Mitä mieltä olet pakkoruotsista koulussa ?

Olen tarvinnut ruotsinkieltä, työssäkin.
Kun käyn Ruotsissa, (mistä on vähän aikaa) käytän ensisijaisesti ruotsia ja täydennän enlantia.
Ei mikään ongelma. Miksi käytetään termiä pakkoruotsi, kun koulu tarjoaa ilmaista kielenopiskelua.
Roomassa keskustelin norjalaisen kanssa ruotsia.
Pidän yllätyksellisistä mahdollisuuksista. Toivon, että nuoret ymmärtävät tämän: koskaan ei tiedä, mitä tulee milloinkin tarvitsemaan.
Siis ensin käytän ensin siinä maassa sitä kieltä, mitä olen opiskellut ja täydennän englanninkielellä.
Beng
Aloittaja, oletko opiskellut ruotsia?

Anonyymi kirjoitti:

Olen tarvinnut ruotsinkieltä, työssäkin.
Kun käyn Ruotsissa, (mistä on vähän aikaa) käytän ensisijaisesti ruotsia ja täydennän enlantia.
Ei mikään ongelma. Miksi käytetään termiä pakkoruotsi, kun koulu tarjoaa ilmaista kielenopiskelua.
Roomassa keskustelin norjalaisen kanssa ruotsia.
Pidän yllätyksellisistä mahdollisuuksista. Toivon, että nuoret ymmärtävät tämän: koskaan ei tiedä, mitä tulee milloinkin tarvitsemaan.
Siis ensin käytän ensin siinä maassa sitä kieltä, mitä olen opiskellut ja täydennän englanninkielellä.
Beng
Aloittaja, oletko opiskellut ruotsia?

Lue lisää

Tuo logiikka ei toimi, että "miksi käytetään termiä pakkoruotsi,
kun koulu tarjoaa ilmaista kieltenopiskelua".

Anonyymi kirjoitti:

Olen tarvinnut ruotsinkieltä, työssäkin.
Kun käyn Ruotsissa, (mistä on vähän aikaa) käytän ensisijaisesti ruotsia ja täydennän enlantia.
Ei mikään ongelma. Miksi käytetään termiä pakkoruotsi, kun koulu tarjoaa ilmaista kielenopiskelua.
Roomassa keskustelin norjalaisen kanssa ruotsia.
Pidän yllätyksellisistä mahdollisuuksista. Toivon, että nuoret ymmärtävät tämän: koskaan ei tiedä, mitä tulee milloinkin tarvitsemaan.
Siis ensin käytän ensin siinä maassa sitä kieltä, mitä olen opiskellut ja täydennän englanninkielellä.
Beng
Aloittaja, oletko opiskellut ruotsia?

Lue lisää

Nuorille mieletön hyöty haettaessa kesätöitä pääkaupunkiseudulta. Kaikki suuret tavaratalot hyvänä esimerkkinä.

Yksi parhaimmista työnantajista (satoja hyväpalkkaisia työpaikkoja) ja keikkoja ympäri vuoden nuorille opiskelijoille on Ruotsinlaivat.

Mutta, että paikka irtoaa pitää TODELLA osata , sillä työhaastattelu tehdään ruotsiksi työpaikaan >>> JONKA TYÖKIELENÄ on Ruotsi.

Valtion vakivirat, opiskelulaitokset mm poliisiammattikorkeakoulu, yliopistot ymym.
Apu haettaessa työtä Norjasta jne.

Anonyymi kirjoitti:

Olen tarvinnut ruotsinkieltä, työssäkin.
Kun käyn Ruotsissa, (mistä on vähän aikaa) käytän ensisijaisesti ruotsia ja täydennän enlantia.
Ei mikään ongelma. Miksi käytetään termiä pakkoruotsi, kun koulu tarjoaa ilmaista kielenopiskelua.
Roomassa keskustelin norjalaisen kanssa ruotsia.
Pidän yllätyksellisistä mahdollisuuksista. Toivon, että nuoret ymmärtävät tämän: koskaan ei tiedä, mitä tulee milloinkin tarvitsemaan.
Siis ensin käytän ensin siinä maassa sitä kieltä, mitä olen opiskellut ja täydennän englanninkielellä.
Beng
Aloittaja, oletko opiskellut ruotsia?

Lue lisää

Minulla oli aikanaan norjalaisia työkavereita. Heidän kanssaan ei ollut mitään vaikeuksia keskustella ruotsiksi.
Lähivuosina olen tavannut nirjalaisia Kreikassa ja Espanjassa. He ovat kieltäytyneet ymmärtämästä ruotsia koska, ilmoituksensa mukaan he puhuvat norjaa. Jostakin syystä minä ymmärrän heidän norjansa jos he puhuvat edes lähelle kirjakieltä.

60-luvun alkuvuosien lukion ruotsin suurin etu oli se, että vaikka ei opetettu puhumaan eikä ymmärtämään puhetta, niin se antoi huyvän pohjan oppimiseen käytännössä kunhan koulun rasitteena olleesta virheiden pelosta pääsi eroon.
Ruotsissa asuin mm. ruotsalaisen perheen rivarissa alivuokralaisena. Toisessa paikassa minulla oli ruotsalainen heppu kämppäkaverina. Työpaikassani hoidin työpaorukkamme palkka- ja työsuhdeasiat ruotsalaisten esimiesteni suuntaan. Toimin työnopastajana paitsi ruotsalaisille niin myös suomalaisille, kroaateille ja kreikkalaisille.
Noissa kuvioissa käytännössä opitusta ruotsista oli hyötyä mutta suurin ilo olivat tilanteet joissa ruotsalaiset eivät ottaneet huomioon suomalaisen ymmärtävän heidän herjojaan. On tapahtunut myös Suomessa.

Ylipäätään, käytännön elämässä tapaamani "pakkoruotsitetut" eivät osaa sitä edes auttavasti.

Molemmat lapseni ovat suorittaneet virkamiesruotsin mutta asioidessaan ruotsalaiste kanssa, käyttävät englantia.

Työelämässä, neuvotellessani työpaikallani hankinnoista ruotsalaisten kanssa, käytin englantia.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo logiikka ei toimi, että "miksi käytetään termiä pakkoruotsi,
kun koulu tarjoaa ilmaista kieltenopiskelua".

Aloituksen sävystä pähkäilin, josko aletaan taas jankkaamaan ruotsinkielestä sillä kielteisimmällä tavalla.
Koulun pitäisi lanseerata asia toisin, nimenomaan mahdollisuutena saada kielitaitoa ilmaiseksi.
Joo. Myönnän, että suomenkieltäkin tulee kirjoitettua välillä, miten sattuu.
Ylläkin muutama virhe. Ei tule tarkistettua. Tekstiä tulee typistettyä. Sori.

Beng

Anonyymi kirjoitti:

Minulla oli aikanaan norjalaisia työkavereita. Heidän kanssaan ei ollut mitään vaikeuksia keskustella ruotsiksi.
Lähivuosina olen tavannut nirjalaisia Kreikassa ja Espanjassa. He ovat kieltäytyneet ymmärtämästä ruotsia koska, ilmoituksensa mukaan he puhuvat norjaa. Jostakin syystä minä ymmärrän heidän norjansa jos he puhuvat edes lähelle kirjakieltä.

