Jostain syystä pienenä 70-luvun lopulla - 80-luvun alkupuolella pelkäsin C-kasettinauhaa, esim. jos joku oli viskannut tienposkeen kasetin, joka oli hajonnut niin että kasettinauha oli irtaallaan solmussa kasetista, se oli jotain aivan hirveää, kiersin nauhakasan todella kaukaa.
Mikähän lienee tuokin pelko ollut ja liekö kenelläkään muulla ollut samaa pelkoa?
Mikähän lienee tuokin pelko ollut ja liekö kenelläkään muulla ollut samaa pelkoa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ihmisillä on mitä kummallisimpia pelkoja.
Ootko saanut selville itsestäsi mistä tuo c-kasettipelko on joskus tullut?
Olisiko joskus silloin kun oot ollut ihan pieni niin joku aikuinen esim. hermostuksissaan paiskannut c-kasetin jonnekin tai muuta vastaavaa. Ja sinä olet voinut tilanteessa säikähtää.
Oli ihan pelkkä kysymys vain, enkä ole mikään terapeutti, esim. psykoterapeutit eivät saa johdatella ihmisen ajatuksia heittelemällä tuollaisia ehdotuksia.
Onneksi c-kasetit eivät enää ole kovin yleisiä niin niitä ei missään näe.
En tiedä mistä se pelko pienenä on peräisin, muistelen, että jotenkin se sykkyrällä auringossa kiiltelevä nauhakasa kammotti, tuulikin sitä saattoi vielä liikutella.
Kyllähän tietysti silloin 70-80-luvulla jotkut aikuiset käyttäytyi aggressiivisestikin lasten nähden tai jopa lapsia kohtaan, tavalla mikä ei tänä päivänä tulisi kuuloonkaan, mutta ei mielestäni kasettipelkoon liity se millään tavalla.
Sivumennen sanoen olin kyllä poikasena aika varautunut tuntemattomampien aikuisten, varsinkin miesten lähistöllä em. syystä, pelkäsin sitä joidenkin arvaamatonta aggressiivisuutta ja vihastumista, kovaäänistä karjumista, hurjaa tappajan ilmettä raivostuessaan, voimakasta kovakouraista käsittelyä, voimattomuuttani tai avuttomuuttani tällaisen edessä. Mutta se on toinen asia...
Tarkennan vielä, että kasettinauhan pelko meni itsekseen ohi jo suunnilleen teini-ikään mennessä ja 80-luvulta lähtien mulla on ollut C-kasetteja käytössä, siis edelleenkin joskus kuuntelen niitä kasettejani. VHS-nauhojakin mulla on ja niitä en koskaan pelännytkään.
Varsinkin ne Vaahteramäen Eemelin isäukon tyyppiset partaiset vanhat äreät ukot oli pelottavia silloin 70-80-luvulla...
https://blogg.nykoping.se/malmbryggshagensforskola/wp-content/uploads/sites/16/2018/09/IMG_0793-825x510.jpg
Voi kunpa ei tulisikaan enää kuuloonkaan nuo väkivaltatapaukset, lasten nähden tai jopa lapsiin kohdistuvat.
Valitettavasti tapauksia on edelleen vaikka lainsäädäntöäkin on muutettu.
Monesti väkivalta etenkin kotioloissa jättää ihmiseen ikävät jäljet ja saattaa vaikuttaa myöhemmässä elämässä pärjäämiseen, esim. ihmissuhteissa ja monissa muissakin asioissa.
Hyvä kun ap on päässyt eroon kasettipelosta.