Mitä mieltä olet pakkoruotsista koulussa ?

Anonyymi

Oletko tarvinnut ruotsinkieltä työelämässäsi ? Mitä muuta kieltä olisit mieluummin opiskellut ? Onko pätevää syytä, että Suomi on kaksikielinen maa pienen kielivähemmistön takia ?

74

203

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Olen joskus tarvinnut ruotsinkieltä työssäni enkä vihaa pakkoruotsia,
      jos en sen suuri kannattajakaan ole.
      Suomen ei tarvitsisi virallisesti olla kaksikielinen maa, jolloin ruotsinopiskelu olisi vapaaehtoista, mikä olisi parempi.
      Pakkoruotsi vie liikaa resursseja ja nykyäänhän suomalaiset ja ruotsalaiset tuntuvat puhuvan keskenään enimmäkseen englantia.
      Aika on ajanut pakkoruotsin ohi.

      • Anonyymi

        Olen tarvinnut ruotsinkieltä, työssäkin.
        Kun käyn Ruotsissa, (mistä on vähän aikaa) käytän ensisijaisesti ruotsia ja täydennän enlantia.
        Ei mikään ongelma. Miksi käytetään termiä pakkoruotsi, kun koulu tarjoaa ilmaista kielenopiskelua.
        Roomassa keskustelin norjalaisen kanssa ruotsia.
        Pidän yllätyksellisistä mahdollisuuksista. Toivon, että nuoret ymmärtävät tämän: koskaan ei tiedä, mitä tulee milloinkin tarvitsemaan.
        Siis ensin käytän ensin siinä maassa sitä kieltä, mitä olen opiskellut ja täydennän englanninkielellä.
        Beng
        Aloittaja, oletko opiskellut ruotsia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen tarvinnut ruotsinkieltä, työssäkin.
        Kun käyn Ruotsissa, (mistä on vähän aikaa) käytän ensisijaisesti ruotsia ja täydennän enlantia.
        Ei mikään ongelma. Miksi käytetään termiä pakkoruotsi, kun koulu tarjoaa ilmaista kielenopiskelua.
        Roomassa keskustelin norjalaisen kanssa ruotsia.
        Pidän yllätyksellisistä mahdollisuuksista. Toivon, että nuoret ymmärtävät tämän: koskaan ei tiedä, mitä tulee milloinkin tarvitsemaan.
        Siis ensin käytän ensin siinä maassa sitä kieltä, mitä olen opiskellut ja täydennän englanninkielellä.
        Beng
        Aloittaja, oletko opiskellut ruotsia?

        Tuo logiikka ei toimi, että "miksi käytetään termiä pakkoruotsi,
        kun koulu tarjoaa ilmaista kieltenopiskelua".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen tarvinnut ruotsinkieltä, työssäkin.
        Kun käyn Ruotsissa, (mistä on vähän aikaa) käytän ensisijaisesti ruotsia ja täydennän enlantia.
        Ei mikään ongelma. Miksi käytetään termiä pakkoruotsi, kun koulu tarjoaa ilmaista kielenopiskelua.
        Roomassa keskustelin norjalaisen kanssa ruotsia.
        Pidän yllätyksellisistä mahdollisuuksista. Toivon, että nuoret ymmärtävät tämän: koskaan ei tiedä, mitä tulee milloinkin tarvitsemaan.
        Siis ensin käytän ensin siinä maassa sitä kieltä, mitä olen opiskellut ja täydennän englanninkielellä.
        Beng
        Aloittaja, oletko opiskellut ruotsia?

        Nuorille mieletön hyöty haettaessa kesätöitä pääkaupunkiseudulta. Kaikki suuret tavaratalot hyvänä esimerkkinä.

        Yksi parhaimmista työnantajista (satoja hyväpalkkaisia työpaikkoja) ja keikkoja ympäri vuoden nuorille opiskelijoille on Ruotsinlaivat.

        Mutta, että paikka irtoaa pitää TODELLA osata , sillä työhaastattelu tehdään ruotsiksi työpaikaan >>> JONKA TYÖKIELENÄ on Ruotsi.

        Valtion vakivirat, opiskelulaitokset mm poliisiammattikorkeakoulu, yliopistot ymym.
        Apu haettaessa työtä Norjasta jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen tarvinnut ruotsinkieltä, työssäkin.
        Kun käyn Ruotsissa, (mistä on vähän aikaa) käytän ensisijaisesti ruotsia ja täydennän enlantia.
        Ei mikään ongelma. Miksi käytetään termiä pakkoruotsi, kun koulu tarjoaa ilmaista kielenopiskelua.
        Roomassa keskustelin norjalaisen kanssa ruotsia.
        Pidän yllätyksellisistä mahdollisuuksista. Toivon, että nuoret ymmärtävät tämän: koskaan ei tiedä, mitä tulee milloinkin tarvitsemaan.
        Siis ensin käytän ensin siinä maassa sitä kieltä, mitä olen opiskellut ja täydennän englanninkielellä.
        Beng
        Aloittaja, oletko opiskellut ruotsia?

        Minulla oli aikanaan norjalaisia työkavereita. Heidän kanssaan ei ollut mitään vaikeuksia keskustella ruotsiksi.
        Lähivuosina olen tavannut nirjalaisia Kreikassa ja Espanjassa. He ovat kieltäytyneet ymmärtämästä ruotsia koska, ilmoituksensa mukaan he puhuvat norjaa. Jostakin syystä minä ymmärrän heidän norjansa jos he puhuvat edes lähelle kirjakieltä.

        60-luvun alkuvuosien lukion ruotsin suurin etu oli se, että vaikka ei opetettu puhumaan eikä ymmärtämään puhetta, niin se antoi huyvän pohjan oppimiseen käytännössä kunhan koulun rasitteena olleesta virheiden pelosta pääsi eroon.
        Ruotsissa asuin mm. ruotsalaisen perheen rivarissa alivuokralaisena. Toisessa paikassa minulla oli ruotsalainen heppu kämppäkaverina. Työpaikassani hoidin työpaorukkamme palkka- ja työsuhdeasiat ruotsalaisten esimiesteni suuntaan. Toimin työnopastajana paitsi ruotsalaisille niin myös suomalaisille, kroaateille ja kreikkalaisille.
        Noissa kuvioissa käytännössä opitusta ruotsista oli hyötyä mutta suurin ilo olivat tilanteet joissa ruotsalaiset eivät ottaneet huomioon suomalaisen ymmärtävän heidän herjojaan. On tapahtunut myös Suomessa.

        Ylipäätään, käytännön elämässä tapaamani "pakkoruotsitetut" eivät osaa sitä edes auttavasti.