60-luvun alkuvuosien lukion ruotsin suurin etu oli se, että vaikka ei opetettu puhumaan eikä ymmärtämään puhetta, niin se antoi huyvän pohjan oppimiseen käytännössä kunhan koulun rasitteena olleesta virheiden pelosta pääsi eroon.
Ruotsissa asuin mm. ruotsalaisen perheen rivarissa alivuokralaisena. Toisessa paikassa minulla oli ruotsalainen heppu kämppäkaverina. Työpaikassani hoidin työpaorukkamme palkka- ja työsuhdeasiat ruotsalaisten esimiesteni suuntaan. Toimin työnopastajana paitsi ruotsalaisille niin myös suomalaisille, kroaateille ja kreikkalaisille.
Noissa kuvioissa käytännössä opitusta ruotsista oli hyötyä mutta suurin ilo olivat tilanteet joissa ruotsalaiset eivät ottaneet huomioon suomalaisen ymmärtävän heidän herjojaan. On tapahtunut myös Suomessa.

Ylipäätään, käytännön elämässä tapaamani "pakkoruotsitetut" eivät osaa sitä edes auttavasti.

Molemmat lapseni ovat suorittaneet virkamiesruotsin mutta asioidessaan ruotsalaiste kanssa, käyttävät englantia.

Työelämässä, neuvotellessani työpaikallani hankinnoista ruotsalaisten kanssa, käytin englantia.

Lue lisää

Minulla jäi englannin opiskelu vähiin. Sitä ei pidetty tekussakaan tärkeänä. Niinpä minua, juttumiehiä kun olen, käytettiin ulkomaisten tarkastajien koulutuksessa. Heitä koulutettiin kohtaamaan vastapeluri, joka puhuu huonosti englantia, ja joka vastaa mitä sattuu tarkastajien kysymyksiin. Viimein kyllästyin siihen touhuun, vaikka minun haluttiinkin jatkavan.

Ei kaksikielisyys sitä määrää, onko vähemmistökieli pakollinen koulussa. Suomi oli kaksikielinen jo ennen kuin tuli ehdoton pakkoruotsi.

Selvää on et, suomenkielinen tarvitsee paljon todennäköisemmin meidän kansalliskieliämme, kuin jotain vierasta kieltä.

Englannin merkitys BREXIT:n jälkeen laskee Euroopassa, joten sen sijaan kannattaa lukea saksaa, ranskaa, espanjaa tai jopa italiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Englannin merkitys BREXIT:n jälkeen laskee Euroopassa, joten sen sijaan kannattaa lukea saksaa, ranskaa, espanjaa tai jopa italiaa.

Tuo on kuvitelmaa ja täyttä harhaa.

Kyllä Suomessakin monessa paikassa tarvitaan ruotsinkieltä , niin oli jo kaupungeissa 60 luvullakin että työtä oli helppo saada jos osasi molemmat suomen kielet

Kun on asiaa Ruotsiin niin ruotsalaiset ovat aina osanneet enkkua paremmin kuin suomalaiset.
Tasapuolisuutta on se, että käytetään kummankin osaamaa, molemmille vierasta kieltä.

Kyllä lapset oppivat hyvin helposti uusia kieliä , ja siitä on aina hyöty tulevaisuudessa, joskus tulee etten asioita joista ajattelee råettä voi kun osais puhu molempia kieliä

Jaa että noinkin voi ajatella. Kyllä se on niin että monessa paikassa on ainostaan etu kun osaa myös ruotsia . Ja yksinkertaisesti ilmaisit asian että jos ei ole mitään asiaa Ruotsiin niin muka ei kieltä tarvitse. Kyllä mielestäni on hyvä asia koulussa että saa ilmaiseksi opetella maan toista kieltä , ja aina tukee eteen elämässä asioita joissa on hyvä osata maan molemmat kielet.
Ihmeellistä sinänsä että aikuiset ihmiset ovat estämässä lasten kielen opettelua, koska itse eivät osaa niin ei saisi lapsenakaan osata .
Mitä enemmän kieliä osaa niin pärjää maailmalla.
Mutta sitten on kouluissa ollut niitä ” pakkoja ” ennevanhaan, kun ajattelee mitä siellä opetettiin ,

Mielestäni tuostakin asiastaan jotenkin tehty snackis , että muka pakkoruotsista , ei katse haittaa jos osaa kieliä enemmänkin , ja nuorena oppii niin helposti.
Joten en ymmärrä tuota vastustamista , kun aikuiset eivät osaa niin meinaavat että ei lastenkammariin tartte osata . Kyllä esim rannikkokaupungeista n hyvä osasta jos meinaa töihin seillä päästä

5% puolue muka sanoo mitä Suomen kouluissa opetetaan? Tuo on kumma väite, perustele? Kuulostaa suomenkielisten sekä demokratian pilkalta.

En kyllä menisi eväämällä lapsiltani toista kieltä vaan siksi että itse en sitä osaisi . Ilmaista opetusta Ja ei tieto paina mitenkään

Se ruotsinkieli, mitä koulussa luimme oli kankeaa jankkaamista. Ruotsissa kuunteli huuli pyöreenä, kun svedut lauloivat omalla nuotillaan nopeasti.
Tosin pikkuhiljaa oppi jotain tajuu, sekä itse puhumaan.
Muumimurre on ihan eri kieli.

DW
Suomenkieli on otettu Duolingoon. Eipä tiedä missäpäin maailmaa pälätetään tätä agressiiviseltakin kuullostavaa konsonanttirikasta kieltä tulevaisuudessa.
Beng
Kielenopiskelu iäkkäänä on aivojumppaa, omanlaistaan muistipeliä.

Aivan samaa mieltä olen, laitetaanko kaikkien oppiaineitten eteen "pakko", mikä ei itseä kinnosta. Onhan koulussa muitakin oppiaineita mitä ei koulun jälkeen juurikaan tarvita.

Monen suomalaisen on ollut vaikea ensinnäkin oppia ruotsia ei osata vaikka miten takoo päähän, sitten meinataan ; ettei lastenkaan tarvitse sitä oppia ja siten on tullut sana pakkoruotsi
Mielestäni se on etu jos saa ilmaiseksi oppia, kun ei koskaan tiedä vaikka tulis sitä tarvitsemaan. Ennenhän ei ruotsin kieltä edes opetettu muuta kun keskikoulussa vasta ja sinnekin pääsi usein vaan ne rikkaiden muksut. Vaikka olisivat olleet miten tonttuja kansakoulussa. Joten ylijäämät eivät saaneet opetella kieltä .siksi on hyvä että tänään siihen on mahdollisuus . Aikuiset laittaa vastaan Ja kun lapsi sitten tarvitsisi kieltä niin toljotetaan suu auki kun ei ymmärretä mitä sanotaan. Niin että antakaa lastenne lukea kyllä sitä tulee tarvitsemaan varmasti elämässään
Ja vaikeampi oppia mitä vanhemmaksi tulee.

