Arhinmäen kannattaisi keskittyä jalkapalloon - velka pitää aina maksaa pois!

Talouselämässä Puttonen puhuu viisaita, joidenkin muiden olisi parasta keskittyä olemaan "asiantuntija" jalkapallossa - jokainen alallaan. "Keskikoulupohjalta" ei kannata esittää olevansa kansantalouden asiantuntija.

"Suomen velkaantuminen on riski, eikä se ole mielipidekysymys, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.

”Se on päivänselvää. Jos velkaantumisaste nousee, kasvaa riski, ettemme pysty ottamaan vastaan korkojen nousua”, hän sanoo.

Aiemmin vasemmistoliiton eduskuntaryhmä johtaja Paavo Arhinmäki on todennut, että valtion ei tarvitse maksaa velkojaan pois. Hän perusteli näkemystään sillä, että valtiot ottavat lainojen pois maksun sijaan vain uusia lainoja tilalla, ja että tämä on nyt järkevää, kun lainaa saa matalilla koroilla.

Arhinmäen kanssa samoilla linjoilla oli A-studiossa maanantaina taloustieteilijä Sixten Korkman, jonka mukaan asiassa ei ole ongelmaa niin kauan kuin velkaantuneisuus pysyy siedettävänä. Keskusteluun on osallistunut aiemmin myös muun muassa Taaleri Kapitaalin toimitusjohtaja Vesa Heikkilä, jonka mukaan valtiot eivät maksa velkojaan pois, vaan talouskasvu ja inflaatio korjaavat velkasuhteen.

Puttonen puolestaan totesi, että liiallinen velkaantuminen on epäisänmaallista. Hänen mukaansa siinä vaiheessa, kun velkaantuminen menee yli kriittisen pisteen Suomi menettää taloudellisen itsenäisyytensä. Näin kävi esimerkiksi Kreikalle maan velkariisin yhteydessä vuonna 2012. Siksi velkaantumisen rajojen kokeileminen ei ole hänestä järkevää.

Yritykset luovat talouskasvun, ei valtio
Korkmanin mukaan maailmantaloudessa tällä hetkellä vallitsee liian matala kulutus- ja investointikysyntä.

Puttonen lisäsi, että pelastustoimien lisäksi pitäisi nyt miettiä, miten Suomen yritykset saadaan investoimaan ja kasvuun. Se on hänen mukaansa ainoa tapa saada koko maan talous kasvamaan.

”Suomessa on levinnyt ajatus, että valtio luo talouskasvua. Viime hallituksen aikana surullinen esimerkki oli valtion kehitysyhtiön perustaminen”, hän sanoo.

Suomalaisten vahva luotto valtioon on Puttosen mielestä yhteiskunnallisesti hyvä asia, mutta se ei kuitenkaan tee valtiosta hyvää omistajaa yrityksille.

”Puhumattakaan siitä, että Suomen hallituksen osaamisalueisiin voisi kuulua sen ennustaminen, millä toimialalla on talouskasvua”, hän sanoo.

Puttonen tarjoa kaksi perusasiaa, jotka on oltava kunnossa, jos yritysten halutaan jatkavan investoimista. Ne ovat toimintaympäristön vakaus ja verotuksen ennakoitavuus.

”Nythän meillä on ollut jo henkeä ilmassa, että verotusta pitää korottaa”, hän sanoo.

Todellisia tulevaisuusinvestointeja esimerkiksi maahanmuuttoon ei ole nähty
Moni ekonomisti ja talousasiantuntija uskoo, että velan korkotaso tulee pysymään jatkossa alhaisena. Puttosen mukaan on kuitenkin mahdoton arvioida, kuinka pitkään tilanne jatkuu tällaisena.

Suomi ottaa joka tapauksessa tänä vuonan noin 20 miljardia euroa lisää velkaa. Puttosen mukaan kyseessä ei ole puhdas elvyttäminen.

”Se on enemmänkin shokin vastaanottamista. Estetään, että työttömyys ja konkurssit eivät nouse merkittävästi”, Puttonen sanoo.

Hallitus on perustellut menojen lisäystä myös sillä, että rahat menevät tulevaisuusinvestointeihin. Puttosen mukaan sellaisia ei juuri ole nähty. Hän nostaa esimerkiksi tällaisesta toimesta maahanmuuttajiin investoimisen.

”Suomessa syntyvyys on romahtanut. Jos työvoima pienenee jatkossa myös, se on vaikea paikka yrityksille. Se vähentää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena”, hän sanoo.

Puttosen mukaan esimerkiksi Kanadassa väestön kutistumiseen on havahduttu jo aiemmin. Maalla on ohjelma, jolla houkutellaan eri aloille osaavaa työvoimaa ulkomailta. Ohjelmaan kuuluu myös kielikoulutusta ja perheiden integroimista yhteiskuntaan. Suomessa ei Puttosen mukaan vastaavia avauksia ole nähty.

”Se ei ole tulevaisuusinvestointia, että valtion rahaa käytetään tukitoimiin ja siihen, että ihmisten ei tarvitse muuttaa käyttäytymistään”, hän sanoo.

Alhainen korkotaso takaa sen, että Suomessa valtion lisäksi velkaantuvat nyt myös kotitaloudet ja yritykset. Puttonen ei ole kuitenkaan huolissaan yritysten velkaantumisesta, sillä niiden päätöksiä ohjaa hänen mukaansa taloudellinen logiikka.

”Eli velkaa ei oteta vain siksi, että sitä saa alhaisella korolla. Yrityksissä ymmärretään keskimäärin hyvin, että pitää olla myös ideoita, mihin raha kannattaa käyttää.” "