Suomen metsälain mukaan metsän voi uudistaa luontaisesti tai mikäli siihen ei ole edellytyksiä, niiis sitten viljellen. Viljely on usein varmempi ja aina nopeampi menetelmä saada aikaan taimikko.

Päätehakkuun jälkeen on maanomistaja velvollinen tekemään taimikon perustamistoimenpiteet. Niitä ovat yleensä hakkuualan raivaus, maanmuokkaus ja viljely.

Luontaista uudistamista käytettäessä metsään jätetään päätehakkuussa siemenpuut tai tehdään kaistalehakkuu. Mikäli on tehty avohakkuu, Vean ehdottama "anna luonnon hoitaa kylvö" -menetelmä ei ole metsälain mukaista toimintaa. Varsinkin jos maanmuokkausta ei tehdä, uuden taimikon syntyminen on pitkän ajan prosessi, lisäksi taimikosta tulee yleensä harva ja aukkoinen.

Hirvituhot ovatkin sitten kokonaan toinen juttu. On kasvupaikkoja, jossa menestyy ainoastaan mänty. Jos sellaisella paikalla on runsaasti hirviä talvisaikaan, on metsänomistajalla kohtuuton rasite kannettavanaan. Pohjois-Pohjanmaallakin männyn viljely onnistuu monin paikoin hyvin, mikäli hirvikanta on kurissa.

Viihtyvät ne hirvet sekametsässäkin, syövät lehtipuut pensasmaisiksi. Että silleen...

mti kirjoitti:

Suomen metsälain mukaan metsän voi uudistaa luontaisesti tai mikäli siihen ei ole edellytyksiä, niiis sitten viljellen. Viljely on usein varmempi ja aina nopeampi menetelmä saada aikaan taimikko.

Päätehakkuun jälkeen on maanomistaja velvollinen tekemään taimikon perustamistoimenpiteet. Niitä ovat yleensä hakkuualan raivaus, maanmuokkaus ja viljely.

Luontaista uudistamista käytettäessä metsään jätetään päätehakkuussa siemenpuut tai tehdään kaistalehakkuu. Mikäli on tehty avohakkuu, Vean ehdottama "anna luonnon hoitaa kylvö" -menetelmä ei ole metsälain mukaista toimintaa. Varsinkin jos maanmuokkausta ei tehdä, uuden taimikon syntyminen on pitkän ajan prosessi, lisäksi taimikosta tulee yleensä harva ja aukkoinen.

Hirvituhot ovatkin sitten kokonaan toinen juttu. On kasvupaikkoja, jossa menestyy ainoastaan mänty. Jos sellaisella paikalla on runsaasti hirviä talvisaikaan, on metsänomistajalla kohtuuton rasite kannettavanaan. Pohjois-Pohjanmaallakin männyn viljely onnistuu monin paikoin hyvin, mikäli hirvikanta on kurissa.

Viihtyvät ne hirvet sekametsässäkin, syövät lehtipuut pensasmaisiksi. Että silleen...

Lue lisää

"Vean ehdottama "anna luonnon hoitaa kylvö" -menetelmä ei ole metsälain mukaista toimintaa. Varsinkin jos maanmuokkausta ei tehdä, uuden taimikon syntyminen on pitkän ajan prosessi, lisäksi taimikosta tulee yleensä harva ja aukkoinen. "

Muokkauksesta en maininnut mitään,mutta sehän (äestys) ei kovin kallista ole.
Metsälakia tulkitaan tuollalailla,sen tiedän, mutta itse lakitekstistä ei sitä löydy,vaan Tapion ohjeista. Mikä olisi metsänomistajalle taloudelliseti edullista,ei ole metsälain (ohjeiden) mukaista.

Voihan kylvössä ja istutuksessakin taimikko jäädä aukkoiseksi ja harvaksi.Jos viljely onnistuu hyvin, on se nopeampi,mutta tuottaa huonompilaatuista sahapuuta ja kaalliisti.

Siementen ja taimien kauppiaille (MHY) luonnon kylvö on kauhistus.Usein luonnon taimet hävitetään ja tilalle istutetaan ostetut rotutaimet.

Vea kirjoitti:

"Vean ehdottama "anna luonnon hoitaa kylvö" -menetelmä ei ole metsälain mukaista toimintaa. Varsinkin jos maanmuokkausta ei tehdä, uuden taimikon syntyminen on pitkän ajan prosessi, lisäksi taimikosta tulee yleensä harva ja aukkoinen. "

Muokkauksesta en maininnut mitään,mutta sehän (äestys) ei kovin kallista ole.
Metsälakia tulkitaan tuollalailla,sen tiedän, mutta itse lakitekstistä ei sitä löydy,vaan Tapion ohjeista. Mikä olisi metsänomistajalle taloudelliseti edullista,ei ole metsälain (ohjeiden) mukaista.

Voihan kylvössä ja istutuksessakin taimikko jäädä aukkoiseksi ja harvaksi.Jos viljely onnistuu hyvin, on se nopeampi,mutta tuottaa huonompilaatuista sahapuuta ja kaalliisti.

Siementen ja taimien kauppiaille (MHY) luonnon kylvö on kauhistus.Usein luonnon taimet hävitetään ja tilalle istutetaan ostetut rotutaimet.

Lue lisää

Ei MHY:lle luonnon kylvö ole kauhistus, sen takia tehdään siemenpuuhakkuita. Sen sijaan jos maanomistaja ehdottaa avohakkuun jälkeen luonnon kylvöä, ollaankin sitten toisessa tilanteessa. Maanomistaja on sitoutunut viljelyyn, mikäli sellainen lukee metsänkäyttöilmoituksessa. MHY ei mielellään suostu "luonnon kylvöön", koska on osaltaan vastuussa mahdollisesta epäonnistumisesta ja joutuu sitten tekemään työt uudelleen.

Kylvötaimikon laatu on täysin verrattavissa luonnontaimikkoon. Sen sijaan istutustaimissa on usein mainitsemiasi laatuongelmia, joista osa johtuu väärin tehdystä istutustyöstä, väärästä puulajivalinnasta tms.

Ei luonnon kylvö ole MHY:lle kauhistus rahan takia, sen verran vähän taimikauppa tuottaa siihen tehtyyn työmäärään nähden.

Siis jos halutaan, että luonto kylvää, niin tehdään silloin siemenpuu-, tai kaistalehakkuu. Silloin luonto kyllä hoitaa tehtävänä, kunhan maanmuokkaus on muistettu tehdä.