Ikäsnsä puolesta vaimoni säästyi täysin ruotsitukselta. Pohjana vain vanha kansakoulu.
Hankittuamme Espanjan asuntomme umpiespanjalaisesta ympäristöstä 1986 aloitti vaimoni opiskelemaan espanjaa.
Talomme edustan rantakuppiloita lukuun ottamatta, enkkua oli turha tarjota emmekä seurustelleet sisämaan reservatioiden suomalaisten kanssa.
Itselleni espanja on tarttunut oikeastaan huomamatta osittain enkun jonkin mittaisen laitinalaisen pohjan ansiosta. Kirjallinen paremmin kuin paikallinen käyttökieli kuultuna.

Espanja? paitsi espanjassa, niin italiassa tulee hyvin toimeen. Romanialaisten kanssakin se on käyttökelpoinen. Rio Granden eteläpuolen Amerikassa puhutaan espanjaa vikkakin paikoitellen muntuenilla tavoilla mutta ymmäretyksi tulemisen kanssa ei ole ollut vaikeuksia. Brasiliassa emme ole käyneet.

Anonyymi kirjoitti:

Ikäsnsä puolesta vaimoni säästyi täysin ruotsitukselta. Pohjana vain vanha kansakoulu.
Hankittuamme Espanjan asuntomme umpiespanjalaisesta ympäristöstä 1986 aloitti vaimoni opiskelemaan espanjaa.
Talomme edustan rantakuppiloita lukuun ottamatta, enkkua oli turha tarjota emmekä seurustelleet sisämaan reservatioiden suomalaisten kanssa.
Itselleni espanja on tarttunut oikeastaan huomamatta osittain enkun jonkin mittaisen laitinalaisen pohjan ansiosta. Kirjallinen paremmin kuin paikallinen käyttökieli kuultuna.

Espanja? paitsi espanjassa, niin italiassa tulee hyvin toimeen. Romanialaisten kanssakin se on käyttökelpoinen. Rio Granden eteläpuolen Amerikassa puhutaan espanjaa vikkakin paikoitellen muntuenilla tavoilla mutta ymmäretyksi tulemisen kanssa ei ole ollut vaikeuksia. Brasiliassa emme ole käyneet.

Lue lisää

Latina on hyvä pohja!

Muinaisen oppikoulun ruotsin kääntöjankkaaminen ja kielioppi antoivat pohjan Ruotsissa tapahtuvalle, alkuun vikealle käytännön osaamiselle.
Minulle valikoitui pitkä englanti ja lukiossa lyhyt saksa. Minulle olisi ollut riivatun paljon tärkeämpää lukea pitkä saksa kuin jankata ruotsia.
Käytänössä. sekä työ- , että vapaa-ajan elämässä olen tarvinnut paljon enemmän myöhemmin täydentämääni saksaa kuin ruotsia jonka merkitys on jäänyt vain satunnaiseen viihdekäyttöön = svedujen uunottamiseen!

Anonyymi kirjoitti:

Muinaisen oppikoulun ruotsin kääntöjankkaaminen ja kielioppi antoivat pohjan Ruotsissa tapahtuvalle, alkuun vikealle käytännön osaamiselle.
Minulle valikoitui pitkä englanti ja lukiossa lyhyt saksa. Minulle olisi ollut riivatun paljon tärkeämpää lukea pitkä saksa kuin jankata ruotsia.
Käytänössä. sekä työ- , että vapaa-ajan elämässä olen tarvinnut paljon enemmän myöhemmin täydentämääni saksaa kuin ruotsia jonka merkitys on jäänyt vain satunnaiseen viihdekäyttöön = svedujen uunottamiseen!

Lue lisää

Minä kaipaan tuota kääntöjankkaamistekniikkaa. Linasin muutama vuosi sitten tästä erään liennoitsijan kanssa. En ollut hyvä kielissä, mutta sen, minkä opin ja osaan eli röyhkeän estottomasti on käyttänyt oppimiani kieliä jotenkin niin, että ongelma on kuulijan korvassa.
Italia-espanja toimii toisinkinpäin, espanjalaisista sarjoista ymmärtää paljonkin, jos on lukenut italiankieltä.
Oikeastaan meidänhän ei tarvitsisi ottaa kantaa kielivalintoihin. Meillä on ollut kymmeniä vuosia ollut aikaa perusopintojen jälkeen täydentää kielten taitoja. Joten kohta on syksy, niin ehdotan ruotsinkielen keskusteluryhmiin ilmoittautumista. Muistin huoltoa. 😎
Beng

Se on poissa enkusta. Se 60-luvulla jankattu ruotsin-ja saksankielen käännökset , sekä kielioppivirheistä armoton rokottaminen 9 pinnaa.
Saksan vahvojen verbien ja preposioitten ulkoa opiskelun vaiva olisi kohdennettu kaikella tarmolla englannin käytännönkielen opiskeluun.
Sille olisi ollut elämääni paljon enemmän annettavaa hyöytyä, kuin kahta vajavaista räpellystä.

Pisteet sinulle. Ruotsin kielen opiskelu on minun lasteni tulevaisuuden määränneet, että aina on töitä, kun osaa nämä " kotimaiset kielet"!

Pakko liikunta on hyvä, on hyvä tulla tutuksi liikunnan kanssa
ja oppia käden taitoja, mutta nekin tunnit voisi lopettaa 2-3 vuoden jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Pakko liikunta on hyvä, on hyvä tulla tutuksi liikunnan kanssa
ja oppia käden taitoja, mutta nekin tunnit voisi lopettaa 2-3 vuoden jälkeen.

Pakko liikunta on täysin turhaa ja aiheuttaa vain koulukiusaamista ja mielipahaa niille oppilaille, jotka eivät ole "parhaiden" veroisia.

Anonyymi kirjoitti:

Se on poissa enkusta. Se 60-luvulla jankattu ruotsin-ja saksankielen käännökset , sekä kielioppivirheistä armoton rokottaminen 9 pinnaa.
Saksan vahvojen verbien ja preposioitten ulkoa opiskelun vaiva olisi kohdennettu kaikella tarmolla englannin käytännönkielen opiskeluun.
Sille olisi ollut elämääni paljon enemmän annettavaa hyöytyä, kuin kahta vajavaista räpellystä.

Lue lisää

Ei todellakaan ruotsin opiskelu haittaa muita kieliä. Itse pystyn toimimaan ruotsin, englannin ja saksan kielillä.

Anonyymi kirjoitti:

Pisteet sinulle. Ruotsin kielen opiskelu on minun lasteni tulevaisuuden määränneet, että aina on töitä, kun osaa nämä " kotimaiset kielet"!

Minun lasteni virkamiesruotsin suorittamisella ei ole ollut heidän käytännön työnsä kannalta vähäisintäkään merkitystä.
Toinen on erään valtiollisen laitoksen Suomen edustajana kyeisen alan EU-elimessä ja toinen on suurehkon saksalaisen konsulttiyrityksen palveluksessa.