        Molemmat lapseni ovat suorittaneet virkamiesruotsin mutta asioidessaan ruotsalaiste kanssa, käyttävät englantia.

        Työelämässä, neuvotellessani työpaikallani hankinnoista ruotsalaisten kanssa, käytin englantia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo logiikka ei toimi, että "miksi käytetään termiä pakkoruotsi,
        kun koulu tarjoaa ilmaista kieltenopiskelua".

        Aloituksen sävystä pähkäilin, josko aletaan taas jankkaamaan ruotsinkielestä sillä kielteisimmällä tavalla.
        Koulun pitäisi lanseerata asia toisin, nimenomaan mahdollisuutena saada kielitaitoa ilmaiseksi.
        Joo. Myönnän, että suomenkieltäkin tulee kirjoitettua välillä, miten sattuu.
        Ylläkin muutama virhe. Ei tule tarkistettua. Tekstiä tulee typistettyä. Sori.

        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minulla oli aikanaan norjalaisia työkavereita. Heidän kanssaan ei ollut mitään vaikeuksia keskustella ruotsiksi.
        Lähivuosina olen tavannut nirjalaisia Kreikassa ja Espanjassa. He ovat kieltäytyneet ymmärtämästä ruotsia koska, ilmoituksensa mukaan he puhuvat norjaa. Jostakin syystä minä ymmärrän heidän norjansa jos he puhuvat edes lähelle kirjakieltä.

        60-luvun alkuvuosien lukion ruotsin suurin etu oli se, että vaikka ei opetettu puhumaan eikä ymmärtämään puhetta, niin se antoi huyvän pohjan oppimiseen käytännössä kunhan koulun rasitteena olleesta virheiden pelosta pääsi eroon.
        Ruotsissa asuin mm. ruotsalaisen perheen rivarissa alivuokralaisena. Toisessa paikassa minulla oli ruotsalainen heppu kämppäkaverina. Työpaikassani hoidin työpaorukkamme palkka- ja työsuhdeasiat ruotsalaisten esimiesteni suuntaan. Toimin työnopastajana paitsi ruotsalaisille niin myös suomalaisille, kroaateille ja kreikkalaisille.
        Noissa kuvioissa käytännössä opitusta ruotsista oli hyötyä mutta suurin ilo olivat tilanteet joissa ruotsalaiset eivät ottaneet huomioon suomalaisen ymmärtävän heidän herjojaan. On tapahtunut myös Suomessa.

        Ylipäätään, käytännön elämässä tapaamani "pakkoruotsitetut" eivät osaa sitä edes auttavasti.

        Molemmat lapseni ovat suorittaneet virkamiesruotsin mutta asioidessaan ruotsalaiste kanssa, käyttävät englantia.

        Työelämässä, neuvotellessani työpaikallani hankinnoista ruotsalaisten kanssa, käytin englantia.

        Minulla jäi englannin opiskelu vähiin. Sitä ei pidetty tekussakaan tärkeänä. Niinpä minua, juttumiehiä kun olen, käytettiin ulkomaisten tarkastajien koulutuksessa. Heitä koulutettiin kohtaamaan vastapeluri, joka puhuu huonosti englantia, ja joka vastaa mitä sattuu tarkastajien kysymyksiin. Viimein kyllästyin siihen touhuun, vaikka minun haluttiinkin jatkavan.


    • Anonyymi

      Ketkä on sitä vastaan ?

    • Kyllä ruotsin kieltä tarvitaan täällä Suomessa. Minun kouluaikanani oli aivan selvää, että oppikoulun ekalta luokalta alkaen luettiin ruotsia. Ja ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kieli oli pakollinen. Suomessa asuu ruotsinkielisiä, ja heidän kanssaan on ihan kivaa keskustella.

    • Anonyymi

      Monet haluaisivat käyttää ruotsinopiskeluajan johonkin hyödylliseen kieleen.

      • Anonyymi

        Selvää on et, suomenkielinen tarvitsee paljon todennäköisemmin meidän kansalliskieliämme, kuin jotain vierasta kieltä.


      • Anonyymi

        Englannin merkitys BREXIT:n jälkeen laskee Euroopassa, joten sen sijaan kannattaa lukea saksaa, ranskaa, espanjaa tai jopa italiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Englannin merkitys BREXIT:n jälkeen laskee Euroopassa, joten sen sijaan kannattaa lukea saksaa, ranskaa, espanjaa tai jopa italiaa.

        Tuo on kuvitelmaa ja täyttä harhaa.


    • Anonyymi

      Jos ei ole mitään asiaa Ruotsiin ei ruotsinkieltä tarvitse.

      • Anonyymi

        Kun on asiaa Ruotsiin niin ruotsalaiset ovat aina osanneet enkkua paremmin kuin suomalaiset.
        Tasapuolisuutta on se, että käytetään kummankin osaamaa, molemmille vierasta kieltä.


    • Ruotsini olen lukenut, mutta koulun jälkeen en sitä ole tarvinnut. Vaikka Suomi on kaksikielinen maa, täällä kyllä pärjää pelkällä suomellakin. Kaikkien ei tarvitse osata ruotsia, joillekkin jokin muu kieli on tärkeämpi työelämässä. Jos pakkoruotsi on esteenä sen jonkin muun kielen opiskeluun, niin se on väärin.
      Ruotsia Suomen toisena virallisena kielenä en kyseenalaista, mutta pakkoruotsia koulussa en kannata.

    • Anonyymi

      Ai ruotsinkieltä luetaan yo-kirjoituksia varten ? No ne on vaan kerran elämässä.

    • Anonyymi

      Sen takia että noin 5% puhuu ruotsia Suomessa 95%:n pitää opetella sitä.
      Se on neukkulameininkiä. Puolue päättää mitä haluat oppia.
      Ei ole sinänsä ruotsinkieltä vastaan mitään, mutta pakkoruotsia ei tarvita.

      • Anonyymi

        5% puolue muka sanoo mitä Suomen kouluissa opetetaan? Tuo on kumma väite, perustele? Kuulostaa suomenkielisten sekä demokratian pilkalta.


    • Anonyymi

      Demokratian pilkkaahan se onkin, että 5 prosentin takia
      95 prosentin pitää lukea ruotsia.
      Demokratiassa se olisi vapaaehtoista.

      • Anonyymi

        Se ruotsinkieli, mitä koulussa luimme oli kankeaa jankkaamista. Ruotsissa kuunteli huuli pyöreenä, kun svedut lauloivat omalla nuotillaan nopeasti.
        Tosin pikkuhiljaa oppi jotain tajuu, sekä itse puhumaan.
        Muumimurre on ihan eri kieli.


    • Anonyymi

      Pakko?

