Palstalaisten jälleen kerran aukoessa päätään epäolennaisuuksista ja räkyttäessä toisilleen ja kujeilemalla toisten nimimerkeillä, on Paavo Lipponen ottanut kantaa perustuslaillisiin asioihin:
http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1101979005068
Itsekin olen ankarasti arvostellut perustuslakia sen vuoksi, että sillä ei saataisi poliittisesti epävakaimmissa oloissa Suomeen hallitusta.
Kun Lipponen esittää pääministerille oikeutta hajottaa hallitus, on se todellisuudessa vain teoreettinen mahdollisuus - joka voidaan hoitaa välikysymysmenettelylläkin.
Tosin Lipponen kävelee yhden ison askeleen asiassa vielä eteenpäin - pääministerin hajotetettua hallituksen järjestettäisiin uudet vaalit, jotta saataisiin sopiva hallitus.
Kannatan tätä ajatusta, joka tuskin on pelkästään Lipposen oma. Uskoisin että perustuslain avaamista ollaan jo valmistelemassa ja presidentin ja pääministerin valtaoikeuksia tullaan täsmentämään hurjasti pääministerin suuntaan.
t:jarmo
Lipposen kannanotto perustuslaillisiin asioihin edustaa presidenttitason asioita - verrattuna esimerkiksi Niinistön puheenaiheisiin. Niinistö voisi keskittyä yhtälailla isoihin asioihin - eikä mainita mitään europpalaisten porvaripiirien kokoamistehtävistään. Näpertelyä puhemiehen aiheiden rinnalla.
http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1101979005068
Itsekin olen ankarasti arvostellut perustuslakia sen vuoksi, että sillä ei saataisi poliittisesti epävakaimmissa oloissa Suomeen hallitusta.
Kun Lipponen esittää pääministerille oikeutta hajottaa hallitus, on se todellisuudessa vain teoreettinen mahdollisuus - joka voidaan hoitaa välikysymysmenettelylläkin.
Tosin Lipponen kävelee yhden ison askeleen asiassa vielä eteenpäin - pääministerin hajotetettua hallituksen järjestettäisiin uudet vaalit, jotta saataisiin sopiva hallitus.
Kannatan tätä ajatusta, joka tuskin on pelkästään Lipposen oma. Uskoisin että perustuslain avaamista ollaan jo valmistelemassa ja presidentin ja pääministerin valtaoikeuksia tullaan täsmentämään hurjasti pääministerin suuntaan.
t:jarmo
Lipposen kannanotto perustuslaillisiin asioihin edustaa presidenttitason asioita - verrattuna esimerkiksi Niinistön puheenaiheisiin. Niinistö voisi keskittyä yhtälailla isoihin asioihin - eikä mainita mitään europpalaisten porvaripiirien kokoamistehtävistään. Näpertelyä puhemiehen aiheiden rinnalla.
Vastaukset 10
Vanhimmat
... sillä tähän maahan ei tarvita pääministerille mitään työkalua uhkailla vaaleilla, jos politiikka ei maistu. Nykyinen perustuslaki riittää ja toimii tarpeeksi hyvin, minkä tulemme ajan kanssa näkemään.
Tuo Lipposen ehdotus ei toteudu ainakaan pariinkymmeneen vuoteen jos koskaan.
Katson, että pääministerin on saatava "firma" toimimaan ja jos se ei esimerkiksi firman sisäisten kaunojen, riitelyn tai ulkoisten paineiden vuoksi toimi, on pääministerillä suorastaan velvollisuus tehdä asiassa jotain.
Suomi on liian arvokas valtio hukattavaksi poliittiseen kinasteluun. (Ruotsilla nyt ei niin väliä olisi)
Uusilla vaaleilla ei välttämättä valita tuota hallituksen hajottamispäätöksen tehnyttä pääministeriä - huomioithan sen?
t:jarmo
... tietenkin se, sillä jokaisen vaalin jälkeen pääministeri valitaan vaalien tuloksen perusteella.
Valtio ei ole "firma" ja hallitus ei ole valtion ainoa toimielin, vaan sen on nautittava eduskunnan luottamusta. Pääministerin velvollisuus toki on tehdä asialle jotain, jos homma ei toimi, mutta uusilla vaaleilla voi ryhtyä politikoimaan ja sellaista ei saa sallia.
Mielestäni, olisi sangen omituista, että pääministeri asettuisi itseään ja johtamaansa hallitusta vastaan pelkästään politikoinnin itsearvon vuoksi.
Kyllä noin rankka keino vaatisi jo konkretiaa taustalla, sillä riskeeraisihan pääministeri siinä itsensä, mahdollisesti puolueensa suosion ja kuten yleens - opposiotiolla olisi mehukas asema tuoreeseen kriisidramatiikan hyväksikäyttöön vaalikampanjassa!