Kumpikaan ei ole ollut työttömänä edes lukion kesälomien aikana eikä sen jälkeenkään.

Kirjoitusten jälkeen opin käytännön ruotsin siellä töissä viettämieni vuosien aikana.
En ymmärrä miksi suomalaisia riivaa hinku puhua ruotsalaisten kanssa ruotsia?
Toimiessani suurehkon suomalaisen yrityksen ostopäällikkönä hoidin neucvottelut ruotsalaisten tarviketoimittajien kanssa aina englanniksi.

Suomen "ruotsalaiset" olivat Ruotsissakin hankalimpia. Piivät itseään "oikeita" suomalaisia jalompina mutta olivat katkeria kun ruotsalaiset pitivät heitä suomalaisina.
Joskus oli suomen ymmärtäminen tiukassa. Ennen opiskelua olin erään metallialan tehtaan kesäseisokin aikana töissä. Ruokala oli tehdasalueen ulkopuolella ja päästäkseen sinne oli portilla näytettävä leimattu kellokortti.
Koska en ollut omalla osastollani niin leimasin minkä kortin tahansa. Suomenruotsalainen vartijapari huomasi sen ja ryhtyivät tiukkaamaan oman kortin leimausta. Tietenkin kuulin puheesta kavereiden alkuperän ja vastasin vain "vörstoor inken venska itaak".
Muutaman päivän kuluttua kavereilta irtosi jo suomenkielinenkin kysymys johon tietenkin vastasin asiallisella ruotsilla, että löydettyämme yhteisymmärryksen niin toki leimaan vastaisuudessa oman korttini.

Tapauhtuihan näiden "meikäläisruotsalaisten" kanssa muutakin metkaa.

Minkään kielen osaamisesta ei ole haittaa mutta ruotsin osalta sillä on ollut vain viihdearvoa kun jätän pois nuo Ruotsin vuodet. Eihän minun olisi ollut pakko mennä.
Ps. Läpäisin niiden kokeen insinöörikoulutukseen mutta palasin Suomeen. Toki kävin siellä vielä yhden kesän töissä tutussa paikassa ja myöhemmin muutaman kerran tuttuja tervehtimässä.

Yhden kerran Suomessa, suunnitellessani työpaikan vaihtoa, jouduin antamaan ruotsiksi perusteellisen lausunnon joka sisälti teknisluontoisia kysymyksiä ja minun oli perusteltava miksi minä olisin heidän kannaltaan hyvä valinta.
Kyse oli 3:n vuoden komennuksesta Irakiin enkä olisi saanut perheviisumia joten se jäi siihen. Kohteessa oli ruotsalainen päätoimija.
En pidä tuota menetyksenä ja kaikkinensa katson, ettei minulla ole ollut varsinaista, todellista hyötyä ruotsin osaamisesta.

Ennenhän oli jopa pakko uskontokuntien lukujärjestyksessä , olisipa saanut nråekin tunnit opetella ruotsinkieltä .
Ja pakko käsitöitä tehtiin vaikka moni vihasi sitä. Missään ei olemtarbittu sitäkään taitoa. Kukaan ei merkkaile mitään lakanoita tänään eikä tee leninkejä itselleen kun kaupasta saa tarvitsevansa .
Joten niitä aineita voisi sanoa pakko aineiksi , missään ei niitä ole tarvittu

Anonyymi kirjoitti:

Pakko liikunta on hyvä, on hyvä tulla tutuksi liikunnan kanssa
ja oppia käden taitoja, mutta nekin tunnit voisi lopettaa 2-3 vuoden jälkeen.

Käden taitoja ? Ennen ei edes tytöt saa Eerolla poikien käsityötunnilla mukana vaikka olis ollut kiinnostusta. O,i merkattava jotain päällyslakaan jota ei koskaan edes käytetty. Itsekkin merkkailin koko lukukauden samaa lakana enkä koskaan saanut sitä valmiiksi. Olin paremmin sopinut poikien käsityötunnille vaan kun en saanut koska olin tyttö . Joten kummallisia oppiaineita koska kaikki eivätole esim käsityö ihmisiä eivätkä tule olemaan . Uskonto tunnit sitten miksi sellaiset aineet oli tapeetilla yleensä. Asioita joista ihmisillä on aina ihan oma käsityksensä

hessusr kirjoitti:

Pakko liikunta on täysin turhaa ja aiheuttaa vain koulukiusaamista ja mielipahaa niille oppilaille, jotka eivät ole "parhaiden" veroisia.

Liikunta on siltitarpeellist jokaiselle ihmiselle , mutta eri muodoissa .

Sitäpaitsi se ruotsinkielen taso niin kökköä, ettei sillä mitään kunnon keskustelua käydä.
Asia tuli huvin esille, etteivät Vaasan läänin hurrit luota suomenkielisten virkamiesten ruotsin osaamiseen .

"Suurimmassa osassa ammatteja ei tarvita ruotsia ollenkaan"
Ja vielä paljon suurimmassa määrässä ammatteja ei tarvita ns. vieraita kieliä, saksaa, ranskaa, espanjaa jne. ollenkaan. Ettei totuus unohtuisi.

Palveluammatissa tarvitaan molemmat kielet , joten mistä kukaan tietää etukäteenettei muka tarvitse . Itse tapasin ruotsalainen poja hyvin nuorena ja oli meillä sen puheen kanssa takkuamista kun kumpikaan ei osannut toistensa kieltä

Mikä helvetin pakkoruotsi ?? Ei ruotsin kieltä ole pakko oppia, saa pysyä junttina edelleen.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä helvetin pakkoruotsi ?? Ei ruotsin kieltä ole pakko oppia, saa pysyä junttina edelleen.

Ruotsin oppiminen ei tee kenestäkään fiksua.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä helvetin pakkoruotsi ?? Ei ruotsin kieltä ole pakko oppia, saa pysyä junttina edelleen.

Ihan niin juntti se vaan takkuaa sillä omalla kielellään ja mulkoilee silmät viisussa kun ei ymmärrä mitä toiset sanoo.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsin oppiminen ei tee kenestäkään fiksua.

Se on aina hyvä lis fiksuuden kun osaa oman maan molemmat kielet .

Miksi suomalaiset hylkäävät omat kielensä ja alkavat käyttämään englantia? Hyvin outoa, joka paikassa on englanninkielisiä mainoksia, kuppiloiden nimet ovat englanniksi, samoin kauppojen, kaikkialla isoilla kirjaimilla on englantia, vieraan maan kieltä. Kuka puolustaa meidän kieliämme, jos ja kun me emme itse sitä tee? Ranskassa on laadittu kovia rajoituksia missä ja kuinka englantia saa käyttää julkisesti jne. Viisaasti tehty, selvästi arvostavat omaa kieltään.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi suomalaiset hylkäävät omat kielensä ja alkavat käyttämään englantia? Hyvin outoa, joka paikassa on englanninkielisiä mainoksia, kuppiloiden nimet ovat englanniksi, samoin kauppojen, kaikkialla isoilla kirjaimilla on englantia, vieraan maan kieltä. Kuka puolustaa meidän kieliämme, jos ja kun me emme itse sitä tee? Ranskassa on laadittu kovia rajoituksia missä ja kuinka englantia saa käyttää julkisesti jne. Viisaasti tehty, selvästi arvostavat omaa kieltään.