      Jaksaa ihmiä ton termin jauhaminen. Harvemmin kukaan puhuu "pakkoliikunnasta", "pakkokäsitöistä", "pakkokemiasta", pakkouskonnosta"...... Monessa tapauksessa koulussa opiskellaan rutkasti asioita, joita juuri kukaan ei tarvitse koko elämänsä aikana. Ikinä en ole tarvinnut tietoa pesäpallon säännöistä, en ole ikinä virkannut, koskaan en ole mitään kemian kaavoja käyttänyt, kirkosta olen eronnut.....

      Mutta ruotsinkieltä, sitä ois tarvinnut aina silloin tällöin, hö, itellä muutama äidinkielenään ruotsia puhuvia ihmisiäkin. Noh, net kyllä osaa kommunikoida suomeksikin, mutta tunteehan sitä itsensä jotenkin kielitaidottomaksi, koska ei erityisemmin häävisti oppinut koulussa ruotsia.

      Yleensäkään kielten opiskelu menee harvemmin hukkaan, nykyaikana kielten osaamisen tärkeys korostuu globalisaation takia. Ruotsi on indoeurooppalainen kieli, samansukuisia kieliä tuhottomasti. Kun systeemihän menee, kun osaa jotain kieltä, sillä pohjalla helpompi oppia muita kieliä. Noh, lähimpiä sukulaiskieliä on tanska, norja, islanti ja fääri; mutta onpa saksa ja englantikin samaa kielisukua.

      Suomi itse on pieni ja marginaalinen kieli, ei ulkomaanspedet suomea opettele, kyllä sumalaisten on opeteltava muita kieliä, voidakseen kommunkoida toisten kansojen kanssa.

      Vois miettiä sitäkin, jos historia ois mennyt pikkasen eri tavalla, suomen virallinen kieli ois voinut olla venäjä. Silloin ois ruotsinkielestä, sekä suomenkielestä aika vähän hyötyä oikein kenellekkään.

      Noh, eniten kai nykyisin ois puutetta just venän osaajista, mutta erityisesti kiinan taitajista. Net tärkeitä kieliä, joita suomessa ei oikein kukaan osaa. Se taas oma juttunsa se. Mutta kielten opiskelu ei mene ikinä hukkaan.

      =DW=

      • Anonyymi

        DW
        Suomenkieli on otettu Duolingoon. Eipä tiedä missäpäin maailmaa pälätetään tätä agressiiviseltakin kuullostavaa konsonanttirikasta kieltä tulevaisuudessa.
        Beng
        Kielenopiskelu iäkkäänä on aivojumppaa, omanlaistaan muistipeliä.


      • Anonyymi

        Aivan samaa mieltä olen, laitetaanko kaikkien oppiaineitten eteen "pakko", mikä ei itseä kinnosta. Onhan koulussa muitakin oppiaineita mitä ei koulun jälkeen juurikaan tarvita.


    • Anonyymi

      Sen ymmärtää, että suomea opiskellaan,
      koska äidinkieli pitää taitaa,
      mutta muut kielet pitäisi olla vapaavalinnaisia,
      ruotsin kielen osaaminen ei ole välttämätöntä.
      Kouluaineisiin se ei kuulu,
      jos ei halua sitä vapaaehtoisesti lukea.
      Peruskoulun kuuluu opettaa "pakollisena" vain
      perusteet perusaineista,
      Jatkossa aineita kuuluu voida valita
      kiinnostuksen ja tarpeen mukaan.

    • Anonyymi

      Olisin onnellinen jos olisin olisin saanut opiskella espanjaa tai ranskaa sen ajan kuin ruotsia, ne ovat maailmankieliä, joitten taitoja olisin halunnut opetella
      mahdollisimman nuorena, niistä olisi tullut vahvoja kieliä jo silloin
      kun kielen omaksuminen on helpointa.
      Kanadassa tarvitsin molempia englantia ja ranskaa.
      Espanja oli monessa maassa hyödyllinen ja italiakin mm. Romaniassa ja Sloveniassa.
      Venäjällä pärjäsi koko itäisessä Euroopassa Unkaria lukuunottamatta.
      Viron oppii hetkessä.
      Ruotsia en tarvinnut missään.

      • Anonyymi

        Ikäsnsä puolesta vaimoni säästyi täysin ruotsitukselta. Pohjana vain vanha kansakoulu.
        Hankittuamme Espanjan asuntomme umpiespanjalaisesta ympäristöstä 1986 aloitti vaimoni opiskelemaan espanjaa.
        Talomme edustan rantakuppiloita lukuun ottamatta, enkkua oli turha tarjota emmekä seurustelleet sisämaan reservatioiden suomalaisten kanssa.
        Itselleni espanja on tarttunut oikeastaan huomamatta osittain enkun jonkin mittaisen laitinalaisen pohjan ansiosta. Kirjallinen paremmin kuin paikallinen käyttökieli kuultuna.

        Espanja? paitsi espanjassa, niin italiassa tulee hyvin toimeen. Romanialaisten kanssakin se on käyttökelpoinen. Rio Granden eteläpuolen Amerikassa puhutaan espanjaa vikkakin paikoitellen muntuenilla tavoilla mutta ymmäretyksi tulemisen kanssa ei ole ollut vaikeuksia. Brasiliassa emme ole käyneet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ikäsnsä puolesta vaimoni säästyi täysin ruotsitukselta. Pohjana vain vanha kansakoulu.
        Hankittuamme Espanjan asuntomme umpiespanjalaisesta ympäristöstä 1986 aloitti vaimoni opiskelemaan espanjaa.
        Talomme edustan rantakuppiloita lukuun ottamatta, enkkua oli turha tarjota emmekä seurustelleet sisämaan reservatioiden suomalaisten kanssa.
        Itselleni espanja on tarttunut oikeastaan huomamatta osittain enkun jonkin mittaisen laitinalaisen pohjan ansiosta. Kirjallinen paremmin kuin paikallinen käyttökieli kuultuna.

        Espanja? paitsi espanjassa, niin italiassa tulee hyvin toimeen. Romanialaisten kanssakin se on käyttökelpoinen. Rio Granden eteläpuolen Amerikassa puhutaan espanjaa vikkakin paikoitellen muntuenilla tavoilla mutta ymmäretyksi tulemisen kanssa ei ole ollut vaikeuksia. Brasiliassa emme ole käyneet.

        Latina on hyvä pohja!


    • Anonyymi

      Ruotsia olen tarvinnut rapujuhlissa ja nyt viimeksi pidin kielikylpykoulun kotikoulua. Muutenkin ympärilläni puhutaan usein ruotsia, on ihan hyvä pysyä kärryillä asioista. Ruotsinkielisethän mielellään puhuvat toisilleen ruotsia.
      Koulussani oli saksa ja se oli ainakin minulle ihan tarpeeton kieli, sen sijalla olisi ilman muuta pitänyt olla englanti, jota aloin itse opiskelmaan vasta yli 30senä.

