Itse näen tunteet ehkä turhimpana kokemuksena elämässä. Ei niistä ainakaan mitään hyötyä ole, lähinnä haittavat kaikkea normaali arjen oleellista toimintaa.
Eivät naiset ymmärrä ettei miehiä kiinnosta tunteet.
Anonyymi
49<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Miksi tunteeton kummajainen kuvittelet puhuvasi kaikkien miesten puolesta? Eihän asia ole alkuunkaan noin. Teitä vajavaisia on vain jokin murto-osa.
Terveisin tunteva mies.
Juuri näin.
Saa olla tunteeton ja saa haluta elää ilman tunteita, oli sitten mies tai nainen. Kuitenkin on rehellistä kertoa kanta uudelle tuttavuudelle. Hän ei ehkä halua elää ilman tunteita kulissin omaisessa suhteessa. Jos taustalla asperger, kannata siitäkin ja erityispiirteistään olla avoin. Teeskentelemällä ja miellyttämällä onni on lyhyttä.
Oma kokemus on, että miehillä on tunteet ja he haluavat myös rakkautta ihan niin kuin naisetkin.
Meitä on moneksi, pelimiehet yleensä tunteettomia, heillä päällimmäisenä seksi mielessä ja oma hyöty. Naisten vaikea sitä ymmärtää, halu ymmärtää ja muuttaa toista on suuri ja toisinaan mahdoton tehtävä? Seikkailut ja vastuuttomuus mielessä pelaajilla, joilla menekki hyvä, ovat ne sitten naisia tai miehiä.
On tunteellisiakin seksin jahtaajia. Onko pakko olla joku pelaaja aina. Eikö asioita vaan tapahdu.
Tuo oli ihan hyvin sanottu. Juurikin tunteet voi johtaa pieneen seikkailuun ja isot tunteet isompaan seikkailuun. Ei se, että seikkailee, ole tunteettomuutta aina.
Lähtökohtaisesti ei kannata yhdistää seksin jahtaajia ja tunteita ja koska suurin osa seksin jahtaajista on syystä tai toisesta tunteettomia tai tunteiden kanssa hukassa niin tuntevan osapuolen on parempi pysyä etäällä tuommoisesta, sillä se rikkoo varmasti (toki etäällä pysyminenkin voi rikkoa), mutta riskit on todella suuret noiden pelkkien seksin jahtaajien kanssa. Jos olet avioliitossa jo aiemmin ollut ja eronnut (tai vaikket olis eronnutkaan) niin olet voinut hyvin havaita kuinka ihmisen on vaikea muuttaa toimintatapaansa edes rakkaan ihmisen vuoksi, niin naiset kyllä huijaa itseänsä uskotellessaan muuttavansa jonkun seksin jahtaajan kumppaniksi. Ehei, ei se noin helpolla käy. On huonoa tuuria ihastua tai rakastua väärään ihmiseen ja tämän voi joskus havaita vasta oltuaan pitkään jonkun kanssa yhdessä.
Seksin jahtaamisella tarkoitettiin että voi vaikka olla optio muuhunkin, mutta ettei välttämättä pitäis niin pahana vaikkei niin kävis, tai että tulis vaikka "pelatuks". Lähtökohtana kuitenkin toimisi lähinnä samoin ajatteleville, jotka eivät ole ensi silmäykseltä rakastujia. Pelaajasta tulee mieleen joku bodattu henkilö, josta näkee ulospäin selkeästi mitä halutaan. Seksin jahtaaja on sivistyneempi, mutta ehkä se on vähän huono termi sille mitä haettiin. Vähän kuin tuurijuoppo. Seksiä tuurilla.
Tunteetkin voivat olla naamioituja peliliikkeitä eli tietoista, et noinkun sanoo toiselle niin paremmat mahdollisuudet onnistua? Onhan näitä manipulointi keinoja monenlaisia, joissa tavoitteena saada vain seksiä toiselta. Luvataan liikoja jne.