Lue lisää

Joissakin stadin kuppiloissa on palvelukieli englanti enkä nyt tarkoita etnisiä kuppiloita
vaan kuppiloita, joissa on suomalainen henkilökunta, ensimmäinen kieli on englanti,
jolla palvellaan.

Ruotsi on suomenkieliselle hyödyllisin kieli osata, paljon jää vaihtoehtoja vähemmän, jos osaa vain toisen kansalliskielen.
Miksi ruotsalaisten pitäisi osata suomea, ei Ruotsi ole kaksikielinen valtio? Kielitaito ei ole mitään 'nöyristelyä', se on osaamista ja taitoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi on suomenkieliselle hyödyllisin kieli osata, paljon jää vaihtoehtoja vähemmän, jos osaa vain toisen kansalliskielen.
Miksi ruotsalaisten pitäisi osata suomea, ei Ruotsi ole kaksikielinen valtio? Kielitaito ei ole mitään 'nöyristelyä', se on osaamista ja taitoa.

Lue lisää

Suomi voi olla kaksikielinen ilman ruotsipakkoa.
Miksi suomenruotsalaisten ei tarvitse osata suomea, joka on sentään valtakieli ?
Varsinkin ennen stadissa svenska talande bättre folk
ei suostunut asioidessaan suomea käyttämään millään.
Ylimieliset turkisrouvat katsoivat nenänvarttansa alaspäin asiakaspalveljoita,
jotka eivät heidän takiaan olleet ruotsia opetelleet.
Onneksi sitä ikäpolvea ei usein näe enää.
"Uusvanhat" eivät ole niin idiootteja.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi on suomenkieliselle hyödyllisin kieli osata, paljon jää vaihtoehtoja vähemmän, jos osaa vain toisen kansalliskielen.
Miksi ruotsalaisten pitäisi osata suomea, ei Ruotsi ole kaksikielinen valtio? Kielitaito ei ole mitään 'nöyristelyä', se on osaamista ja taitoa.

Lue lisää

On hyvin epätasa-arvoista jos suomalaisten oletaan osaavan ruotsia kun he vierailevat Ruotsissa. Eihän ruotsalaistenkaan oleta osaavan Suomea kuten osuvasti totesit. Ruotsin asema ja pakollisuus on historiallinen jäänne Ruotsin suurvalta-ajalta, jolloin Suomi oli osa Ruotsia. Nykyään Suomi ja Ruotsi ovat tasa-arvoisia valtioita ja niin tulee olla kielenkin osalta. Siksi englanti globaalina kielenä on erinomainen vastaus suomalaisten ja ruotsalaisten väliseen tasapuoliseen kommunikaatioon.

Anonyymi kirjoitti:

Suomi voi olla kaksikielinen ilman ruotsipakkoa.
Miksi suomenruotsalaisten ei tarvitse osata suomea, joka on sentään valtakieli ?
Varsinkin ennen stadissa svenska talande bättre folk
ei suostunut asioidessaan suomea käyttämään millään.
Ylimieliset turkisrouvat katsoivat nenänvarttansa alaspäin asiakaspalveljoita,
jotka eivät heidän takiaan olleet ruotsia opetelleet.
Onneksi sitä ikäpolvea ei usein näe enää.
"Uusvanhat" eivät ole niin idiootteja.

Lue lisää

"Ylimieliset turkisrouvat" Elääkö joku vielä sata vuotta sitten olleissa streotypioissa?
Tiedotan; Suomi on kaksikielinen valtio, ollut aina, Ruotsi on aina ollut yksikielinen.
Älkää nyt viitsikö aikuiset ihmiset itkeä olemattomia.

Anonyymi kirjoitti:

"Ylimieliset turkisrouvat" Elääkö joku vielä sata vuotta sitten olleissa streotypioissa?
Tiedotan; Suomi on kaksikielinen valtio, ollut aina, Ruotsi on aina ollut yksikielinen.
Älkää nyt viitsikö aikuiset ihmiset itkeä olemattomia.

Lue lisää

Ei elä, mutta turkisrouvat elää jos niitä on.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi on suomenkieliselle hyödyllisin kieli osata, paljon jää vaihtoehtoja vähemmän, jos osaa vain toisen kansalliskielen.
Miksi ruotsalaisten pitäisi osata suomea, ei Ruotsi ole kaksikielinen valtio? Kielitaito ei ole mitään 'nöyristelyä', se on osaamista ja taitoa.

Lue lisää

Siis mitä vaihtoehtoja vähemmän? 60-luvun alkupuolella kirjoittaneena ja vuosia Ruotsissa, ruotsinkielisessä ympäristössä asuneena en pidä noita vaihtoehtoja mitenkään tärkeinä tai edes tarpeellisina.
Ainoa vaihtoehto on viidekäyttö. Joskus kun on tilanteessa jossa ruotsalaiset, mutta paljon useammin ns. suomen ruotsalaiset erehtyvät laukomaan omasta mielestään hauskuuksia.
"Onneksi noita idiootteja ei tarvitse sietää useammin".
"Tuo suomalainen moukka luuli, että minä korjaisin sen jarrut".

Kaikki surut eivät ole ylimielisiä moukkia eivätkä kaikki moukat ole suruja!

Muutaman vuoden takaisen ennusteeni titeutuminen lähenee. Koska Suomen keinotekoisesta kaksikielisyydestä ei näköjään pääse eroon niin venäjää OIKEASTI äidinkielenään puhuvien määrän lähestyessä surujen osuutta, alkaa Moskovasta joudettu paine venäjän kielen virallistamiseksi tuntumaan.
Ylivoimainen enemmistö suruista osaa suomea vaikeuksitta. Sitten kun sen rinnalle tulee kyyrisillä kirjaimilla painettu venäjä surujen etuoikeuksineen, niin hauskuus on huipussaan.

Olen asunut ja asun edelleenkin Ruotsissa ja siinä sivussa kielenkin oppinut jotenkuten. Ongelma oli se etten osannut nimeksikään ruotsia kun muutin tänne Vätterin rannalle hurmaavaan pieneen kaupunkiin. Ruotsalaiset ovat ystävällistä kansaa, kadutti kun en koulussa opiskellut ns. "pakkoruotsia". Pakkosuomi nyt on aivan joutava turhake ja hyödytön senhän olin jo oppinut kotona, pakkosuomi saisi olla vapaaehtoinen ja sen tilalle jotain hyödyllistä, kuten venäjä, englanti, espanja tms. Miksi muuten pitkän linjan keinotekoisen pakkosuomi aidon suomen kielen korvike ohjelmalla kouluhallitus tuhoaa ja on jo tuhonnut suunnitelmallisesti aidon suomenkielen Suomesta, sitä pakkosuomea on jo väkisin ängetty sivu sata vuotta kouluissa. Pakkosuomea en täällä Ruotsissa ole missään tarvinnu, ruotsia ja enkkua kylläkin, ei taito taakaksi ole. Pakkoliikunta oli sekin aivan turha, liikun silloin kun ite tykkään. Nyt olen jo ehtinyt eläkeikään ja ehdin harrastamaan kun ei tarvi enää töihin mennä.