      • Anonyymi

        Muinaisen oppikoulun ruotsin kääntöjankkaaminen ja kielioppi antoivat pohjan Ruotsissa tapahtuvalle, alkuun vikealle käytännön osaamiselle.
        Minulle valikoitui pitkä englanti ja lukiossa lyhyt saksa. Minulle olisi ollut riivatun paljon tärkeämpää lukea pitkä saksa kuin jankata ruotsia.
        Käytänössä. sekä työ- , että vapaa-ajan elämässä olen tarvinnut paljon enemmän myöhemmin täydentämääni saksaa kuin ruotsia jonka merkitys on jäänyt vain satunnaiseen viihdekäyttöön = svedujen uunottamiseen!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muinaisen oppikoulun ruotsin kääntöjankkaaminen ja kielioppi antoivat pohjan Ruotsissa tapahtuvalle, alkuun vikealle käytännön osaamiselle.
        Minulle valikoitui pitkä englanti ja lukiossa lyhyt saksa. Minulle olisi ollut riivatun paljon tärkeämpää lukea pitkä saksa kuin jankata ruotsia.
        Käytänössä. sekä työ- , että vapaa-ajan elämässä olen tarvinnut paljon enemmän myöhemmin täydentämääni saksaa kuin ruotsia jonka merkitys on jäänyt vain satunnaiseen viihdekäyttöön = svedujen uunottamiseen!

        Minä kaipaan tuota kääntöjankkaamistekniikkaa. Linasin muutama vuosi sitten tästä erään liennoitsijan kanssa. En ollut hyvä kielissä, mutta sen, minkä opin ja osaan eli röyhkeän estottomasti on käyttänyt oppimiani kieliä jotenkin niin, että ongelma on kuulijan korvassa.
        Italia-espanja toimii toisinkinpäin, espanjalaisista sarjoista ymmärtää paljonkin, jos on lukenut italiankieltä.
        Oikeastaan meidänhän ei tarvitsisi ottaa kantaa kielivalintoihin. Meillä on ollut kymmeniä vuosia ollut aikaa perusopintojen jälkeen täydentää kielten taitoja. Joten kohta on syksy, niin ehdotan ruotsinkielen keskusteluryhmiin ilmoittautumista. Muistin huoltoa. 😎
        Beng


    • Ei ole pakkoruotsia, mutta kylläkin pakkourheilua, pakkokäsityötä. Kielitaito on pelkästään hyväksi. Ruosin opiskelu ei ole ollut pois minkään muun kielen opiskelusta. Käytän ruotsia lähes päivittäin. Suomi on kaksikielinen historiallisista syistä, joita en tässä lähde sen laajemmin avaamaan.

      • Anonyymi

        Se on poissa enkusta. Se 60-luvulla jankattu ruotsin-ja saksankielen käännökset , sekä kielioppivirheistä armoton rokottaminen 9 pinnaa.
        Saksan vahvojen verbien ja preposioitten ulkoa opiskelun vaiva olisi kohdennettu kaikella tarmolla englannin käytännönkielen opiskeluun.
        Sille olisi ollut elämääni paljon enemmän annettavaa hyöytyä, kuin kahta vajavaista räpellystä.


      • Anonyymi

        Pisteet sinulle. Ruotsin kielen opiskelu on minun lasteni tulevaisuuden määränneet, että aina on töitä, kun osaa nämä " kotimaiset kielet"!


      • Anonyymi

        Pakko liikunta on hyvä, on hyvä tulla tutuksi liikunnan kanssa
        ja oppia käden taitoja, mutta nekin tunnit voisi lopettaa 2-3 vuoden jälkeen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pakko liikunta on hyvä, on hyvä tulla tutuksi liikunnan kanssa
        ja oppia käden taitoja, mutta nekin tunnit voisi lopettaa 2-3 vuoden jälkeen.

        Pakko liikunta on täysin turhaa ja aiheuttaa vain koulukiusaamista ja mielipahaa niille oppilaille, jotka eivät ole "parhaiden" veroisia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se on poissa enkusta. Se 60-luvulla jankattu ruotsin-ja saksankielen käännökset , sekä kielioppivirheistä armoton rokottaminen 9 pinnaa.
        Saksan vahvojen verbien ja preposioitten ulkoa opiskelun vaiva olisi kohdennettu kaikella tarmolla englannin käytännönkielen opiskeluun.
        Sille olisi ollut elämääni paljon enemmän annettavaa hyöytyä, kuin kahta vajavaista räpellystä.

        Ei todellakaan ruotsin opiskelu haittaa muita kieliä. Itse pystyn toimimaan ruotsin, englannin ja saksan kielillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pisteet sinulle. Ruotsin kielen opiskelu on minun lasteni tulevaisuuden määränneet, että aina on töitä, kun osaa nämä " kotimaiset kielet"!

        Minun lasteni virkamiesruotsin suorittamisella ei ole ollut heidän käytännön työnsä kannalta vähäisintäkään merkitystä.
        Toinen on erään valtiollisen laitoksen Suomen edustajana kyeisen alan EU-elimessä ja toinen on suurehkon saksalaisen konsulttiyrityksen palveluksessa.

        Kumpikaan ei ole ollut työttömänä edes lukion kesälomien aikana eikä sen jälkeenkään.

        Kirjoitusten jälkeen opin käytännön ruotsin siellä töissä viettämieni vuosien aikana.
        En ymmärrä miksi suomalaisia riivaa hinku puhua ruotsalaisten kanssa ruotsia?
        Toimiessani suurehkon suomalaisen yrityksen ostopäällikkönä hoidin neucvottelut ruotsalaisten tarviketoimittajien kanssa aina englanniksi.

        Suomen "ruotsalaiset" olivat Ruotsissakin hankalimpia. Piivät itseään "oikeita" suomalaisia jalompina mutta olivat katkeria kun ruotsalaiset pitivät heitä suomalaisina.
        Joskus oli suomen ymmärtäminen tiukassa. Ennen opiskelua olin erään metallialan tehtaan kesäseisokin aikana töissä. Ruokala oli tehdasalueen ulkopuolella ja päästäkseen sinne oli portilla näytettävä leimattu kellokortti.
        Koska en ollut omalla osastollani niin leimasin minkä kortin tahansa. Suomenruotsalainen vartijapari huomasi sen ja ryhtyivät tiukkaamaan oman kortin leimausta. Tietenkin kuulin puheesta kavereiden alkuperän ja vastasin vain "vörstoor inken venska itaak".
        Muutaman päivän kuluttua kavereilta irtosi jo suomenkielinenkin kysymys johon tietenkin vastasin asiallisella ruotsilla, että löydettyämme yhteisymmärryksen niin toki leimaan vastaisuudessa oman korttini.