Kaikki eivät joka tapauksessa voi vastata heti suuriin tunteisiin, koska ne eivät tule heille niin helposti. Se ei tarkoita että olis tunteeton k.pää pleijeri. Pelaajaan liittyy enemmän selkeä kuva itsestä joka tietää mitä haluaa ja ottaa sen. Kaikki tahtovat seksiä mutta kaikki eivät välttämättä ole aina niin tietoisia itsestään, tai näe itseään kuten muut. On kuitenkin hieman epäreilua jos sinua kiristetään liiaksi tunteiden kautta. On vähän epäilyttävää jos henkilö on heti kauhean tunteellinen.
Pelimiesten päällimmäinen tunne on riittämättömyys ja epävarmuus, miksi he muutoin käyttäytyisivät niin hälmösti ja pelkäisivät esim. sitoutumista tai ihastumista?
Pelimieshan on itsestään epävarma mies, joka epäilee myös omaa seksualisuuttaan ja tarvitsee sille jatkuvaa vahvistusta iskemällä naisia uudelleen ja uudelleen.
Sitten on myös niitä jotka vaan haluaa seksiä enemmän kuin yksi voi tarjota, ja kyllästyvät myös samaan pidemmän päälle.
Ei pidä alotus paikkaansa. Miehet voi olla hyvin tunteellisia, mutta he eivät vatuloi tunteita samoin kuin naiset. Kantsis puhua enemmän yksilöistä. Miehille myös asetetaan enempi paineita tunteettomuuden myytistä.
Pitkälti kulttuurista johtuvaa. Miettikääpä Italialaisia tai ranskalaisia. Hiljaiset suomalaiset melkeinpä poikkeus.
Äläpäs siellä laita omia mielipiteitäsi meidän kaikkien miesten mielipiteiksi, tämä mies ainakin irtisanoutuu täysin aloituksen ajatuksista. Itsellä menee niinpäin että lämpimät tunteet auttavat ja helpottavat arjen kulkua. Antavat elämään paljon mielihyvää.
Ikäväpalstalla kuitenkin oleskelet ?
Palstapoliisi taas pohtii mihin kukanenkin saa kirjoittaa.
Tuo onkin ihme nillittäjä ja kyttääjä siitä kuka mitäkin sanoo. Puhumattakaan siitä suhdestatuksesta tällä palstalla 😂😂
Mikä lie palstahäirikkö ja psykopaatti
Samaa mietin, että kertoo ettei oo tunteita ja ikävä palstalla kenties rakkautta etsii... ristiriitaista.
Kyllä naiset ymmärtää jonkun miehen tunteettoman välinpitämättömän asenteen. Nainen saattaa kuitenkin itse vielä tunteilla, mutta ei varmaan kauaa.
Onneksi on sellaisiakin miehiä, jotka ymmärtävät tunnepuolen tärkeyden parisuhteessa. Sellaisen miehen kanssa on helppo olla onnellinen.
Mutta kyllä mieskin on aika otettu, kun naisella on häntä kohtaan suuret tunteet. Ja nauttii siitä. Siltä ainakin joskus näyttänyt.
Toivottavasti saat kokea joskus rakkauden ja suuret tunteet.
Toivottavasti en, olen varmasti vastaavaa jo kokenut ja yhtään sellaista tunnetta en ole koskaan kokenut, joka olisi millään tavalla miellyttävä.
Oletko miettinyt, että voisiko sinulla olla asperger? Jos on, itsensä ymmärtäminen varmasti auttaa selviämään elämässä paremmin.
Ei löydy kielellisiä ja kehityksellisiä ongelmia, synestesiaa varmaankin on, mitä nyt joitakin testejä olen tehnyt. Sekään ei kyllä suoraan liity näihin.
Kyse onkin ehkä siitä ettet halua kokea sitä kaoottista epätoivoa johon todella suuret tunteet johtaa. Silloin kokee kalvavaa kaipuuta ilman rakastaa, käyttäytyy maanisesti, itsekontrolli höltyy.. Harva sellaista kyllä montaa kertaa elämässään jaksaa. Itse voi vähän valita mitä haluaa ja mihin tyytyy, jos on jo yhdestä kaoottisesta vaiheesta selvinnyt hengissä.