Eikö ne henkilöt, jotka venäjää siellä puhuvat, ole joko inkeriläisiä, virolaisia tai venäläisiä maahanmuuttajia ja turisteja?
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 lopussa Suomessa asui noin 180 eri ulkomaan kansalaisuusryhmää, joista ylivoimaisesti suurin ryhmä olivat Viron kansalaiset. Toiseksi eniten Suomessa asuu Venäjän kansalaisia ja kolmanneksi eniten Irakin kansalaisia. Seuraavana kansalaisuustilastossa ovat kiinalaiset, ruotsalaiset, ja thaimaalaiset. Muiden ryhmien määrät jäävät alle seitsemän tuhannen. Tilaston mukaan virolaisia noin 50000 ja venäläisiä noin 28000.
Hytinäx1

ei ole koska on hyödytöntä lukea kreikkaa ja kiinaa
jos pääsi on kaali
ymmärrän ajatuskulkusi

Noinhan sitä pitäisi asennoitua. Ei koskaan tiedä, minne kohtalon koukkusormi vie.
Siksipä on hyvä, jos on laajat valmiudet eikä vain suorittamista. Kun on valmiudet niin suoriutuu.
Saksaakin käytin Italiassa hotellinpitäjän ja saksalaisen Italiassa työskennelleen pariskunnan kanssa. Pariskunnan rouva puhui niin 'epäselvää saksaa', että aivan käsittämättömäksi osa jäi, mutta ehkä mies puhui sitä kirjakieltä, mitä mekin ja ymmärsin ja vaihdettiin englantiin välillä. Jännää on ollut se, että ent. Tsekkoslovakiasta oleva oli opiskellut saksankieltä eikä vain venäjänkieltä, jonka opiskelu on hidasta, koska öökköset pitää ensin oppia. Se kieli on unohtunut helpoimmin, ehkä koska pidin sitä vaikeana enkä käyttänyt kuin matkalla.
Sitten on ihan hauskaa osata vironkieltä; kaupassa voi sanoa anteeksi ja kiitos kun pääse hyllylle pariskunnan ohi, joka on jäänyt neuvottelemaan ostoksia tai ensisijaisesti Eestissä.
Minusta kielipäättömälle useaa kieltä opiskelleelle on aina ilon hetki kun on tilaisuus pulauttaa muutama opittu sana. Venäjänkielenkin isvinite ja spasiba ja reitti on marketissa vapaa.Kun pölötän useista kielistä, niin ruotsinkieli kielten joukossa on syytä osata. Olin Ruotsissa nuorna töissä.
Se mitä lapsenlapsemme valisevat on lastemme asia. Kielteisen asenteen siirtäminen sukupolvelta toiselle on ikävää.
Onko kukaan suorittanut kielikoetta Kalle Soraisella? Kävi viranhoitoon.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Noinhan sitä pitäisi asennoitua. Ei koskaan tiedä, minne kohtalon koukkusormi vie.
Siksipä on hyvä, jos on laajat valmiudet eikä vain suorittamista. Kun on valmiudet niin suoriutuu.
Saksaakin käytin Italiassa hotellinpitäjän ja saksalaisen Italiassa työskennelleen pariskunnan kanssa. Pariskunnan rouva puhui niin 'epäselvää saksaa', että aivan käsittämättömäksi osa jäi, mutta ehkä mies puhui sitä kirjakieltä, mitä mekin ja ymmärsin ja vaihdettiin englantiin välillä. Jännää on ollut se, että ent. Tsekkoslovakiasta oleva oli opiskellut saksankieltä eikä vain venäjänkieltä, jonka opiskelu on hidasta, koska öökköset pitää ensin oppia. Se kieli on unohtunut helpoimmin, ehkä koska pidin sitä vaikeana enkä käyttänyt kuin matkalla.
Sitten on ihan hauskaa osata vironkieltä; kaupassa voi sanoa anteeksi ja kiitos kun pääse hyllylle pariskunnan ohi, joka on jäänyt neuvottelemaan ostoksia tai ensisijaisesti Eestissä.
Minusta kielipäättömälle useaa kieltä opiskelleelle on aina ilon hetki kun on tilaisuus pulauttaa muutama opittu sana. Venäjänkielenkin isvinite ja spasiba ja reitti on marketissa vapaa.Kun pölötän useista kielistä, niin ruotsinkieli kielten joukossa on syytä osata. Olin Ruotsissa nuorna töissä.
Se mitä lapsenlapsemme valisevat on lastemme asia. Kielteisen asenteen siirtäminen sukupolvelta toiselle on ikävää.
Onko kukaan suorittanut kielikoetta Kalle Soraisella? Kävi viranhoitoon.
Beng

Lue lisää

lue sitten suomea pakkoruotsia ja kolttasaamea ja katso mihin niillä taidoilla joudut

Heikommastakin kielitaidosta on hyötyä, kuten työkomennuksella 80-luvulla Nliitossa.
Erään Jelenan kanssa asiointi ja keskustelua tuli viriteltyä saksankielellä, vaikka tämä ukrainalainen opettaja ei tuntunut saksalaisista pitävän.
Näin toimittiin yya-hengessä hyvien naapuruussuhteitten hyväksi.

Minä taas olen käyttänyt ruotsia kaikissa noissa tilanteissa joita listasi.

henriksson ei osaa suomea kunnolla ei ole Vaasassa oppinut pihalla suomea

Ihmeellisin pelle oli Liandersson
turussa on vain yksi pieni ruotsinkielinen lukio ja ei osaa aivan kunnolla objektia suomeksi

onnistunut jotenkin eristäytymään kansan syvistä riveistä

Tyrkytin itseäni joskus työhön viikinki laivaan. Jobi olisi tullut mutta kun en osaa ruotsin kieltä kuin neljä sanaa. Jag talar inte svenska.

''... ja siellä PS on suurempi kuin RKP...''

Peräti 0,4% :))))

Anonyymi kirjoitti:

''... ja siellä PS on suurempi kuin RKP...''

Peräti 0,4% :))))

Niin mutta siinä on trendi

se on ruotsinkielisten lähes viimeisiä alueita
ja sekin kaatui nyt


turussa rkp kannaus alle 5% vaikka 1920-luvulla Rkp oli Turun suurin puolue jne

Ei ruotsinkieltä ole pakko oppia. Saa pysyä junttina edelleen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ruotsinkieltä ole pakko oppia. Saa pysyä junttina edelleen.

onhan se pakko jos se vaaditaan kieitodistuksena

Suomessa peruskoulun käyneenä ja 40vuotta Ruotsin työ-ja koulutuselämässä olleena pakkoruotsin perusalkeet oli hyvä osata joten kuten. Mitä useampaa kieltä osaa lukea, kirjoittaa ja ymmärtää on aina itselleen plussaa.