        Tapauhtuihan näiden "meikäläisruotsalaisten" kanssa muutakin metkaa.

        Minkään kielen osaamisesta ei ole haittaa mutta ruotsin osalta sillä on ollut vain viihdearvoa kun jätän pois nuo Ruotsin vuodet. Eihän minun olisi ollut pakko mennä.
        Ps. Läpäisin niiden kokeen insinöörikoulutukseen mutta palasin Suomeen. Toki kävin siellä vielä yhden kesän töissä tutussa paikassa ja myöhemmin muutaman kerran tuttuja tervehtimässä.

        Yhden kerran Suomessa, suunnitellessani työpaikan vaihtoa, jouduin antamaan ruotsiksi perusteellisen lausunnon joka sisälti teknisluontoisia kysymyksiä ja minun oli perusteltava miksi minä olisin heidän kannaltaan hyvä valinta.
        Kyse oli 3:n vuoden komennuksesta Irakiin enkä olisi saanut perheviisumia joten se jäi siihen. Kohteessa oli ruotsalainen päätoimija.
        En pidä tuota menetyksenä ja kaikkinensa katson, ettei minulla ole ollut varsinaista, todellista hyötyä ruotsin osaamisesta.


    • Anonyymi

      Olen tarvinnut ruotsinkieltä työskennellessäni julkishallinnossa pk-seudulla. On ollut hyvä osata myös englantia ja mikäli mahdollista saksaa. Kaikki kieliopinnot ovat hyväksi, toinen ei ole toiselta pois. Suomi on historiansa vuoksi kaksikielinen maa ja niin saa olla vastakin.

    • Anonyymi

      Ruotsinkielentaidolla ei ole ollut mitään merkitystä.
      Ammattitaito on ratkaissut.
      Suurimmassa osassa ammatteja ei tarvita ruotsia ollenkaan.

      • Anonyymi

        Sitäpaitsi se ruotsinkielen taso niin kökköä, ettei sillä mitään kunnon keskustelua käydä.
        Asia tuli huvin esille, etteivät Vaasan läänin hurrit luota suomenkielisten virkamiesten ruotsin osaamiseen .


      • Anonyymi

        "Suurimmassa osassa ammatteja ei tarvita ruotsia ollenkaan"
        Ja vielä paljon suurimmassa määrässä ammatteja ei tarvita ns. vieraita kieliä, saksaa, ranskaa, espanjaa jne. ollenkaan. Ettei totuus unohtuisi.


    • Anonyymi

      Mikä idea ruotsinkielenpakkoon liittyy ?
      Peruste ei voi olla pieni kielivähemmistö,
      muuten pitäisi kouluissa olla pakkosaamekin.
      Ruotsista on irtauduttu 1800-luvulla.
      Eikö me voitaisi jo olla rehellisesti ja omanarvontuntoisesti
      suomalaisia eikä roikkua jossain hurri-ihannoinnissa, niinkuin pidettäisi kynsin hampain kiinni Ruotsin alaisena olleista ajoista.

      Missä muussa maassa pienen kieliryhmän takia pitää oppia sen kieli ?

      Neuvostoliitto pakotti baltialaiset puhumaan venäjää.
      Virastokieli oli venäjä, mutta Neuvostoliitto oli miehittäjä silloin.
      Onko tulkittava, että Ruotsi on Suomen miehittäjä nyt ja olemme
      sen vallan alla ?

      • Anonyymi

        Mikä helvetin pakkoruotsi ?? Ei ruotsin kieltä ole pakko oppia, saa pysyä junttina edelleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä helvetin pakkoruotsi ?? Ei ruotsin kieltä ole pakko oppia, saa pysyä junttina edelleen.

        Ruotsin oppiminen ei tee kenestäkään fiksua.


    • Anonyymi

      Tiesin lukiossa etten tarvitse ruotsinkieltä koskaan, mutta ei se sen kummempi riesa ollut kuin englanti tai saksa. Englantiin panostin, koska sitä tarvitsee. Valmistuttuani korkeakoulusta, tein ensimmäiset kahdeksan vuotta töitä täysin ruotsinkielisessä työyhteisössä. Sen jälkeen olen tarvinnut ruotsia kahdessa työpaikassa. Englantia olen puhunut töissä koko urani aikana parissa projektissa. Että se ruotsin kielen tarpeellisuudesta.

      Onko kieliopintojen tavoite oikea, voi toki kysyä. Ruotsinkieleen kouluopinnot antoivat kuitenkin pohjan, jolla noin vuodessa oppi kielen.

    • Anonyymi

      En ole tarvinnut. Skoonelainen tädin mies puhui vähän kummasti, mutta tulin kyllä juttuun nippanappa. Malmössä kaupoissa puhuttiin sujuvaa englantia, joten kieli oli siis englanti.

      Venäjää puhun vähän, en kovin hyvin, mutta sitä olen joutunut kyllä käyttämään, ja ole sillä pärjännyt.

      Niinpä niin. Mihin tarvitsen ruotsin kieltä. Ruotsaiset ovat sivistyskansa ja osaavat hyvin englantia, kuten suomalaisetkin. Suomenruotsalaisten kanssa en ole eläessäni joutunut minkäänlaisiin tekemisiin. Toivottavasti osaavat suomea edes sen, mitä minä osaan ruotsia.

      Venäläisten kanssa tuo kielipuoli vaatii suomalaiselta muutakin kuin englanninkielen ja ruotsinkielen osaamista. Pitäiskö panostaa sinne, missä tarvetta eniten on. Ehkä nuo venäläisetkin opiskelevat kansainvälisiä kieliä, mutta vanhemmalta polvelta tuo taito useinkin puuttuu.

      • Anonyymi

        Miksi suomalaiset hylkäävät omat kielensä ja alkavat käyttämään englantia? Hyvin outoa, joka paikassa on englanninkielisiä mainoksia, kuppiloiden nimet ovat englanniksi, samoin kauppojen, kaikkialla isoilla kirjaimilla on englantia, vieraan maan kieltä. Kuka puolustaa meidän kieliämme, jos ja kun me emme itse sitä tee? Ranskassa on laadittu kovia rajoituksia missä ja kuinka englantia saa käyttää julkisesti jne. Viisaasti tehty, selvästi arvostavat omaa kieltään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi suomalaiset hylkäävät omat kielensä ja alkavat käyttämään englantia? Hyvin outoa, joka paikassa on englanninkielisiä mainoksia, kuppiloiden nimet ovat englanniksi, samoin kauppojen, kaikkialla isoilla kirjaimilla on englantia, vieraan maan kieltä. Kuka puolustaa meidän kieliämme, jos ja kun me emme itse sitä tee? Ranskassa on laadittu kovia rajoituksia missä ja kuinka englantia saa käyttää julkisesti jne. Viisaasti tehty, selvästi arvostavat omaa kieltään.

