Onko nykypolitikoilta kysytty heidän pakkoruotsikantaa

Kalluppi olisi paikallaan .

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kysyttiin ehdokkaiden kantaa pakkoruotsiin.
Kansalaisaloite vapaan kielivalinnan puolesta oli kerännyt 60.000 nimeä ja viety eduskuntaan.
Ennakkotietojen mukaan eduskunnan enemmistö oli vapaan kielivalinnan kannalla. Viime hetkellä Kokoomuksen äänet hajosivat, kun RKP:n Wallin oli käynyt muistuttamassa Kataista siitä, ketkä maksoivatkaan Kokoomuksen velat. Näin kerrotaan.
Lopputulos oli vesitys, pienimuotoinen kokeilu, jonka kokoomuslainen opetusministeri Sanni Grahn Laasonen onnistui viivyttelyllä käytännössä estämään.

Seuraavissa vaaleissa olisi ehkä jo aika uusia kysymys , sentään suhteellisen tärkeä asia .
Jokohan meidänkin olisi aika siirtyä tälle vuosituhannelle kielipolitiikassa , seurata ahvenanmaan ja muiden pohjoismaiden esimerkkiä .

Jossain tosiaan oli sovittu, ettei vaalikoneissa kysytä enää pakkoruotsista. RKP:n ote mediasta on kova.

Rahalla saatua vaikutusvaltaa ruotsin valtion auliilla myötävaikutuksella , me voimme sen murtaa äänestämällä änkyröitä jotka eivät taivu .

Tämä teema välillä on ja välillä ei ole vaalikoneiden kysymyksissä.

Saisi olla aina, ja ekana, koska tämä rutto pitää saada poliittiseen keskusteluun.

Olisi mielenkiintoista kuulla nykyisten kansanedustajien mielipide , millä he perustelevat muista pohjoismaista ja jopa ahvenanmaasta poikkeavaa suomalaista käytäntöä .

Yle taitaa olla vahvasti ruotsinkielisten ja -mielisten hyppysissä?

Mikähän onkaan kanta , suomen omaperäiseen kielisoppaan .

Ei heiltä kysytäkään.

Aika vekkuleita ovat.

Yle on toivottamast pakkoruotsittajien hallussa .
Olisi mielenkiintoista jos joku tutkisi että jakautuvatko tuotantorahat tasapuoleisesti suhteessa väkimääriin ruotsinkielisten ja suomenkielisten kesken ja miten jakautuu lähetysaika näiden kesken .