Minäkin olen joutunut käyttämään ruotsia työelämässä.

Meilläpäin maahanmuuttajat puhuvat sivistyneesti Amerikan englantia ja haukkuvat suomalaisia juopoiksi

Nuo eivät vaadi koulun pakkoruotsia! Tulehan hieman sisämaahan sieltä rannikolta!
Ketä kiinnostaa ja tarvitsee niin hankki sen taidon.
Kaikissa palvelua tarvitsevissa työpaikoissa?!? Suppea on kokemusalueesi!
Olen itse asunut Ruotsissa, ruotsalaisessa ympäristössä lukion jälkeen. Ruotsalainen kämppäkaveri ja vuokralaisena ruotsalaisen perheen rivarissa. Noissa tilanteissa oli mahdollisuus oppia käytännön ruotsia mutta ilman alkeitakin olisi minulle löytyneet majoitukset.
Suuren yrityksen ostopäällikkönä meillä oli ruotsalaisia alihankkijoita. Kuulumiset vaihdettiin ruotsiksi mutta liikeasiat englanniksi.
Sama on omien lasteni kanssa.
Ruotsilla on minulle ollut lähinnä viihdearvoa. Ruotsalaiset eivät ota huomioon, että joku suomainen joka ei revittele sillä ruotsillaan, ymmärtää sitä!

Anonyymi kirjoitti:

Nuo eivät vaadi koulun pakkoruotsia! Tulehan hieman sisämaahan sieltä rannikolta!
Ketä kiinnostaa ja tarvitsee niin hankki sen taidon.
Kaikissa palvelua tarvitsevissa työpaikoissa?!? Suppea on kokemusalueesi!
Olen itse asunut Ruotsissa, ruotsalaisessa ympäristössä lukion jälkeen. Ruotsalainen kämppäkaveri ja vuokralaisena ruotsalaisen perheen rivarissa. Noissa tilanteissa oli mahdollisuus oppia käytännön ruotsia mutta ilman alkeitakin olisi minulle löytyneet majoitukset.
Suuren yrityksen ostopäällikkönä meillä oli ruotsalaisia alihankkijoita. Kuulumiset vaihdettiin ruotsiksi mutta liikeasiat englanniksi.
Sama on omien lasteni kanssa.
Ruotsilla on minulle ollut lähinnä viihdearvoa. Ruotsalaiset eivät ota huomioon, että joku suomainen joka ei revittele sillä ruotsillaan, ymmärtää sitä!

Lue lisää

kielten opiskelu ON SIVISTYSTÄ

SIVISTYNY IHMINEN
OPISKELEE varsinki naapurimaitten kieliä ja RUOTSI on tärkeää osata suomessa.

Anonyymi kirjoitti:

kielten opiskelu ON SIVISTYSTÄ

SIVISTYNY IHMINEN
OPISKELEE varsinki naapurimaitten kieliä ja RUOTSI on tärkeää osata suomessa.

Sivistymättömät ruotsalaiset eivät opiskele naapureidensa kieliä.
En vieläkään ymmärrä miksi on mukamas ollut tärkeää, että osaan käytännön ruotsia!
Täytyy tunnustaa, että varsinkin puhelimessa on skånskan kanssa joskus hankalaa.
Jos ruotsin osaaminen on sivistyksen mitta niin mittarit ovat harvassa ja rima matalalla!

Kyllä se iänikuinen enkku on monikäyttöisin mutta eniten olen hyötynyt saksasta ja myöhemmin, käytännön syistä espanja on tarttunut jossakin määrin. Kirjallisen espanjan oppimista auttoi sen ja enkun jossakin määrin yhteinen latianpohja.
Kyllä se LATINA on sivistyksen mitta!

Mutta niiinhän suomalaisetkin ovat. Ainakin näiden sivujen juttujen perusteella.

Tuosta kieliyhdistelmästä olen kanssasi samaa mieltä.
Espanja on hyvin laajalti puhuttu kieli ja yllättävän käyttökelpoinen useilla muillakin latinopohjaisilla alueilla. Ranska on hankalampi mutta romanialaiset yllättivät minut.

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta kieliyhdistelmästä olen kanssasi samaa mieltä.
Espanja on hyvin laajalti puhuttu kieli ja yllättävän käyttökelpoinen useilla muillakin latinopohjaisilla alueilla. Ranska on hankalampi mutta romanialaiset yllättivät minut.

Lue lisää

Nyt vanhana on mukava muistella tuon espanjan kielen mukanaan tuomia "etuja" nuoren miehen elämässä. Varmasti ihan sama juttu naisilla.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt vanhana on mukava muistella tuon espanjan kielen mukanaan tuomia "etuja" nuoren miehen elämässä. Varmasti ihan sama juttu naisilla.

Kyse on aivan tavallisten, arkisten asioiden hoitamisesta ja sosiaalisesta seurustelusta.
Auttava toimeentulo alue. Espanja, Portugal, Italia, Romania, koko Etelä- ja Väli-Ameriikka, USAn tiettyjä osia ja Filippiinit.
Varsinainen Etelä-Amerikka on käymättä. Jenkkialueet ovat rajoittuneet enkkukilelisiin, Karibialla espanja käytännöllistä vaikkakin osassa, varsinkin Kuubassa on parempi puhua espanjaa. Filippiinit ovat käymätöntä aluetta.

Vilttu mitä pskanpuhetta
Onnittelen taidoistasi suomi pakkoruotsi viro venäjä erinomainen kielitaito ja ukko täysin mykkä nurkassa

Lukion ja intin jälkeen muutin Ruotsiin. Ensin Blekingeen mutta siitä skånkasta ei saanut kouluopetuksen jälkeen selvää. Muutin Södertäljeen. Käytännön ruotsiin tutustumisessa auttoi ruotsalainen kämppäkaverini. Opin jopa ymmärtämään tavisruotsia ja pikkuhiljaa se tarttui puheeseenikin.
Kun vahva oletukseni, että toinen osapuoli ymmärtää suomea niin en sorru svedulla diivailuun.
Esimerkkiä muutama Scanian porttivahti. Tehdasruokala oli tehdasalueen ulkopuolella ja sinne mennessä oli näytettävä leimattu kellokortti.
Olin kesäloman aikana töissä toisella osastolla ja leimasin aina jonkun sen osaston kortin.
Puheensa suomenruotsalaisiksi paljastanut vahtipari alkoi hileseilemään minun leimaamistani.
Vastasin aina vörstoo inken venska itaak. Muutaman päivän jälkeen heput ilmaisivat itsens suomeksi ja sen jälkeen leimasin oman korttini.

Ostopäällikkönä toimiessani sisältyi 90 miljoonan markan vuosibudjettiin myös hankintoja Ruotsista. On tasapuolista käyttää neuvottelutilanteissa kummallekin osapuolelle tuttua, vierasta kieltä. Tässä tapauksessa enkkua.
Käytännön ruotsilla on ollut minulle eniten viihteellistä arvoa!