        Joissakin stadin kuppiloissa on palvelukieli englanti enkä nyt tarkoita etnisiä kuppiloita
        vaan kuppiloita, joissa on suomalainen henkilökunta, ensimmäinen kieli on englanti,
        jolla palvellaan.


    • Anonyymi

      Ihan hyvin Suomi voi olla kaksikielinen maa vaikka pakkoruotsi poistetaan. Ei kaikkien tarvitse ruotsia osata ja aina löytyy niitä jotka ovat halukkaita oppimaan länsinaapurin kieltä.

      Ruotsi on ollut täysin tarpeeton kieli. Kielessä ei ole mitään vikaa ja se oli kohtuullisen helppo oppia aikanaan. Globaalissa liike-elämässä yhteinen kieli on yleensä englanti ja sama pätee ruotsalaisten kanssa kommunikoitaessa. Ruotsissa käydessä kaikki puhuvat yleensä hyvää englantia että sillä pärjää siellä mainioisti. Tilanne on silloin tasa-arvoinen koska molemmat käyttävät itselleen vierasta kieltä. Varmasti ruotsalaiset pärjäävät Suomessa yhtä hyvin englannin kielellä. Kukaan täällä ei varmaankaan oleta että ruotsalaisten pitäisi osata Suomea kun vierailevat täällä. Sama pätee siis molempiin suuntiin eikä meidän tarvitse kielen takia nöyristellä länsinaapurin suuntaan.

      • Anonyymi

        Ruotsi on suomenkieliselle hyödyllisin kieli osata, paljon jää vaihtoehtoja vähemmän, jos osaa vain toisen kansalliskielen.
        Miksi ruotsalaisten pitäisi osata suomea, ei Ruotsi ole kaksikielinen valtio? Kielitaito ei ole mitään 'nöyristelyä', se on osaamista ja taitoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsi on suomenkieliselle hyödyllisin kieli osata, paljon jää vaihtoehtoja vähemmän, jos osaa vain toisen kansalliskielen.
        Miksi ruotsalaisten pitäisi osata suomea, ei Ruotsi ole kaksikielinen valtio? Kielitaito ei ole mitään 'nöyristelyä', se on osaamista ja taitoa.

        Suomi voi olla kaksikielinen ilman ruotsipakkoa.
        Miksi suomenruotsalaisten ei tarvitse osata suomea, joka on sentään valtakieli ?
        Varsinkin ennen stadissa svenska talande bättre folk
        ei suostunut asioidessaan suomea käyttämään millään.
        Ylimieliset turkisrouvat katsoivat nenänvarttansa alaspäin asiakaspalveljoita,
        jotka eivät heidän takiaan olleet ruotsia opetelleet.
        Onneksi sitä ikäpolvea ei usein näe enää.
        "Uusvanhat" eivät ole niin idiootteja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsi on suomenkieliselle hyödyllisin kieli osata, paljon jää vaihtoehtoja vähemmän, jos osaa vain toisen kansalliskielen.
        Miksi ruotsalaisten pitäisi osata suomea, ei Ruotsi ole kaksikielinen valtio? Kielitaito ei ole mitään 'nöyristelyä', se on osaamista ja taitoa.

        On hyvin epätasa-arvoista jos suomalaisten oletaan osaavan ruotsia kun he vierailevat Ruotsissa. Eihän ruotsalaistenkaan oleta osaavan Suomea kuten osuvasti totesit. Ruotsin asema ja pakollisuus on historiallinen jäänne Ruotsin suurvalta-ajalta, jolloin Suomi oli osa Ruotsia. Nykyään Suomi ja Ruotsi ovat tasa-arvoisia valtioita ja niin tulee olla kielenkin osalta. Siksi englanti globaalina kielenä on erinomainen vastaus suomalaisten ja ruotsalaisten väliseen tasapuoliseen kommunikaatioon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomi voi olla kaksikielinen ilman ruotsipakkoa.
        Miksi suomenruotsalaisten ei tarvitse osata suomea, joka on sentään valtakieli ?
        Varsinkin ennen stadissa svenska talande bättre folk
        ei suostunut asioidessaan suomea käyttämään millään.
        Ylimieliset turkisrouvat katsoivat nenänvarttansa alaspäin asiakaspalveljoita,
        jotka eivät heidän takiaan olleet ruotsia opetelleet.
        Onneksi sitä ikäpolvea ei usein näe enää.
        "Uusvanhat" eivät ole niin idiootteja.

        "Ylimieliset turkisrouvat" Elääkö joku vielä sata vuotta sitten olleissa streotypioissa?
        Tiedotan; Suomi on kaksikielinen valtio, ollut aina, Ruotsi on aina ollut yksikielinen.
        Älkää nyt viitsikö aikuiset ihmiset itkeä olemattomia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ylimieliset turkisrouvat" Elääkö joku vielä sata vuotta sitten olleissa streotypioissa?
        Tiedotan; Suomi on kaksikielinen valtio, ollut aina, Ruotsi on aina ollut yksikielinen.
        Älkää nyt viitsikö aikuiset ihmiset itkeä olemattomia.

        Ei elä, mutta turkisrouvat elää jos niitä on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsi on suomenkieliselle hyödyllisin kieli osata, paljon jää vaihtoehtoja vähemmän, jos osaa vain toisen kansalliskielen.
        Miksi ruotsalaisten pitäisi osata suomea, ei Ruotsi ole kaksikielinen valtio? Kielitaito ei ole mitään 'nöyristelyä', se on osaamista ja taitoa.

        Siis mitä vaihtoehtoja vähemmän? 60-luvun alkupuolella kirjoittaneena ja vuosia Ruotsissa, ruotsinkielisessä ympäristössä asuneena en pidä noita vaihtoehtoja mitenkään tärkeinä tai edes tarpeellisina.
        Ainoa vaihtoehto on viidekäyttö. Joskus kun on tilanteessa jossa ruotsalaiset, mutta paljon useammin ns. suomen ruotsalaiset erehtyvät laukomaan omasta mielestään hauskuuksia.
        "Onneksi noita idiootteja ei tarvitse sietää useammin".
        "Tuo suomalainen moukka luuli, että minä korjaisin sen jarrut".

        Kaikki surut eivät ole ylimielisiä moukkia eivätkä kaikki moukat ole suruja!

