Veneessä osatakila ilman barduunoja. Purjeen mastoliesman pituus noin 10500mm ja kaarevuus 180mm.
Osaisiko joku arvioida suuruusluokkaa maston esitaivutuksen määrälle, josta lähteä kokeilemaan säätöjä?
Edellisen veneen masto oli olemukseltaan lähempänä lyhtypylvästä, jos joku ihmettelee kysymystä :)
Osaisiko joku arvioida suuruusluokkaa maston esitaivutuksen määrälle, josta lähteä kokeilemaan säätöjä?
Edellisen veneen masto oli olemukseltaan lähempänä lyhtypylvästä, jos joku ihmettelee kysymystä :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Joku purjeentekijä varmaan osaa sanoa jotain etuliikin kaarevuuden perusteella. Yleensä esitaivutus on suuruusluokkaa puolet mastoprofiilista ja kovassa tuulessa sitten mastoa taivutetaan yli profiilin pituuden (siis veneen pituussuuntainen). 10 m P-mitalla profiili lienee n. 15 cm.
Mutta koko homma siis tehdään purjeen ehdoilla. Sopiva muoto kevyeen tuuleen esitaivutuksella ja sopiva kovaan, kun hekki ja skuutti taivuttavat mastoa.
Täsmälleen. Toisinpäin ajateltuna tai esitettynä: kun tilataan uutta purjetta niin erittäin tärkeä keskustelunaihe purjemaakarin ja tilaajan välillä on se, että millaista rikitrimmiä tilaaja tykkää käyttää. Kuinka paljon prebendiä, kuinka kireä/löysä riki. Ainoaa oikeaa ei ole. Hyvä myös huomata ja ymmärtää se, että purjeen venyessä muoto lisääntyy ja prebendin tarve kasvaa. Uutta purjetta suunniteltaessa hyvä jättää ei kasvu- vaan venymis/prebendvaraa... Lähtisin hakemaan uuden purjeen mastokaarta puolen mastoprofiilin pre-bendille. Purjeen ikääntyessä prebendiä voi sitten lisätä kompensoimaan venymän tuomaa lisääntynyttä muotoa.
Isopurjeen mastolieman kaarevuus on purjeen ollessa ylhäällä täsmälleen sama kuin maston kaaarevuus, ja se on käyttäjän valittavissa prebendia valittaessa, ja sen jälkeenkin esim peräharuksella säädettävissä. Se ei siis todellakaan ole yksittäinen lukuarvo, kuten aloittajan ilmoittama 180 mm, vaan säätyy tilanteen mukaan.
Jos purje on vaikkapa purjeneulomon lattialla säätyy etuliesman kaarevuus vieläkin laajemmissa rajoissa, edelleenkään ei ole yhtä ainoaa oikeaa lukemaa kyseiselle purjeelle. Osaava purjeneulomo myös mallintaa uuden purjeen lentävän muodon softalla kaikissa järkevissä tilanteissa, ja saa varsin laajan vaihteluvälin mastoliesman kaarevuudelle.
Jos taas ihan itse mittaa kaarevuudelle jonkin arvon purjeen ollessa tasaisella lattialla, ei purje ole lähelläkään samaa muotoa kuin ylhäällä vedossa ollessaan, eikä lukemasta kannata päätellä paljoakaan, ei varsinkaan tietämättä purjeen materiaalia ja kuitujen suuntausta. Laminaateissa ja vaakaleikatussa halvimman tarjouksen dacron isopurjeessa on huomattavan suuria eroja lattialla ollessaan, vaikka muoto lentävänä olisi täsmälleen sama jossain kevyen tuulen tilanteessa!