Kirjoitin kaivatulleni kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tuhansista sanoista ja sadoista aloituksista ja niihin tulleista vastauksista huolimatta mitään ei kuitenkaan vain tapahtunut. Kyllästyin siihen tämän kuun alussa ja päätin sitten lopulta laittaa hänelle suoraan viestiä. Vastausta odottelen vieläkin ja lähes päivittäin kirjoitan hänelle jotain vieläkin. Hauska oli huomata kuinka usein viestin kirjoittamisen jälkeen tulin palstalle ihmettelemään vanhasta tottumuksesta. Vielä "hauskempaa" oli se tunne kun tajusin ettei täällä olisi mitään, millä olisi enää merkitystä asian kannalta. Hänen henk.koht inboxissa on viestejä suoraan minulta ja jos hän aikoo vastata, niin hän tekee sen siellä eikä täällä.
Palstan "taika" murenee ja voin vain nyt ihmetellä niitä, jotka täällä kirjoittavat kuten minä ennen. Minulle ei enää kelpaa anonyymit vastailijat, vaan sen täytyy olla "jotain makeet ja aitoo". Siitäkin huolimatta ettei vastausta ole vieläkään kuulunut häneltä, aion jatkaa hänelle kirjoittelua suoraan vaikka loppuikäni. Niin pitkään kunnes hän vastaa ja kertoo viimeinkin omista ajatuksistaan.
Älkää hyvät ihmiset tyytykö pelkkään palstaan. Kunnioittakaa itseänne ja tunteitanne. Ilmaiskaa niitä ja antakaa niiden tulla ilmi, vaikka kaikille ihmisille maanpäällä. Minä ainakin pelkäsin kaikkea toimintaa irl ja sitä, että tunteeni kyseenalaistetaan ja mitä kaikkea pahaa voisi tapahtua. Nyt kun en enää pelkää, niin silmäni aukesi ja olen valmis tekemään kaikkeni. Itseni puolestani...
t. Se joka kaipasi Onnetartaan
Palstan "taika" murenee ja voin vain nyt ihmetellä niitä, jotka täällä kirjoittavat kuten minä ennen. Minulle ei enää kelpaa anonyymit vastailijat, vaan sen täytyy olla "jotain makeet ja aitoo". Siitäkin huolimatta ettei vastausta ole vieläkään kuulunut häneltä, aion jatkaa hänelle kirjoittelua suoraan vaikka loppuikäni. Niin pitkään kunnes hän vastaa ja kertoo viimeinkin omista ajatuksistaan.
Älkää hyvät ihmiset tyytykö pelkkään palstaan. Kunnioittakaa itseänne ja tunteitanne. Ilmaiskaa niitä ja antakaa niiden tulla ilmi, vaikka kaikille ihmisille maanpäällä. Minä ainakin pelkäsin kaikkea toimintaa irl ja sitä, että tunteeni kyseenalaistetaan ja mitä kaikkea pahaa voisi tapahtua. Nyt kun en enää pelkää, niin silmäni aukesi ja olen valmis tekemään kaikkeni. Itseni puolestani...
t. Se joka kaipasi Onnetartaan
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tilanteet on ihmisillä erilaisia, se mikä sinulla toimii, ei välttämättä toimi muilla.
Itse tehnyt myös kaiken mitä voi tapauksessani tehdä.
Jäin myös ilman vastausta.
Sitä ei koskaan tullut, niinkin voi käydä.
Aina voi tehdä jotain. Omassa tilanteessani en ole lähellekkään tehnyt kaikkea mitä voisin vielä tehdä. Luovuttaa ei kannata koskaan.
Itse olen kyllä tehnyt kaiken ja tilanteeni ei muutenkaan ole helpoimmasta päästä. On olemassa oikeasti aika mahdottomiakin juttuja.
No ei se minullakaan helppo ole. En tiedä edes missä hän nykyään vaikuttaa ja hän on myöskin varattu. Olen kuitenkin tehnyt mullistavan huomion, ettei elämässä ole mitään merkitystä sillä mitä tapahtuu tai mitä on, vaan sillä miten siihen kaikkeen suhtautuu.
Hieno juttu, oikein oivallettu. Rohkeus kannattaa aina. En itsekään harmittele asioita, koska olen ollut rohkea. Aina ei vaan kaikki mene niinkuin itse toivoisi noissa ihmissuhde asioissa.Toinen osapuoli ei välttämättä tunne samoin ja sille ei voi mitään. Elämä jatkuu.
Asioihin voi aina vaikuttaa. Joku viisas sanoi joskus että "Joko löydän tieni tai sitten teen sen itse!". Voin vain todeta, että jos toinen osapuoli tilanteessani ilmaisisi asian, ettei tunne samoin. Niin en uskoisi sitä hetkeäkään. Uskon siihen mitä olen nähnyt ja periksi en tule antamaan.
Oletko ajatellut miksi hän ei vastaa sinulle? Onko se pelkoa, välinpitämättömyyttä? Etkö ihmettele? Hän on varattu, mutta voisi silti vastata? Tarvitseeko hän aikaa? Mitä itse ajattelet hänen käytöksestään?