        Muutaman vuoden takaisen ennusteeni titeutuminen lähenee. Koska Suomen keinotekoisesta kaksikielisyydestä ei näköjään pääse eroon niin venäjää OIKEASTI äidinkielenään puhuvien määrän lähestyessä surujen osuutta, alkaa Moskovasta joudettu paine venäjän kielen virallistamiseksi tuntumaan.
        Ylivoimainen enemmistö suruista osaa suomea vaikeuksitta. Sitten kun sen rinnalle tulee kyyrisillä kirjaimilla painettu venäjä surujen etuoikeuksineen, niin hauskuus on huipussaan.


      • Anonyymi

        Olen asunut ja asun edelleenkin Ruotsissa ja siinä sivussa kielenkin oppinut jotenkuten. Ongelma oli se etten osannut nimeksikään ruotsia kun muutin tänne Vätterin rannalle hurmaavaan pieneen kaupunkiin. Ruotsalaiset ovat ystävällistä kansaa, kadutti kun en koulussa opiskellut ns. "pakkoruotsia". Pakkosuomi nyt on aivan joutava turhake ja hyödytön senhän olin jo oppinut kotona, pakkosuomi saisi olla vapaaehtoinen ja sen tilalle jotain hyödyllistä, kuten venäjä, englanti, espanja tms. Miksi muuten pitkän linjan keinotekoisen pakkosuomi aidon suomen kielen korvike ohjelmalla kouluhallitus tuhoaa ja on jo tuhonnut suunnitelmallisesti aidon suomenkielen Suomesta, sitä pakkosuomea on jo väkisin ängetty sivu sata vuotta kouluissa. Pakkosuomea en täällä Ruotsissa ole missään tarvinnu, ruotsia ja enkkua kylläkin, ei taito taakaksi ole. Pakkoliikunta oli sekin aivan turha, liikun silloin kun ite tykkään. Nyt olen jo ehtinyt eläkeikään ja ehdin harrastamaan kun ei tarvi enää töihin mennä.


    • Anonyymi

      Nykyajan lapset ja nuoret eivät paljon ruotsin kielestä piittaa. Heillä on kova motivaatio oppia englantia, koska heidän seuraamansa somettajat puhuvat usein englantia, kiinnostavat nettisivut ovat englannin kielisiä ja pelikaverit saattavat olla ulkomailta. He osaavat englantia jonkun verran tai kohtuullisen hyvin jo ennen kuin koulussa on pidetty ensimmäistäkään englannin kielen tuntia. He ovat siis todella kaksikielisiä, kun puhuvat suomea ja englantia.

      He tuskin ajatusmaailmassaan uhraavat ajatustakaan ruotsinkielelle. Ei heillä ole sille suoraa käyttöä eikä siksi motivaatiotakaan oppia sitä. Sitä opiskellaan, koska se tulee pakollisena opetusohjelmassa ja aikuiset kertovat että ilman sitä ei pääse yliopistosta läpi. Ei ihme että monet kokevat ruotsin opiskelun rasitteeksi ja stressaavana varsinkin kun energiaa pitää käyttää myös muihin heidän tulevaisuutensa kannalta tärkeämpiin oppiaineisiin. Se että Suomi on kaksikielinen maa tai ruotsin osaaminen on sivistykseen kuuluva asia. on heille ruotsin kielen opiskelun motivoimiseksi täysin tyhjänpäiväinen argumentti.

    • Anonyymi

      Nykylapset ja nuoret välittää vielä vähemmän ruotsinkielestä
      kuin vanhempi polvi. Niille se ei merkkaa mitään.
      Ihan hyvä huoleton asenne joutavaan kieleen Suomessa.

    • Anonyymi

      Venäjä on puhutuin. Helsingin alueella yli 18000 ihmistä puhuu äidinkielenään Venäjää. Muualla, esim Kaakkois-Suomessa heitä on tosi paljon.

      Miksi Suomalaisille ko. kieltä pitäisi opettaa.

      • Anonyymi

        Eikö ne henkilöt, jotka venäjää siellä puhuvat, ole joko inkeriläisiä, virolaisia tai venäläisiä maahanmuuttajia ja turisteja?
        Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 lopussa Suomessa asui noin 180 eri ulkomaan kansalaisuusryhmää, joista ylivoimaisesti suurin ryhmä olivat Viron kansalaiset. Toiseksi eniten Suomessa asuu Venäjän kansalaisia ja kolmanneksi eniten Irakin kansalaisia. Seuraavana kansalaisuustilastossa ovat kiinalaiset, ruotsalaiset, ja thaimaalaiset. Muiden ryhmien määrät jäävät alle seitsemän tuhannen. Tilaston mukaan virolaisia noin 50000 ja venäläisiä noin 28000.
        Hytinäx1


    • Anonyymi

      Mikä tahansa kielitaito on hyväksi. Minäkin olen ”opiskellut” useampia kieliä, mutten puhu niistä yhtäkään. Ei ollut opiskelumotivaatiota, eikä kai sitten kielipäätäkään. En tiedä, miksei mikään oppiminen jäänyt kaaliin, kun aikoinaan suoritin silloiseen duuniin tarvittavan kielikokeenkin.

      Ihailen esim. lapsiani, jotka sujuvasti puhuvat ainakin kahta kieltä ja muitakin tarvittaessa.

    • Anonyymi

      Jos sanasta pakkoruotsi otetaan pois se pakko niin ehkä oppilailla olisi mielenkiintoa opetella ruotsinkieli. Kuinka monta tuntia sitä kouluissa opetetaan peruskoulussa?
      Entäs ammattikoulussa ja lukiossa?
      Itselläni ei muistaakseni ollut mitään mielenkiintoa opetella ruotsinkieltä kunnolla. Aina ollut vaikeuksia kielen grammatiikan kanssa kaikissa kielissä, myös suomenkielessä.
      Koko työikäni ajan on ollut hyötyä osata puhua ja kirjoittaa suomen, ruotsin, englannin ja saksankieltä täällä Ruotsissa asuessani.
      Mielestäni koululaisille olisi parempi kielenopiskelussa myös harjoitella kanssakäymistä ja puhumista vieraalla kielellä ettei jännitä ja ujostele vaikka virheitä joskus tulisikin.
      Hytinäx1

