minkämoisia adhd persoonia löytyy? olen mietiskellyt tuota kun tuonut kohtaamisissa kyllillä adhdni esille välillä jottei hirveästi aiheuttaisi kummastusta jne🤣 ehkäpä jopa sen vuoksi sana lähtenyt liikkeelle ja jopa tuntemattomat että jotkut tututkin ovat sitä mieltä että olen narkomaani lääkeaineestani johtuen.osa seurakuntalaisia ja osa kaikenkansaa.ja koska mieleeni tulee aamun ekalla tunnilla perus immeisen kokopvän saldo ajatuksia niin niin...olen ihminen joka onnollut aina oman tiensä kulkija ja elän elämääni kutennitse tunnen mieleisekseni enkä kuulu mihkään kategoriaan.puitteet ovat kunnossa lapsiperheineen ammatteineen jne jne.mutta ihmissuhteita olen onnistunut pilaamaan käytökselläni sekä asioita,eli osannut loistavasti polttaa siltoja takanani 😅 eikä sanoisinko vaikeahko huumorintajuni ole helpottanut legendaa ihmisten keskellä yhtään..eikä haluni käyttää aivojeni kabasiteettia punasella melki jatkuvasti.ellei tule ajatustulvaa tai aktiviteettia niin sitänpitänyt heittäänsitten omat pelit kehiin jottei kyllästy.pitänyt ja pitää sisällään jos jonkinlaista höpötyksistä levottomiin ja jopa törkeisiin mustanpuhuviin huumorin aineksiin.toisaalta en sivusta seuraten yhtään ihmettele miksi ei hirveästi tule ystävänpäiväkortteja.tosin niimkuin alussa tokasin olen aina ollut oman tieni kulkija sekä öö itsenäinen kulkija.tuleeko kellekkä mitn ajatuksia asiastavtai omasta hankaluudesta elämässään?
adhd muiden silmissä..
Anonyymi
1220
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei, tulin tänne etsimään tietoa pitkään ADHD:n kanssa eläneiltä siitä, miten he kokevat ihmissuhteisiin aiheutuvat haitat itselleen ja muille. Olen lukenut ADHD:n oireista ja vaikutuksista elämään.
Minulla on ystävä, jolla todettiin ADHD keväällä 2020. Sitä ennen, joulukuussa 2019 ajauduimme valtavaan riitaan, enkä silloin tiennyt hänen sairaudestaan tai edes tutkimuksista mitään. Hän otti asian puheeksi riitamme aikana tammikuussa 2020. Riita koskee sitä, että minä jatkuvasti petyn siihen, että tapaamisemme eivät onnistu, koska hän ei saavu paikalle tai tulee useita tunteja myöhässä. Mittani niin sanotusti täyttyi ja kerroin hänelle tunteistani asiallisesti. Se keskustelu ei kuitenkaan päättynyt hyvin, ajauduimme täysin sivuraiteille ja homma meni ihan syyttelyksi puolin ja toisin, se ei kuitenkaan ollut tarkoitus.
Olen aivan umpikujassa asian kanssa. Haluaisin säilyttää ystävyyssuhteen, mutta ADHD-ystäväni ei suostu keskustelemaan tästä asiasta kanssani.