Mielestäni vaalit kuuluvat aina politiikkkan ja demokratiaan, joten ehkä eduskunta voisi sekin olla hieman aina tulisislla hiilillä ja tehdä tämän vuoksi työnsä hyvin - koska ei tiedä, jääkö housut kintuissa kiinni just vaalien alla!
neljä vuotta avointa valtakirjaa "teki kansanedustaja mitä tahansa" on syönyt eduskunnan arvovallan. Pieni peloite potkuista kansanedustajan tehtävistä noille norsunluutornissa makoileville napinpainajille olisi paikallaan.
t:jarmo
... vaalit kuuluvat politiikkaan ja niitä pitää tarvittaessa organisoida. Vaalien käyttäminen politiikan välineenä sen sijaan ei ole suotavaa.
Miksikö pääministeri politikoisi? Kenties siksi, että asetelmat ovat sellaiset että vaaleista olisi odotettavissa erilainen ja pääministerin kannalta parempi koalitio. Olennaista on myös se, että jos tuollaisten hajotusvaalien mahdollisuus olisi olemassa, voisi pääministeri ilmoitella muille hallituspuolueille, että "jos nyt ette suostu pähkähulluihin ehdotuksiini, järjestän uudet vaalit" eli hän voisi pyrkiä kiristämään vaaleilla muilta puolueilta omia tavoitteitaan vaikka hajotusvaaleja ei koskaan järjestettäisikään.
Mutta entäpä jos tuo tilanne, että pääministerin pitäisi politikoida, johtuisi vaikka siitä, että päätettäväksi on tullut niin iso asia, että sen päättäminen pitäisi alistaa tulevalle eduskunnalle hyvin, hyvin kiirehdityssä tahdissa.
Esimerkiksi sotatilassa?
Nykyisin esimerkiksi jouduttaisiin sitkuttamaan hallituksella, jolla ei olisi mitään kantaa ja eduskunnan luottamusta, kuukausia ennenkin hallitus saataisiin vaihdettua.
t:jarmo
Kyllä mielestäni Lipponen on nostanut nyt erittäin keskeisen perustuslaillisen asian julkisuuteen - ja mediakin vain möllöttää tajuamatta asian syvällisyyttä!
Vaikka poikkeusoloissa tulisikin tuollainen tilanne eteen, ei sen takia tarvitse rauhanoloissa pääministerin valtaa lisätä.
Yleensäkin olen sitä mieltä, että meidän valtiomuotomme on juuri nyt sen verran hyvä, että sen muuttaminen on syytä tehdä mahdollisimman vaikeaksi. Toisaalta 5/6 perustuslakisäännökset eivät ole ennenkään estäneet Suomen hyppäämistä ties minkälaisiin koalitioihin.
Mielestäni (tämä kritisoimani uusittu ja nykyisin voimassa oleva perustuslaki on torso) pitäisi kuitenkin olla sellainen taho, joka voi puhaltaa pelin poikki, jos siihen on tarvetta - syitä voi spekuloida, kuten edellä olemme tämän avauksen alla tehneet.
Onko sitten A tai B vaihtoehtona pääministeri tai presidentti, ei se ole se pääasia. Pääasia on se, että OLISI OLEMASSA JOKU PERUSTUSLAILLINEN JÄRJESTYS MITEN ASIA TULEE TEHDÄ!
Herttinen sentään! Lipposen ajatukset ovat erittäin tärkeästä asiasta ja valtiomiesmäisiä - oikein olen yllättynyt!
t:jarmo
Hyvin hokasit mainita 5/6 säännöksen! Ennen sillä oli merkitystä - nykyään ei, jos lainsäädännön direktiivi on EU:sta!
... ole mitään järkeä ryhtyä mitään vaaleja järjestelmään.
Siis, jos eduskunnalle pitää jokin asia saada hyvin nopeasti, niin hallitus tekee esityksen ja vie sen eduskunnan päätettäväksi. Ei siinä mitään vaaleja tarvita.
Sotatilaa varten meillä on päätöksentekojärjestys olemassa eikä sitäkään asiaa vaaleilla päätetä, vaan eduskunnassa.
Ajatteles nyt, jos sotatila uhkaa ja hallitus päättää ryhtyä pitämään vaaleja, niin vaalien järjestämiseen menee vaikkapa kaksi kuukautta ja sinä aikana maan poliittinen johto varsinkin on tehoton ja koko sotimisesta ei tulisi yhtään mitään.
Jos hallituksella ei ole eduskunnan luottamusta, kuten kirjoitat, niin sitä kutsutaan entiseksi hallitukseksi eli hallituksen on aina nautittava eduskunnan luottamusta. Jos näin ei ole, niin edskunta vaihtaa hallituksen. Hallituksen vaihtaminen käy päinsä parissa päivässä tai sanotaan nyt vaikka viikossa jos sikseen on. Tämänhän me viimeksi näimme silloin kun Jäätteenmäki jätti paikkansa eli teknisesti koko hallitus erosi pääministerinsä mukana. Ei Vanhasen hallituksen pystyttämiseen mennyt montaa hetkeä.
kerrankin taidamme olla jostakin samaa mieltä.
Saataisiin vaalit kerran pari vuodessa. Presidentin valtaoikeuksia voisi tietysti lisätä siten, että hän voi erottaa halutessaan pylväspyhimys Sauli Niinistön kaikista viroista tai määrätä Kypärä-Kataisen Suomen Irak-joukkojen poskisolistiksi.