      • Anonyymi

        Noinhan sitä pitäisi asennoitua. Ei koskaan tiedä, minne kohtalon koukkusormi vie.
        Siksipä on hyvä, jos on laajat valmiudet eikä vain suorittamista. Kun on valmiudet niin suoriutuu.
        Saksaakin käytin Italiassa hotellinpitäjän ja saksalaisen Italiassa työskennelleen pariskunnan kanssa. Pariskunnan rouva puhui niin 'epäselvää saksaa', että aivan käsittämättömäksi osa jäi, mutta ehkä mies puhui sitä kirjakieltä, mitä mekin ja ymmärsin ja vaihdettiin englantiin välillä. Jännää on ollut se, että ent. Tsekkoslovakiasta oleva oli opiskellut saksankieltä eikä vain venäjänkieltä, jonka opiskelu on hidasta, koska öökköset pitää ensin oppia. Se kieli on unohtunut helpoimmin, ehkä koska pidin sitä vaikeana enkä käyttänyt kuin matkalla.
        Sitten on ihan hauskaa osata vironkieltä; kaupassa voi sanoa anteeksi ja kiitos kun pääse hyllylle pariskunnan ohi, joka on jäänyt neuvottelemaan ostoksia tai ensisijaisesti Eestissä.
        Minusta kielipäättömälle useaa kieltä opiskelleelle on aina ilon hetki kun on tilaisuus pulauttaa muutama opittu sana. Venäjänkielenkin isvinite ja spasiba ja reitti on marketissa vapaa.Kun pölötän useista kielistä, niin ruotsinkieli kielten joukossa on syytä osata. Olin Ruotsissa nuorna töissä.
        Se mitä lapsenlapsemme valisevat on lastemme asia. Kielteisen asenteen siirtäminen sukupolvelta toiselle on ikävää.
        Onko kukaan suorittanut kielikoetta Kalle Soraisella? Kävi viranhoitoon.
        Beng


    • Anonyymi

      jaa-a jaa-a, ja taala tu svensaka, jöö jöö jees jyy.

      • Anonyymi

        Heikommastakin kielitaidosta on hyötyä, kuten työkomennuksella 80-luvulla Nliitossa.
        Erään Jelenan kanssa asiointi ja keskustelua tuli viriteltyä saksankielellä, vaikka tämä ukrainalainen opettaja ei tuntunut saksalaisista pitävän.
        Näin toimittiin yya-hengessä hyvien naapuruussuhteitten hyväksi.


    • Anonyymi

      Ruottissa jo 42 vuotta ja risat , hyvin olen kielelläni täällä pärjännyt ! Sen kun opin jo vauvasta pitäen :)

    • Anonyymi

      Kansakoulussa piti yrittää ruottia tankata mutta koulun jälkeen en ole kertaakaan ruotsin kieltä tarvinnut missään, en edes Helsingissä asuessa ja palvelualalla töissä olleena enkä sen kerran kun ruotsissa kävin.

      • Anonyymi

        Minä taas olen käyttänyt ruotsia kaikissa noissa tilanteissa joita listasi.


    • Anonyymi

      Ruotsi on kouluaine missä kaikki muutkin "pakolliset" aineet.

      Kielilaki määrittää että Suomen kansalliskielet ovat Suomi ja Ruotsi. Näin on vaikka toista kieltä ei puhuisi yksikään.

    • Anonyymi

      En ole tavannut yhtään peruskoulun käynyttä johon "ruotsitus" olisi tehonnut.
      EIVÄT OSAA SITÄ!
      Lukio on toinen juttu mutta ajatellen käytännön hyötyä niin se on olematonta.
      Molemmat lapseni ovat suorittaneet virkamiesruotsin mutta hoitavat asiansa ruotsalaisten kanssa englanniksi. Tilanne on silloin tasapuolinen.
      Minusta suomalaisen keskutelu ruotsiksi ruotsalaisen kanssa on merkki alisteisuudesta.
      Olin lukion jälkeen Ruotsissa 3 vuotta eikä silloin 60-luvulla ollut ollenkaan selvää, että keski-ikäiset ruotsalaiset olisivat osanneet englantia joten lukion jälkeinen käytännön ruotsin oppimisesta oli jotain, jos ei hyötyä niin ainakin apua joissakin tilanteissa. Toimin työpaikallani työporukkamme, 8 henkilöä, yhdysmiehenä työnjohdon suuntaan. Hoidin urakkakortit ja toimin myös päätoimisena työnopastajana.
      Yhdessä vaiheessa työnantajani järjesti minulle asunnon ruotsalaisperheen rivariin.

      Myöhemmin, suuren yrityksen ostopäällikkönä suoritin henkilkohtaiseen vastuualueeseeni kuuluvia hankintoja myös Ruotsista.
      Minä onneton olin niin hölmö, että hoidin kanssakäymisen ruotsiksi vaikka enlanti olisi ollut molemmille tasapäinen kieli.
      Myöhemmin asioin satunnaisesti Ruotsiin ja joskus oli sielläoloni ajasta jotain hyötyäkin. Mm. Malmön autohuussin ukko sölkkäsi puhelimessa skånskaa jota en sentään säikkynyt koska oli asunut osan Ruotsin vuosistani siellä.
      Sitä ei muuten opetettu koulussa, eikä opetettu muutenkaan käyttökieltä.
      Alkuun asui poikamieshotellissa jossa kämppäkaverinani oli Gävleläinen heppu joka auttoi minua pääsemään irti kouluruotsin nipottavasta asenteesta jossa pitäisi ilmaista itsensä mahdollisimman virheettömästi.

      Kaikkinensa. Ruotsi on kielenä suomalaiselle turhake.
      Olkoon mahdollisuus opiskella niillä jotka haluavat mutta tuo pakkosyöttö aiheuttaa oppilaille nielemisvaikeuksina seurauksena saman ilmiön kuin esimerkiksi pakkovenäjä aikanaan Unkarissa. Luokassa OLLAAN!

    • Anonyymi

      Viittomakieli on myös yksi suomen virallinen kieli. Herää kysymys, miksi sen opikelemispaikkaa ei niin vaan löydy, mutta ruotsia pitää joksisen opikella. Viittomakielikin on hyödyllinen monessa työpaikassa, varsinkin virkamiehelle. Jos olisin nuorena naisena osannut viittomakieltä, olisin ollut kelpo erääseen varsin kiinnostavaan opettajan työhön.

    • Anonyymi

      Enpä tiijä minkä kielen opin ensin ,ruottin vai suomen .-Ruotsinkielisen koulun kävin Suomessa , 41 vuoden jälkeen tottunut Skoonenkieleen :D

      Skånepåg

    • Anonyymi

      Kaksikielisisllä paikkakunnilla lapset oppivat molemmat kielet jos pihapiirissä on molempikielisiä lapsia.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä kuuluu nyt? Maajussi-Mustafa paljastaa, onko sutinaa vai ei - Yllätys kuvausten jälkeen

      Turkin lahja suomineidoille elikkäs Maajussi-Mustafa on kyllä aikamoinen tapaus! https://www.suomi24.fi/viihde/mita-kuuluu-nyt-maajussi-mustafa-palja
      Viihde ja kulttuuri
      35
      3322
    Aihe