Otsikko pitäisi olla toisinpäin.
Minua miehenä häiritsee tunneköyhät naiset.
Itse olen hyvin tunteellinen mies.
Voi olla taustalla huonoja ihmissuhdekokemuksia, itsesuojeluvaistoa, varovaisuutta.
Silti avoimuus kannattaa, ei kuoreen sulketumalla rakenneta ihmis-suhdetta, eikä saada sitä edes alkuun.
Elämässä tärkeintä on totuudenmukainen rakkaus. Ei siis mikä tahansa rakkaus. Rakkaus ei sinänsä ole tunne vaikka on siinä sitäkin. Rakkaus on sitä kuinka suuressa arvossa pitää toista/toisia. Ja itse ainakin pidän tunteista. Toisinaan haluaisin tuntea niitä enemmän. Inhoan omaa kylmyyttäni. Eivät kaikki naisetkaan ole tunteellisia. Löydät kyllä varmasti sellaisen jos haluat. Naisen tunteellisuus on söpöä. Tunteilu voi mennä överiksi kyllä, mutta tunteet eivät. Sellainen aito sydämestä tuleva suru esimerkiksi on todella kaunista tai ilo yhtälailla.
t. Mmies.
Miehille voi olla vaikeaa puhua tunteistaan, vaikka niitä olisikin. Tunteita voi osoittaa myös teoilla, toisen huomioimisella eri tavoin. Tai kosketuksella tai ihan vaan katseella.
Nih
Toisen ihmisen tunteita kun ei voi tuntea, niin ei voi sanoa mitä toinen oikeasti kokee. Esimerkiksi, koen jokaisen tunteen lähinnä sellaisena, että saan pian sydänkohtauksen ja olo on järkyttvä, eli siis käytännössä päivänä 24h yhtä tuskaa, kun taas joku toinen voi tuntea pientä hänen mielestä ihanaa lämpöä. Siksi kenenkään on turha kertoa toiselle tunteen säätelyistä, tai miten niitä käsitellä, jos kertoja kokee vaikka 10 kertaa laimeampana kaikki tunteet.
Ainoa joka lopulta kärsii elämässä on se herkkä, ja mitään positiivista herkkydestä ei lopulta ole. Harmi ettei edes rahalla saa tätä mielestäni ihmisen huonointa piirrettä pois, ei voi muuta kuin kateellisena ja surullisena katsella niitä vierestä jotka eivät ole tunneherkkiä.
Olen samaa mieltä. Olen itse todella tunneherkkä ja siitä saa aina vain kärsiä.
Herkkyydestä on myös hyötyä, se pitää nähdä myös positiivisena puolena. Liiasta herkkyydestä voi hieman opetella pois. Mutta herkkänä ihmisenä, ymmärrän ongelman.
Ei se aina näy päällepäin, mutta joskus varmasti kyllä. Itsensä hyväksyminen ja rakastaminen auttavat. Aina kun tulee se kurja tunne (eli näemmä koko ajan) niin ota se merkkinä siitä, että sinun on aika olla erityisen myötätuntoinen itsellesi. Eli olet saanut sellaisen lahjan, että opit olemaan erityisen myötätuntoinen ja lempeä ensinnäkin itsellesi.
Evoluutio on tehnyt naisista tunteellisia ja miehistä vähemmän. Evoluutio ei ole myöskään "tarkoittanut" niitä tunteellisia poliittisiksi päättäjiksi. Sen suomalaisetkin ovat jo nyt nähneet ja seuraava sukupolvi näkee vielä enemmän.
En lähtis väitöskirjaa tekemään näillä kehyksillä kuitenkaan, en niin evoluutioteoreettikona kuin filosofinakaan. Kiva kuitenkin, että ajattelet lasten tulevaisuutta.
Oletko se psykopaatti, jolta puuttuu kyky tuntea hyviä tunteita etenkin toisia kohtaan. En ihmettele sitten, jos et halua tunteilla.
Se ja somettaminen. Jatkuva sellainen vie keskittymiskyvyn, mitä tarvitsee toisaalla. Mutta tässä sitä vaan naputtaa.
