Miten pääsen tunteista eroon? Olen ollut rakastunut/rakastanut 3 vuotta. Mitään suhdetta meillä ei ole ollut, vaan silloin tällöin tapailtu. Viime kertainen tapailu päättyi raivostumiseen, hänen puoleltaan. Arvostelin hänen edellisen illan käytöstään.
Olen miettinyt, teinkö kauheasti väärin, kun sanoin ääneen, miten koin tilanteet. Mutta hän oli suunnattoman loukkaantunut ja kaivoi vielä esille jonkun vuosia vanhan sanomiseni, jonka olin kiukuspäissäni hänelle sanonut. Hän ei pääse mistään yli, vaan on oikeutettu kohtelemaan sen vuoksi minua miten haluaa. En ole muuta toivonut, kuin sopua.
Harmittaa, kun menin soittamaan hänelle eilen ja hän ei ollut leppynyt ja löi luurit. En ymmärrä, että aikuinen ihminen niin tekee.Mielestäni hän ylireagoi kohdallani ja kaataa kaikki vanhat kaunat koko ihmiskuntaa kohtaan minun päälleni. Luulin joskus, että meidän välillä on jokin näkymätön yhteys ja side. Hänen käytöksen perusteella sellaista ei ole.
En väitä, että hän olisi ongelmiesi pohjimmainen syy. Mutta jonkinlainen piste Iin päälle kyllä, muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa. Olen ollut hänen käytöksen takia niin rikki, että olen päätynyt kaksi kertaa hänen kylmän käytöksensä takia psykiatriseen hoitoon. En ole aiemmin ollut ja kynnys lähteä, oli korkea.
En vaan pääse tunteistani yli, itken taas, eikä elämänhalua juuri ole. Painoa on tippunut melkein 15 kiloa vuodessa, ruoka ei maistu koska olen onneton. Pakotan itseni syömään jotain. Dg, vaikea-asteinen masennus, työkykyä ei ole enää.
Joka kerta, kun hän kohtelee kylmästi, vetäytyy kokonaan tai haukkuu minua, koen hermoromahduksen. Haluan oikeasti irti tästä ja alkaa elämään oikeaa elämää. En tiedä, pääsenkö vahvoista tunteistani millään, mutta haluaisin edes pärjätä niiden kanssa. Vertaistukea toivon, miten olet selvinnyt omasta tilanteestasi?
Olen miettinyt, teinkö kauheasti väärin, kun sanoin ääneen, miten koin tilanteet. Mutta hän oli suunnattoman loukkaantunut ja kaivoi vielä esille jonkun vuosia vanhan sanomiseni, jonka olin kiukuspäissäni hänelle sanonut. Hän ei pääse mistään yli, vaan on oikeutettu kohtelemaan sen vuoksi minua miten haluaa. En ole muuta toivonut, kuin sopua.
Harmittaa, kun menin soittamaan hänelle eilen ja hän ei ollut leppynyt ja löi luurit. En ymmärrä, että aikuinen ihminen niin tekee.Mielestäni hän ylireagoi kohdallani ja kaataa kaikki vanhat kaunat koko ihmiskuntaa kohtaan minun päälleni. Luulin joskus, että meidän välillä on jokin näkymätön yhteys ja side. Hänen käytöksen perusteella sellaista ei ole.
En väitä, että hän olisi ongelmiesi pohjimmainen syy. Mutta jonkinlainen piste Iin päälle kyllä, muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa. Olen ollut hänen käytöksen takia niin rikki, että olen päätynyt kaksi kertaa hänen kylmän käytöksensä takia psykiatriseen hoitoon. En ole aiemmin ollut ja kynnys lähteä, oli korkea.
En vaan pääse tunteistani yli, itken taas, eikä elämänhalua juuri ole. Painoa on tippunut melkein 15 kiloa vuodessa, ruoka ei maistu koska olen onneton. Pakotan itseni syömään jotain. Dg, vaikea-asteinen masennus, työkykyä ei ole enää.
Joka kerta, kun hän kohtelee kylmästi, vetäytyy kokonaan tai haukkuu minua, koen hermoromahduksen. Haluan oikeasti irti tästä ja alkaa elämään oikeaa elämää. En tiedä, pääsenkö vahvoista tunteistani millään, mutta haluaisin edes pärjätä niiden kanssa. Vertaistukea toivon, miten olet selvinnyt omasta tilanteestasi?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei oikein kuulosta siltä, että tuo mies välittäisi sinusta yhtään. Onko hän koskaan osoittanut sinua kohtaan lämpimiä tunteita? Omaksi parhaaksesi tuollainen rakkaus kannattaisi kyllä unohtaa, jos ihan mielenterveytesikin jo järkkyy tuon takia. Ihmisten pariin vaan, varmasti löydät vielä sen sinulle oikean ihmisen,