Pääsääntöisesti Ruotsi ei ole järkevä maa suomalaisyritykselle aloittaa vientitoimiaan:
- Ruotsi itsekin valmistaa useimpia niistä tuotteista, joita Suomi valmistaa. Ruotsalainen lisäksi suosii oman maan tuotteita. Suomalainen voi paremmallakin tuotteellaan siksi kilpailla vain hinnalla, eli viedä sinne tappiolla.
Suomalaistuotteen kannattava lanseeraus tuskin siis onnistuu.
- Jos vienti kuitenkin lähtee jotenkin käyntiin, kilpailevan ruotsalaistuotteen valmistajan vastatoimi on aloittaa vienti Suomeen. Kaiken hoitavana apuna on tällöin kattava ruotsinkielinen infrastruktuuri Suomessa ja maahantuojiksi haluavia erityisesti Österbottenissa.
Kuten tiedämme, vientikauppamme Ruotsiin tapahtuu pääosin ruotsintaitoisten suomenkielisten toimesta. Ruotsinkieliset ovat harvinaisuus näissä vaativissa tehtävissä.
Ruotsinkieliset ovat tuojia Ruotsista.
Se on helpompaa ja Ruotsin auttaminen on heille mieluista.
Lopputulos vientiyrityksestä Ruotsiin on siksi useimmiten vetäytyminen tappioiden jälkeen ja Suomenkin markkinoiden menettäminen alkaneelle tuonnille Ruotsista.
- Suomalaistuotteiden mielikuva Ruotsissa on vaatimaton, erityisesti vuosisatojen ajan tapahtuneesta Suomen hyväksikäytöstä, johon on aina liittynyt lukemattomien ruotsinkielisiemme fenno-halveeraus Ruotsissa.
Lisäksi Suomessa moni suomenkielinenkin on assimiloitunut ja Ruotsin lumoissa.
Se näkyy ostoskorissa: Marabou -suklaa, Gevalia-kahvi, siirappileipä jne. Kauppaan mennään tietysti Volvolla tai Monarkilla jne.
Vientiä suunnitteleva:
Suuntaa toimintasi suurelle markkina-alueelle, joka kehittyy nopeimmin ja jossa ei vielä ole liikaa kilpailijoitasi. JA jossa Suomeen ja suomalaistuotteisiin suhtaudutaan myönteisesti.
Esimerkiksi mene Hollantiin, Pohjois-Saksaan, mahdollisesti Tanskaan jne. Jos myyt aivan erityistä, mene Sveitsiin. Sveitsi suhtautuu Suomeen kuten mm. kuuluu suhtautua maahan joka lähes ainoana puolusti maataan sankarillisesti ja osaavasti.
Omat tuholaisemme haittaavat vielä pakotusruotsilla saksan ja muiden keskeisten kohdemaiden kielten riittävän laajan osaamisen.
Esimerkiksi myynti-insinööreiksi aikovat ehtivät reaalisesti oppia riittävän hyvin vain kaksi vierasta kieltä.
Kaikessa järjettömyydessään toinen näistä on kaikilla yhä ruotsi!
Kun Hollannin, Sveitsin tai muun myönteisen maan toimintasi on hyvässä käynnissä, aloita vientisi Ruotsiin sieltä.
Silloin ruotsalainenkaan ei katso tuotettasi nenävartta pitkin.
- Ruotsi itsekin valmistaa useimpia niistä tuotteista, joita Suomi valmistaa. Ruotsalainen lisäksi suosii oman maan tuotteita. Suomalainen voi paremmallakin tuotteellaan siksi kilpailla vain hinnalla, eli viedä sinne tappiolla.
Suomalaistuotteen kannattava lanseeraus tuskin siis onnistuu.
- Jos vienti kuitenkin lähtee jotenkin käyntiin, kilpailevan ruotsalaistuotteen valmistajan vastatoimi on aloittaa vienti Suomeen. Kaiken hoitavana apuna on tällöin kattava ruotsinkielinen infrastruktuuri Suomessa ja maahantuojiksi haluavia erityisesti Österbottenissa.
Kuten tiedämme, vientikauppamme Ruotsiin tapahtuu pääosin ruotsintaitoisten suomenkielisten toimesta. Ruotsinkieliset ovat harvinaisuus näissä vaativissa tehtävissä.
Ruotsinkieliset ovat tuojia Ruotsista.
Se on helpompaa ja Ruotsin auttaminen on heille mieluista.
Lopputulos vientiyrityksestä Ruotsiin on siksi useimmiten vetäytyminen tappioiden jälkeen ja Suomenkin markkinoiden menettäminen alkaneelle tuonnille Ruotsista.
- Suomalaistuotteiden mielikuva Ruotsissa on vaatimaton, erityisesti vuosisatojen ajan tapahtuneesta Suomen hyväksikäytöstä, johon on aina liittynyt lukemattomien ruotsinkielisiemme fenno-halveeraus Ruotsissa.
Lisäksi Suomessa moni suomenkielinenkin on assimiloitunut ja Ruotsin lumoissa.
Se näkyy ostoskorissa: Marabou -suklaa, Gevalia-kahvi, siirappileipä jne. Kauppaan mennään tietysti Volvolla tai Monarkilla jne.
Vientiä suunnitteleva:
Suuntaa toimintasi suurelle markkina-alueelle, joka kehittyy nopeimmin ja jossa ei vielä ole liikaa kilpailijoitasi. JA jossa Suomeen ja suomalaistuotteisiin suhtaudutaan myönteisesti.
Esimerkiksi mene Hollantiin, Pohjois-Saksaan, mahdollisesti Tanskaan jne. Jos myyt aivan erityistä, mene Sveitsiin. Sveitsi suhtautuu Suomeen kuten mm. kuuluu suhtautua maahan joka lähes ainoana puolusti maataan sankarillisesti ja osaavasti.
