Onko olemassa jokin sääntö siitä kuinka leveitä karttoihin merkityt venereitit ovat? Sen ymmärrän että viittojen kohdalla kannattaa ajaa niiden välistä, mutta sitten on pitkiä pätkiä ilman ainuttakaan viittaa, on vain kartassa näkyvä katkoviiva.
Kuinka paljon on turvallista poiketa reitin keskilinjasta tällaisessa kohtaa jos oletetaan että kartta ei näytä kiviä/matalikkoa lähimaillakaan?
Kuinka paljon on turvallista poiketa reitin keskilinjasta tällaisessa kohtaa jos oletetaan että kartta ei näytä kiviä/matalikkoa lähimaillakaan?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Venereittejä ei ole olemassa, väyliä kylläkin.
Väylille ei ole asetettu mitään vakioleveyttä. Ei nyt ihan hirvittävän kaukana siitä keskilinjasta kannata vierailla vesillä ajaa, 2-3 kaapelimittaa lienee avoimilla vesillä ihan turvallista.
Kyllä venereittä on, ne ovat katkoviivoilla merkittyjä...
Väyläluokka 6 on nimeltään venereitti
Tuossa: https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lo_2014-31_laivavaylien_suunnitteluohjeet_web.pdf
Muuten mielenkiintoista aineistoa, mutta tuo ei sisältänyt mitään asiaa venereiteistä.
Toivottavasti jokainen tietää että noiden venereittien turvallisesta käytöstä ei ole kukaan vastuussa, eli jokainen käyttäjä on itse vastuussa reitin syvyyden riittämisestä veneelleen.
Tuossa on veneväylien leveydestä. Leveys on mitä tahansa 10-200m.
https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2017-38_venevaylien_suunnitteluohjeet_web.pdf
Väylien leveydellä on merkitystä ainakin silloin, kun pitää päättää kulkeeko alus väylän suuntaisesti, onko alus syvyyden rajoittama tai onko alus väylällä vai sen ulkopuolella.
Kvg "veneväylien suunnittelu ohje"
Kiitos vastauksista. Jatketaan kysymystä sen verran, että kuinka huoletta Suomenlahdella Helsingin edustalla voi sitten ajella merkittyjen reittien ulkopuolella, jos merikartta näyttää että syvyyttä on reitin ulkopuolella tyyliin 6 metriä ja oman veneen syvyys on 0,5 metriä?
Onko nämä alueet hyvin harattu, vai onko suurikin riski että joku karttaan merkitsemätön vedenalainen kivi tulee vastaan?
Kun itse menen tuolla merkittyjä reittejä pitkin 8 km/h, niin muut vetelevät plaanissa ohi venereitin ja saarien/luotojen välistä. Tuntuu että suurin osa liikenteestä menee ihan muualla kuin niitä reittejä pitkin.
Ne ovat paikkakuntalaisia, jotka ovat niitä reittejä kulkeneet jo vanhempiensa sylissä.
Kun vesialue on yhtä tuttu kuin oma piha, niin voi liikkua missä vain, joka sivullisesta näyttää vaaralliselta riskin otolta.
Tuo tilanne saattoi olla yksi syy tuohon Juhannuksena tapahtuneeseen merivartijoiden onnettomuuteen.
Tuossa paikassa voi aivan hyvin oikaista kunhan ei mene lähelle sen viitan taakse.
Siellä on runsaasti tilaa ja syvyyttä oikaisuun.
Minullakin oli teininä omia reittejä, jotka näyttivät sivullisista varmaankin hurjilta.
Eräskin paikka oli sellainen että siinä oli rannan ja suuren siirtokivilohkareen välissä n. viiden metrin ajokelpoinen ”väylä”.
Kun sen ajoi 30 kn nopeudella läpi, niin siinä kyllä omakin pulssi hieman nopeutui.
Kaikki nuo temput piti tietenkin tarkkaan harjoitella ja kyllä niitä tulikin harjoiteltua.
Onneksi mummoni suhtautui myötämielisesti veneilyharrastukseeni ja sponsoroi bensan ostossa D.
Mitä tulee kysymykseesi noista harauksista, niin vilkkaampien paikkojen ympäristöt ovat parhaiten tutkittu ja ”lähes” kaikki kivet on vuosikymmenten saatossa löydetty.
Aina kuitenkin paikkakuntalaiset ovat parhaassa asemassa, sillä heillä on vielä lisäksi perimätiedon tuoma etu mukanaan.
Parasta on että ryhdyt itsekin ”paikkakuntalaiseksi” ja etsit omat väylät itsellesi.
Tuolla nopeudella voisit hyvin hyödyntää FLS :ää (eteenpäin näyttävää kaikua). Sen avulla uusien reittien löytäminen ei ole niin pelottavaa 👍.
Enroute