Suomen romanien ongelmat yhteiskunnassa

Tällä palstalla puhutaan runsaasti Suomen romanien rikollisuudesta ja huonosta käytöksestä. Seuraavassa omia näkemyksiäni aiheesta.

Suomen romanien joukossa on kieltämättä kohtalaisesti väkeä, jotka eivät käyttäydy yhteiskunnan sääntöjen ja lakien mukaan. Saattaisiko yksi syy tähän olla se, että osa romaneista kokee pääväestön laatimat säännöt ja lait vieraiksi itselleen ja noudattavat sen sijaan mieluummin oman ryhmänsä sääntöjä? Olen miettinyt, voisiko olla niin, että romaneista jotkut kokevat lakien noudattamisen jotenkin järjenvastaiseksi, koska lait on laatinut pääväestö eli juuri se ryhmä, johon kuuluvista varsin monet suhtautuvat romaneihin enemmän tai vähemmän kielteisesti.

Uskon myös, että joidenkin romanien huono käytös pääväestöä kohtaan saa alkunsa turhautumisesta. Monet romanit tiedostavat, että saattaa olla jokseenkin samantekevää käyttäytyä hyvin tai huonosti, sillä monet pääväestöön kuuluvat suhtautuvat romaneihin joka tapauksessa negatiivisesti. Tästä seuraa väkisin helposti turhautumisen tunnetta ja kiukustumista, joka tulee ilmi käytännössä toisinaan juuri epäasiallisena käytöksenä.

Epäilen, että romanien mainetta rikosten tekijöinä on pahentanut seuraava seikka: Romanien joukossa on jonkin verran sellaisia rikollisesti käyttäytyviä ryhmiä, jotka liikkuvat aktiivisesti paikasta toiseen ja vierailevat runsaasti eri paikoissa pahaa tehden. Tällä tavoin on saattanut helposti syntyä käsitys siitä, että rikollisia romaneja olisi huomattavasti enemmän kuin heitä todellisuudessa on.

Yhtenä syynä romanien rikolliseen maineeseen on varmaankin myös se, että heidän rikollisuutensa on monesti “näkyvää” eli erilaisia ryöstö-, varkaus- ja väkivaltarikoksia. Monien pääväestöön kuuluvien “suurrikollisten” toiminta on sen sijaan “hienovaraisempaa” ja heikommin “näkyvää”: Lukuisat korkeissa viroissa olevat henkilöt ovat tehneet jopa miljoonien eurojen vilppejä, monien liikemiesten toimnta on perustunut jo vuosien ajan pitkälti huijaamiseen jne.

Sotien jälkeen suomalainen yhteiskunta muuttui rajusti ja monien suomalaisromanien perinteiset toimeentulon muodot, kuten hevoskauppa, käsitöiden tekeminen ja kauppaaminen, maatilojen aputyövoimana toimiminen ym. kävivät kannattomattomiksi. Koska romaneilla ei ollut perinteisesti ollut juurikaan tarvetta koulusivistykseen, ja pääväestölle tyypillisissä palkkatöissä käyminenkin oli heille verraten vierasta, jäivät romanit yhteiskunnallisesti pitkälti “tyhjän päälle”. Kun tähän yhdistyivät vielä asunto-ongelmat, päihteet ja pääväestön syrjivä suhtautuminen, saatiin aikaan hankala kehityskulku, jonka vaikutukset näkyvät edelleen erilaisina ongelmina romaniväestön keskuudessa.

Tutkimuksissa on osoitettu, ettei rikollisuus ole Suomessa romanien keskuudessa sen yleisempää kuin niiden pääväestöön kuuluvien henkilöiden keskuudessa, jotka kuuluvat yhteiskunnan alimpiin sosiaaliluokkiin. Romaneista monet kuuluvat juuri näihin alempiin sosiaaliluokkiin, joten ei ole mikään ihme, ettei heidän elämänsä suju monessakaan suhteessa ongelmitta.