Suomenkieliset ovat asiasta lähes yhtä mieltä, vain maan edistymistä vastustavat ajavat pakkoruotsia.
https://yle.fi/uutiset/3-5691435
https://yle.fi/uutiset/3-5691435
Pakkoruotsi jakaa suomenruotsalaisia
Anonyymi
35<50
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Tosi pieni piiri, mutta taustalla sekä säätiöraha, suomenruotsalainen eliitti ja Ruotsin edut...
Ruotsinkielisistä+40+%+poistaisi+pakkoruotsin+heti.+13+%+epäröi+kahden+vaiheilla.
Kaksi entistä RKP:n puheenjohtajaa poistaisi pakkoruotsin.
Nurkkakuntainen pakkokielipuolueen pieni pimeä ydin vastustaa vapaata kielivalintaa kynsin hampain.
Suomeen samat määräykset ruotsinkielestä kuin Ruotsissa on suomenkielestä. Ruotsissa asuu enemmän suomenkielisiä kuin Suomessa ruotsinkielisiä.
Onko vaikeeta?
Totta. Pakkoruotsin puoltajat viittaavat usein Suomen ja Ruotsin pitkään yhteiseen historiaan. Miksi sitten Ruotsin malli kieliasioissa ei sovi ruotsipakotuksen vaatijoille?
Ahvenanmaa näytti msllua: pois pienen vähemmistökielen pakko syömästä muuta kielitaitoa.
Manner-Suomi:+Ruotsinkielisiä++4,78+%,+joista++puolet+on+kaksikielisiä+ja+iso+osa+lopuistakin+pärjää+suomella.
Muka-kaksikielisyys on pelkkää fiktiota.
Niinpä!
Pakkoruotsi on kummajainen.
Monet ruotsinkieliset äänestävät muita puolueita kuin pakkoruotsittajaa.
Moni ei pysty samaistumaan puolueeseen, jonka puolueohjelmassa luki vuoteen 1956 saakka, että tavoitteena on ruotsalaisen rodun etujen ajaminen.
Kirjoitukset ovat kirjoituksia.
Teot puhuvat puolestaan.
Niinpä pakkoruotsista sovittiin vuoden 1968 poliittisilla lehmänkaupoilla.
Osa suomenruotsalaisista kaipaa rehellisyyttä.
Niin kai sitten.
Läheskään kaikki ruotsinkieliset eivät tosiaan pysty samaistumaan ärkoopeehen.
Pakkokielipuokue onnsuunnannut katseensa suomenkielisiin jo vuosien ajan. Jos sieltä tulisi tekohengitystä?
Pääkaupunkiseudulla voi tullakin. Ne ovat todennäköisesti ehdokkaita, joihin ärkoopee panostaa vähemmän ja jotka eivät tule valittua. Kerätään irtoäänet.
Jossain pääkaupunkiseudulla.
Jonkin paikallinen hanke voi myös tuoda ääniä. Näin oli Vaasan vaalipiirissä Vaasan kaksikielisen päivystyksen keskussairaala.
Viime eduskuntavaaleissan ainakin yksi RKP:n ehdokas ei saanut ruotsinkieliseltä säätiöltä euroakaan. Muistaakseni Vaasassa. Tarkoittanee, että kova ydin ei toivonut ehdokkaansa valintaa, mutta pienikin äänimäärä kelpasi, koska se päätyi puolueelle.
Olen äänestänyt RKP:n ehdokasta muistaakseni kolme kertaa. Kyllä se nyt jäi.
Ei ole ruotsinkieliset yhdestä muotista, mutta fiksut joutuvat kärsimään ja häpeämään kovaäänisistä.
Nimenomaan. Palstaräyhät ja kaltaisensa tekevät hallaa muille ruotsinkielisille.
Trollaus näyttää olevan uusinta tiedettä ja uutta historiankirjoitusta.
Pakkoruotsia vaatii todellisuudessa vain osa, hyvin vaikutusvaltainen osa, ruotsinkielisistä.
Kielipolitiikkaan kaivataan demokratiaa.
Kaksi entistä RKP:n puheenjohtajaa on jo julkisesti epäillyt keinotekoisen kaksikielisyyden mielekkyyttä. Kummallakin eläkkeet on jo turvattu.
Näin se menee.
Parempi tietysti myöhään kuin ei milloinkaan.
Ei kukaan pakottanut. Itse toivat kantansa esille. Siitä hatunnosto!
Rehellisyyttä tarvitaan.
Nimenomaan!
rehellisyys ei ole oppiaine
Pakkoruotsi on poliittinen oppiaine.