Se on täällä taas. Tunne. Lämpö. Mistä tulet? Kuin kierto auringon ympäri - toisinaan lähempänä, polttavana, toisinaan haaleampana kuin talvipäivä, kaunis, mutta läpikuultava. Ja tunteen mukana seuraa aina sanojen paino. Halu saada kuvailla tämä kaikki sinulle, kutoa yhteen, ja olen voimaton.
Sanojen paino
Anonyymi
9<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kaunista tekstiä.
Kiitos. Harmi kun en voi hänelle kertoa ja osoittaa mitä tunnen. *k
K mies?
Ei, vaan nainen.
Niin on 🤭
Todella kaunis ilmaisun kieli.
Tässä taas, hei, huomenta. Palaan sinuun aina kuin aamu päivään, harjoittelen ja tapaan sanojani hauraita, mietin miestä, miestä, joka kerran istui vanhan elokuvasalin toisella reunalla, sinua, jota tuskin uskalsin katsoakaan, etteivät muut huomaisi, ja lumoava Vellamo vangitsi sinut, antoi toivoa, että ehkä minäkin, ehkä minustakin tulee vielä veden henki. *k
https://youtu.be/UspfLGlMdyg
Olen valosoturi.
Pleneettojen välinen matkustaja.
Uuden maan alullepanija.
Edelläkävijä, jotta perässä tulijoilla olisi helpompaa.
Mistäkö tulen? En tiedä, ehkä suoraan Jumalasta.
Meille ihmisille kun on laitettu verho, ettemme näkisi mistä tulemme, Matrix.
Mutta on kerrottu että kun saan tämän työn päätökseen, siirryn toiselle katasrofiplaneetalle.
Olen ilmeisesti tehnyt työni hyvin:)
Ja minuun ollaan tyytyväisiä.
Jee, mäkin oon! Hyvä me!