Onko kuuluvuudessa ratkaisevaa eroa jos on kiinteän radion antenni matalalla esim. kaiteessa tai jos käyttää kannettavaa radiopuhelinta samalta korkeudelta. Entä DSC-liikenteen erot em. laitteilla?
Vhf kuuluvuus
Anonyymi
5393
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suurin ero tulee lähetystehossa, kun kiinteä laite lähettää 25W teholla, ja kannettava 5/6W teholla. Mutta kyllä myös antenni vaikuttaa asiaan, vaikka radiohorisontti olisikin teoriassa samanpituinen.
Usein käsiradiota käyttäessä kuulee liikenteen pidemmältäkin matkalta, mutta oma lähetys ei kanna. pitkälle.
Joku radiotekniikkaa osaava osaa varmaan antaa oikeat laskukaavat kantoaallon laskemiselle. Oma kirjoitus lähinnä omaa kokemusta.
Lähetysteho ja vastaanotto ovat todellakin aivan eri tasolla.
Minäkin sain sen kokea kun vahingossa olin painanut Sailorini yhden watin asentoon ja otin sillä yhteyttä.
Vastaukset tulivat aivan kirkkaana, mutta minulta oli tullut vastaanottajalle vain kohinaa.
Antenni on ruffin päällä oleva peruspiiska.
Reiska2K
25 W - > 6 W vastaa n. 6 dB tiputusta ja 6 W->1 W noin 8 dB ja yhteensä 25 W -> 1 W 14 dB.
17 m antennit molemmissa päissä 25 W 84 km, 6 W 60 km ja 1 W 38 km.
Vastaavasti 3 m kiinteät antennit molemmissa päissä 25 W 17 km, 6 W 12 km ja 1 W 7 km.
Molemmissa siis 25 W- > 1 W vähän enemmän kuin puolittaa kantaman. Toisaalta 1 W 17 m korkeudessa molemmissa päissä kantaa tuplasti pidemmälle kuin 25 W 3 m molemmissa päissä.
Tuossa pitää kyllä huomioida, että Egli ei ota huomioon tapausta, jossa ollaan radiohorisontin sisällä eli antennien välillä on (lähes) suora näköyhteys. Molemmat 3 m korkeudessa tuo on 14 km ja se kuuluu vaikka 1 mW teholla, jos välissä ei ole esteitä. Kahden 17 m antennin välillä 34 km.
Mikä on ratkaiseva ero? Kuuluvuus riippuu kelistä, mutta tyypillisen kuukuvuuden voi arvioida Eglin kokeellisilla kaavoilla. Niille on laskuri mm. täällä:
https://www.netcontrol.com/services/radio-networking-tools/egli-calculator
Taajuudeksi VHF:n 160 MHz ja vaimennus pitää sitten määritellä lähetystehon, antennien vahvistuksen ja vastaanottimien herkkyyksien mukaan. Esimerkkejä:
Kaksi purjevenettä toppiantenneilla (17 m korkeus) ja vaimennus 160 dB (25 W, hyvät kaapelit ja 3 dB vahvistavat antennit eli 90 cm piiskat). Kuuluvuus 84 km eli 45 mpk.
Sama muuten, mutta käsikapulan 6 W lähetysteho tarkoittaa vaimennukseksi 6 dB vähemmän eli 154. Sillä kantavuus 60 km eli 32 mpk.
Toinen antenni alhaalla 3 m merestä, ei antennin vahvistusta, 1 dB vähemmän kaapelihäviliötä ja 6 W eli vaimennus 152 dB. Kantavuus 22 km eli 12 mpk. Tämä siis vastaa tilannetta, jossa toisessa päässä on purjeveneen toppiantenni ja toisessa käsikapula.
Toinen antenni alhaalla 3 m merestä, 25 W lähetysteho, 3 dB vahvistava antenni ja 1 dB vähemmän kaapelihäviöitä tuottaa vaimennukseksi 161 dB. Kantama 38 km eli 20 mpk.
Molemmissä päissä antenni 3 m m merestä, 25 W lähetysteho, 3 dB vahvistava antenni ja 1 dB vähemmän kaapelihäviöitä tuottaa vaimennukseksi 162 dB. Kantama 17 km eli 9 mpk.
Molemmissä päissä käsikapulat eli ei 3 dB vahvistusta 1 dB vähemmän kaapelihäviöitä ja 6 W teho tuottaa vaimennukseksi 150 dB. Kantama 9 km eli 5 mpk.
Tarkennuksena vielä, että edelläolevat ovat "avoimessa maastossa" eli avomerellä tms. Jos toinen on saaren takana piilossa, tippuu kantama oleellisesti. Tuossa tietysti on hyvin oleellista miten pahasti on piilossa eli korkealla oleva antenni häiriintyy vähemmän kuin matalalla oleva.