Pinnallisesti ajattelisin ettei "enää kiinnosta" "mitä nyt enää menneistä" " yms. Oikea vastaus kuitenkin on mielestäni kuitenkin juuri mainitsemasi pelko. Hän ei halua käsitellä sitä asiaa ja myöskään tunteitaan joita välimme hänen kanssaan herätti. Hän olisi halunnut tutustua rauhassa ja ilman että tietoa mistään romanttisesta, joka kyti pinnan alla. Varattuna hän varmasti tuollaisia asioita joutui punnitsemaan ja ajattelmaan myös riskejä. Minä en silloin aikoinaan tiennyt hänen parisuhde statuksestaan ja muutenkin kokemattomana menin innostumaan aivan liikaa tilanteen suhteen. Sitä hän ei halunnut tietää, jotta olisi voinut tutustua "kaveri mielessä" tai "ihan muuten vaan mielenkiinnosta".
En usko ettei ajasta ole enää kysymys. Emme ole nähneet enää puolentoista kuukauteen ja emme olemassa olevan tiedon perusteella enää voida nähdäkkään, ilman että siitä olisi etukäteen sovittu.
Mitä itse ajattelen hänestä ja hänen käytöksestään. Olen todella surullinen että toimin niin väärin ja varomattomasti. Toimin väliinpitämättömästi ja jätin hänet yksin tilanteen kanssa. Koskaan en osannut hänelle puhua ja ylpeyteni ajoi minut sellaiseen tilanteeseen, jossa pidin itseäni parempana ja odotin hänen osoittavan kiinnostustaan minulle ensin. Toimin kylmästi ja etäisesti, en ottanut enää katsekontaktia ja olin kuin hän olisi kuka tahansa tuntematon ihminen.
Ymmärrän siis hänen käytöstään. Itse häntä niin halpamaisesti kohtelin, niin miksi hän edes vaivautuisi vastaamaan minulle. Hän vielä osoitti minulle selvän merkin kiinnostuksesta (iski silmää) silloin kuin sitä eniten odotin. Myös hänen pienet ja vähän isommat tekonsa osoittivat erityistä huomiota ja ystävällisyyttä silloin. Hän teki niin paljon asioita, mutta ei tietenkään naisena tehnyt mitään aloitetta. Ja molemmat tiesimme hänen silloin olevan jo varattu. Minä en tehnyt silloin mitään.
Kysymyksesi sai paljon minut ajattelemaan ja tajusin myös lisää kuinka paljon väärin tein. Kuinka vähän häntä arvostin ja kuinka typerästi käyttäydyin miehenä ja ennen kaikkea ihmisenä. Kaikesta pahasta jää jäljelle vain se, kuinka paljon voin ja pystyn hyvittämään. Minä uskon että pystyn sen tekemään vielä ja voisimme vielä tavata hänen kanssaan. Puhua vielä menneestä ja tulevasta. Kuulla nykyiset ajatukset ja hyväksyä yhdessä kaikki tapahtunut ja se miten ikinä kahden ihmisen suhde siitä jatkuisikaan.
Ymmärrän nyt paremmin tilannettasi. Hyvin osasit analysoida omaa käytöstäsi ja sen vaikutusta häneen. Yritin asettua tämän naisen asemaan ja ymmärrän että jos hän on yhtään herkkäluonteinen nainen, niin miten kylmän viileä käytöksesi on häneen vaikuttanut. Varattuna naisena kuitenkin antanut merkkejä kiinnostuksestaan ja jos et ole vastannut katsekontaktiin.. Niin ymmärrän kyllä jos hän on loukkaantunut käytöksestäsi. Näissä tunnejutuissa liikutaan niin herkillä alueilla, joissa väärinkäsitykset ovat aina mahdollisia..Se että ei saa vastakaikua tai tulee torjutuksi, voi lamaannuttaa. Toiset ovat herkempiä kuin toiset.
Sydäntä särkevää tajuta vasta jälkeenpäin, kuinka paljon hän vuokseni teki ja kuinka rohkeasti hän toimi tilanteesta ja kaikista uhista huolimatta. Hän oikeasti välitti ja oli kiinnostunut, mutta minä vain en osannut. Pahinta on tajuta että minä tein niin väärin ja minun syytäni oli, ettei mitään voinut silloin enempää syntyä.
Mun täytyy miettiä tätä asiaa nyt tarkasti ja löytää ne oikeat keinot korjata kaiken minkä olen rikkonut. Kiitoksia sinun, vain muutama erittäin hyvä kysymys sai minut ajattelemaan niin paljon ja oivaltamaan sen, etten ole nyt huomannut/huomioinnut kaikkea oleellista.
Onnea elämänpolullesi. Yritystä ja rohkeutta sinulta ei ainakaan puutu. Eikä myöskään herkkyyttä tunnistaa vahvuuksiasi ja heikkouksiasi. Toivon että asiasi vielä selkenevät.
Kiitos paljon ja kaikkea hyvää sinnekkin!
Fiksusti tehty ottaa yhteyttä irl ja pyrkiä eroon palstasta. Jäi kuitenkin kuva, että sähköpostilla otit yhteyttä? Sosiaalinen media, WhatsApp tai tekstiviesti on varmempi keino, jos haluaa varmistua että vastaanottaja todella näkee viestin. Monilla on useita sähköpostiosoitteita, joista osaa ei käytännössä edes käytetä ikinä.
Somen kautta otin yhteyttä ja tiedän että hän on nähnyt viestini. Odotan silti vastausta niin pitkään kuin tarve vaatii.
Someen ei voi luottaa, samannimisiä ihmisiäkin on useita.
Hänen kasvoistaan en voi erehtyä.