Omat tuholaisemme haittaavat vielä pakotusruotsilla saksan ja muiden keskeisten kohdemaiden kielten riittävän laajan osaamisen.
Esimerkiksi myynti-insinööreiksi aikovat ehtivät reaalisesti oppia riittävän hyvin vain kaksi vierasta kieltä.
Kaikessa järjettömyydessään toinen näistä on kaikilla yhä ruotsi!
Kun Hollannin, Sveitsin tai muun myönteisen maan toimintasi on hyvässä käynnissä, aloita vientisi Ruotsiin sieltä.
Silloin ruotsalainenkaan ei katso tuotettasi nenävartta pitkin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"- Jos vienti kuitenkin lähtee jotenkin käyntiin, kilpailevan
ruotsalaistuotteen valmistajan vastatoimi on aloittaa vienti Suomeen."
Ei tosiaan toimi markkina niin, että ruotsalaiset "kostoksi" alkaisivat tuoda tuotteitaan Suomeen. Silloin niiden pitäisi kostaa Suomen lisäksi Saksalle, Britannialle, Puolalle, Kiinalle jne. jatkuvasti myös. Kyllä viennin aloittamisen laskelmat tehdään ihan muulta pohjalta.
Vienti kannattaa aloittaa ihen sinne missä vientimahdollisuuksia on. Ruotsi on kulttuurillisesti ja maantieteellsiesti suht lähellä, ja sinne viennissä on perinteitä olemassa.
Tullin tillastoista näkee että monenlaista tavaraa viedään Ruotsiin koko ajan.
"– Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti Ruotsiin kasvoi neljä prosenttia tammi-toukokuussa 588 miljoonaan euroon. Osuus kokonaisviennistä maahan oli 21,8 prosenttia. Tästä kokonaisuudesta teollisuuden erikoiskoneiden vienti kasvoi 23 prosenttia 151 miljoonaan euroon ja teollisuuden yleiskoneiden vienti kymmenen prosenttia 120 miljoonaan euroon. Voimakoneiden ja moottoreiden
vienti kasvoi 40 prosenttia 42 miljoonaan euroon.
– Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti Ruotsiin kohosi prosentin 109 miljoonaan euroon
– Kuljetusvälineiden vienti Ruotsiin pieneni 16 prosenttia 162 miljoonaan euroon
– Muun kemianteollisuuden tuotteiden vienti Ruotsiin oli tammi-toukokuussa arvoltaan 264 miljoonaa Euroa
– Metallien ja metallituotteiden vienti Ruotsiin kasvoi kolme prosenttia tammi-toukokuussa 498 miljoonaan euroon. Osuus kokonaisviennistä oli 18,4 prosenttia
– Elintarvikkeiden ja juomien vienti Ruotsiin suureni kaksi prosenttia tammi toukokuussa, ja oli arvoltaan124 miljoonaa euroa. Osuus kokonaisviennistä oli 4,6 prosenttia."
Ei tietenkään jokainen Ruotsissa oleva kilpaileva yritys aloita vientiä Suomeen vastatoimena Suomesta alkaneelle viennille Ruotsiin. Sellainen ei kuitenkaan ole poikkeuksellista, kun samankaltaista tuotetta tehdään molemmissa maissa.
Tällaiseen houkuttaa ruotsalaisyrityksille Suomeen tehty kattava infrastruktuuri ja mm. ruotsinkielisten seutujemme halu lisätuloihin Ruotsista tuonnin avulla.
Et pysty kumoamaan esittämiäni näkökohtia vientiluvuilla. Jos suomalaisyrityksillä olisi vastaavaa yritystä vientiin muualle Eurooppaan, kuin vientiin Ruotsiin, olisivat luvut aivan toisenlaiset.
Pakkoruotsin tehokas vaikutus on estää aktiivisuutemme isommilla markkina-alueilla, vaikka vasta näillä voi saada sitä volyymiä jota suomalaistuotteet eniten tarvitsevat.
Isolla markkina-alueella valppaasti toimiva pystyy vastaamaan muutoksiin ja mahdollisuuksiin ilman liian pitkiä viivästyksiä.
Ja olennaista on myös myönteinen tai ainakin neutraali suhtautuminen suomalaisuuteen.
Jos haluat tehdä jotain myönteistä Suomen kannalta, ala korjata assimilaatiota Suomessa. Ruotsalaisen asenneongelman korjaaminen vienee liikaa aikaa ja voimia.
Se tuskin on edes mahdollista, kun parhaimmatkin yrityksemme (kuten Rautaruukki) on myyty ruotsalaisille kilpailijoilleen.
Omat johtavat poliitikkomme ja yritysjohtajamme ovat halunneet osoittaa ruotsalaisille, että olemme vain heidän renkejään.
>> Jos haluat tehdä jotain myönteistä Suomen kannalta, ala korjata assimilaatiota Suomessa. Ruotsalaisen asenneongelman korjaaminen vienee liikaa aikaa ja voimia.>>
Minä en ala korjailemaan kenenkään assimilaatioita. Aivan hukkaan heitettyä aikaa ja ruutia sellainen.
Suomi vie Ruotsiin noin 7 Mrd € vuosittain, ja sieltä tuodaan lmelkein sama määrä takaisin.
https://urly.fi/1GDB
Viime vuodet Ruotsi on onnistunut tuomaan 600 miljoonalla vuosittain enemmän.
Jos halutaan vientiä lisätä Suomesta, mihin maahan tahansa, niin niitä vientimiehiä pitää saada kentälle lisää. Plänien ja markkiniontikalvojen teko konttorilla ei auta, vaan kentälle myyntihommiin.