Anonyymi kirjoitti:

Vilttu mitä pskanpuhetta
Onnittelen taidoistasi suomi pakkoruotsi viro venäjä erinomainen kielitaito ja ukko täysin mykkä nurkassa

Miltä osin kirjoitukseni oli paskapuhetta? Sekö että virolaiset eivät välttämättä puhu suomea tai edes englantia ja taatusti eivät ainakaan ruotsia.Sama ilmiö vaivasi venäläisiä.
Siis mikä tässä oli sinun ongelmasi? Vai oletko kenties vaasalainen ja google-kååntåjå tulkitsi tekstini virheellisesti.
Mykkänä en voinut olla koska työni hoidin,olipa mikä tahansa asiakkaan äidinkieli.
Huom! Jos luulet kykeneväsi pahoittamaan mieleni,löit kirveesi kiveen.
Jannu-

Sinä varmaan, tampio?

Pakkoruotsi ei ole kieli vaan RKPn ansaintakeino

Ne saavat etua kaksikielisyydestä jota ei tarvita todellisuudessa kun kaikki puhuvat suomea. Turussa ei esimerkiksi ole kymmeniin vuosiin ollut kaksikielisyyttä eli ruotsia käytännössä missään ÅboAkademin ulkopuolella vaikka 1920- luvulla RKP oli Turun suurin puolue

Pakkoruotsi on ajan haaskausta turha ruotsin murre tilalle saksa ja ranska jne

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16464148/mita-mielta-olet-pakkoruotsista-koulussa-#comment-131408122

Anonyymi kirjoitti:

Pakkoruotsi ei ole kieli vaan RKPn ansaintakeino

Ne saavat etua kaksikielisyydestä jota ei tarvita todellisuudessa kun kaikki puhuvat suomea. Turussa ei esimerkiksi ole kymmeniin vuosiin ollut kaksikielisyyttä eli ruotsia käytännössä missään ÅboAkademin ulkopuolella vaikka 1920- luvulla RKP oli Turun suurin puolue

Pakkoruotsi on ajan haaskausta turha ruotsin murre tilalle saksa ja ranska jne

https://keskustelu.suomi24.fi/t/16464148/mita-mielta-olet-pakkoruotsista-koulussa-#comment-131408122

Lue lisää

Elääkö kommentin kirjoittaja kellarissa vai jossain umpiossa, josta ei ole yhteyttä maailmaan eikä elämään.

Miksi kaikkien pitäisi osata ruotsia?
Käytännön toteamus. Pakkoruotsin läpi kahlanneista suurin osa ei ymmärrä ruotsia eikä varsinkaan puhu sitä.
Mitä hyötyä siitä "pakosta" siis on?

Minulla oli lyhyt saksa mutta matkustelessamme omalla autolla Keski-Euroopassa totesin saksan ylivoimaisuuden kielenä. Jopa useissa osissa Puolaa, silloista Tsekkos-Slovakiaa ja Unkaria tuli saksalla hyvin juttuun.
Kuten ylempänä mainitsin niin olin lukion jälkeen muutaman vuoden umpiruotsalaisessa ympäristössä mutta siitä huolimatta, oltuani perheeni kanssa parikin viikkoa saksankielisellä alueella niin tultuani ruotsiin lyö saksa läpi niin vahvasti, että kerran eräs ruotsalainen sanoi, että voimme puhua saksaakin.
Poikani vanhin tenava valitsi ( valittiin ) saksan ja espanjan. Kielivalintojen johdosta tuli keskikokoisessa kaupungissa matkaa peruskouluun 7km.
Nuoremmalla ovat valinnat edessä.
Ruotsin ulkopuolella saa sen kielen tunkea ahteriinsa. Skandinaavit ja hollantilaiset osaavat kohtalaisesti enkkua mutta senkin käytettävyys turistialueiden ulkopuolella on hakusassaan.
Euroopan omatoimikokemukset ovat 70 - 90- luvuilta.

Pelkäsin 3-kielisen Suomen lähestyvän mutta siihen kehitykseen tuli katko.
Takavuosina näin kaksikielisyyden uhkakuvana sen, että venäjänkielisen väestön kasvaessa he alkavat vaatimaan samoja etuoikeuksia kuin tällä alle 5%:n vähemmistöllä on.
Jos joku olisi nipottanut vastaan niin Moslovan ärähdys olisi aiheuttanut asenteen tarkastelua poliitikoissamme.
Upea tulevaisuus. Nykyisen kirjaimistomme rinnalle kyyrinen vastaava. Kaikki nykyään kaksikieliset asiakirjat, kyltit, opasteet jne. kahdella kirjaimistolla ja kolmella kielellä.
Jne.
Niin kauan kuin hyysäämme mitätöntä kielivähemmistöämme niin tuo uhkakuva väijyy taustalla. Ainoa pelastus saattaisi olle, että svedukieli vaihtuisi venäjään.

Anonyymi kirjoitti:

Pelkäsin 3-kielisen Suomen lähestyvän mutta siihen kehitykseen tuli katko.
Takavuosina näin kaksikielisyyden uhkakuvana sen, että venäjänkielisen väestön kasvaessa he alkavat vaatimaan samoja etuoikeuksia kuin tällä alle 5%:n vähemmistöllä on.
Jos joku olisi nipottanut vastaan niin Moslovan ärähdys olisi aiheuttanut asenteen tarkastelua poliitikoissamme.
Upea tulevaisuus. Nykyisen kirjaimistomme rinnalle kyyrinen vastaava. Kaikki nykyään kaksikieliset asiakirjat, kyltit, opasteet jne. kahdella kirjaimistolla ja kolmella kielellä.
Jne.
Niin kauan kuin hyysäämme mitätöntä kielivähemmistöämme niin tuo uhkakuva väijyy taustalla. Ainoa pelastus saattaisi olle, että svedukieli vaihtuisi venäjään.

Lue lisää

Tai mieluummin Englantiin ehkä,kun venäjää ei halua kukaan osata tai ymmärtää.
Vaikka kielen oppisi niin ajattelutapaa ei ainakaan voi ymmärtää.Venäjällä työtä tehneenä,en pidä heidän systeemiä edes siedettävänä.
Jannu-

Anonyymi kirjoitti:

Tai mieluummin Englantiin ehkä,kun venäjää ei halua kukaan osata tai ymmärtää.
Vaikka kielen oppisi niin ajattelutapaa ei ainakaan voi ymmärtää.Venäjällä työtä tehneenä,en pidä heidän systeemiä edes siedettävänä.
Jannu-

Lue lisää

Tietenkin mieluummin enkkuun mutta kun tilanne on se, että maassamme on jo runsaasti venäjänkielistä porukkaa joka jossakin vaiheessa, Moskovan tuella saattaisi, tai olisi saattanut ryhtyä vaatimaan samaa asemaa kuin ns. ruotsinkielisillä on.
Tasavertainen pakkovenäjä olisi yhtäläinen pakko kuin ruotsikin on.
Onneksi olemme hieman irtaantuneet tuosta Moskovan uhkakuvasta.