Ohoh.. Miten minä olen just yleensä kohdannut tunteellisia miehiä? On niitä miehiä jolle tunteet ei merkitse mitään, mutta suurinosa jotka olen kohdannut on herkkiä, hyvin mies mies, mutta itku hyvin herkässä. Ihan höpö juttuja ettei miehiä kiinnosta tunteet! Pelimiehet on sitten asia erikseen.
Aloittajan ei pidä yleistää sitä että jos ei tiedä tunteista mitään.
Tunteita on niin miehillä kuin naisillakin.
Jos kyseinen mies on tunne köhä se on hänen häpeänsä.
Tunteellinen.mies
Okei, tosin luulen, että sinäkin tunnet jotain esim. pelkoa, ylpeyttä, mielihyvää, varovaisuutta, rohkeutta jne.jne.
Luultavimmin olet käsittänyt tunteet sanan hieman liian yksikertaisesti ja yksioikoisesti ja sen takia koet ja TUNNET, että tunteet ovat turhia
Niin siis koen kaikki tunteet ahdistavina, ei niissä ole mitään eroa. Eikä ole tapahtuma tai hetkellistä tunnetta, vaan se valtaa ympäri vuorokauden. Koskaan ei ole sellaista, ihanaa ettei tarvi täristä ja olla täysin toimintakyvytön. Eli ei ole helpponut ja seesteinen olo. Ja sitten kun lisäksi tulee vielä jotain extraa menee kaikki päivästä sängyn pohjalla, kun tunteet ovat vetäneet täysin alas. Tuossa joku sanoin herkkydestä olevan hyötyä, mitkä ne hyödyt mahtaa oikein olla. Onneksi itselläni on nainen, jota kohtaan en tunne yhtään mitään ja sen takia varmaan suhde onkin pysynyt niin hyvänä ja kauan. Siksi juuri rakastan häntä (se ei siis ole tunne) kun en tunne hänessä mitään. Eli hän on melkein ainoa ihminen, jota kohtaan näin on.
Niin ja tarkoitin tosiaan omalla kohdalla etten välitä siksi tunteista, kun koen ne liian voimakkaana, koen vihan, hyvän, ylpeyden, mielihyvät, pettymykset kaikki samana järkyttävän ahdistavana tunteena. Oli tyhmää yleistää, vaikka usein miesten kohdalla näin onkin.
En pystyisi koskaan olemaan sellaisen ihmisen kanssa suhteessa kenen kanssa olisi edes pienintäkään tunnetta. Ei siitä tulisi mitään jos pitäisi vihata toista tunteiden takia.
Ymmärrän. Eikä tarvitse myös syyllisyyttä tuosta kyllä kokea. Mutta kyllä fyysinen mielihyvä kai sentään joltain tuntuu?
Enpä ole moneen vuoteen enää kokenut tunnetta, joka tuottaisi mielihyvää ilman ettei se ahdistaisi niin paljon, että ns mielihyvä jäisi takaa-alalle. No mutta ihmisiä on erilaisia ja siihen ei kai oikein voi vaikuttaa millaiset kortit sitä on käteensä saanut. Täytyy vain olla loppujen lopuksi onnellinen, että saa olla suht terve, kun sekään ei todellakaan ole mikään itseisarvo. Harvemmin ihmisellä ei ole mitään sellaista mistä se ei pitäisi itsessään, kaikilla on omat ongelmansa ja niiden kanssa pitää vaan jaksaa mennä eteenpäin. Kummalisinta ehkä on etten ollut aikaisemmin ollenkaan tunneherkkä, en tuntenut mitään ja sitten kaikki kääntyi muutamassa vuodessa täysin päälaelleen. Ehkä siksi on helppo verrata kahta eri minää ja todeta tämän nykyisen olevan moninkertaisesti huonompi, mielen, kehon ja kaiken kannalta. Jotenkin sitä ymmärtäisi jos huonontuneen elämänlaadun tulalle olisi tullut jotain hyvääkin ja sananlasku ”ei koskaan niin paljon pahaa ettei jotain hyvääkin” pidä kohdallani millään tavalla paikkansa.