Vilkas uni

4.7.2020 näin erittäin vilkkaita unia. Kirjoitin päiväkirjaankin niitä ylös, mutta tässä ei ole päiväkirjaa lähellä, joten tulee muistista.

Joku porukka jahtasi. Kovalla vauhdilla juoksin navettaan pakoon, johon porukka tuli perässä. Juoksin läpi navetan ja jäin ulko-oven oltua auki sen taakse kyyryyn tai matalaksi piiloon ajatellen, josko eivät huomaisi. Eivät huomanneetkaan, vaan juoksivat vauhdilla ohi. Eipä siinä, en voinut jäädä sinne, vaan vielä toisesta sivuaukosta, mikä siellä oli ulos päin, menin navetasta ulos.

Tuntui, että olin juoksemassa milloin minkäkin joukon kanssa. Menin ostamaan jotain pikkuostosta kortilla, mutta korttipa ei kelvannutkaan. Puolisoni kortti sen sijaan kävi vielä. Olimme jossain vaiheessa erkaantuneet puolisoni kanssa, joten mun täytyi soittaa puolisolleni. Hänen piti ottaa minut kyytiin ja soitettuani hän sanoi olevansa sillalla. Siihen ihmettelin, millä sillalla, mutta puhelu katkesi. Jatkoin siis yksin jonkin aikaa. Jossain vaihessa näin, miten jossain autotie räjähti.
Unessa kerrottiin myös, että ulkomailla matkustaneita vaadittaisiin koronatestiin.

Olin lyöttäytynyt juoksemaan jonkun kanssa, hän havaitsi pian aukeavan kerrostalon oven, josta puikattiin sisään. Sinne ei päässy, miten vain, joten se oli mellakoitsijoilta hieman turvallisempi paikka ja vauhdissa äkkiliike piiloon oli hyväksi. Yhden porukan kanssa juostessani yritin tiedustella, olisiko kenties pohjoisempana turvallisempaa, johon joku vastasi, että koko Suomessa tää on, vaikkakaan tarkkoja tietoja ei ollut, ja viittasi sitten myös Uudenkaupungin tapahtumaan. En tietenkään tiennyt, mitä siellä oli tapahtunut, mutta se oli ohimennen sanottu, kuin yleisessä tiedossa olisi.

Unessa oli suuri tarve piiloutua. Löysinkin jossain kohtaa piilopaikan, mutta pian havaitsin, että siellä oli tuota mellakkaporukkaa ja olivat juuri laittamassa räjähdettä. Sen huomattuani minulle tuli kiire vaihtaa suuntaa ja juoksinkin ihan eri suuntaan siitä. Jossain vaiheessa yritin tai yritettiin mennä johonkin markettiin, mutta eipä siitä mitään tullut, vaan oli pikimmiten paettava sieltäkin. Sitäkin olivat jyräämässä alas.

Yhden porukan kanssa juostessani joku heistä ihmetteli sitä, miten joku taho haluaa hinnalla millä hyvänsä kaataa euron ja ettei heille ole väliä, mikä tulee tilalle. Kaasuiskut, mitkä olivat suunnitelleet, oli tarkoitettu euron kaatamiseksi.

Unta ja erilaisia miljöitä vaihtui. Yhdessä vaiheessa juoksin jonkun laihan miespuolisen rinnalla ja kysyin häneltä, että hän varmaan on juossut paljon, johon myönsi juosseen. Kohta hän sanoi hänen kaverin asunnon olevan juuri siinä. Se oli jokin pieni paritalo tai jokin vastaava, mutta se oli häkkiaidalla aidattu. Hän tiesi, miten sinne pääsee. Siinä oli pieni löysä häkkireuna, josta hän meni vaivatta alitse. Mä jouduin työntymään ja häkkiverkko antoi periksi.

Jonkun porukan kanssa menimme jossain vaiheessa pieneen kauppaan. Siellä oli kylttejä "Joko uskot" tai "Uskotko jo" ja "Autuaita ovat". Ostin pienen määrän tuotteita ja kassalla vielä oli viipaloitu kakku, josta ostin pari viipaletta. Yhden viipaleen söin heti siinä kassalla. Se paikka oli rauhallinen, mutta matka jatkui.

Olikohan unen loppua, kun näin kävelytien jaetun vaneriseinämällä kahtia. Näköeste ja kaitainen kävelykaista tekivät sen, ettei eteen nähnyt pidemmälle. Mun edellä meni taas joku muu, samaa porukkaa, missä juoksin. Epäröin jatkaa, kun huomasin vastaan tulevan kaksi pahaa tyyppiä. Ajattelin ohittaa, tietenkin pieksivät kohdatessa...


-----------------------------
Vrt. Eräs uni joltain tämän vuosituhannen alkupuolelta (2000 luvun alkupuolelta).
Siinä unessa iloinen aurinko nousi Suomesta koillisesta lähtien ja meni kohden eteläistä Eurooppaa. Sieltä palasi surullinen aurinko. Sitten näin niin kuin sytykkeen ja sodan Itä-Euroopassa. Näin, että se levisi Etelä-Suomeen ja siinä oli kannattavaa paeta pohjoiseen.