Tää meidän "juttu jos se oli edes "meidän"( oliko vaan mun omassa mielessä) alkaa pikkuhiljaa sammua kuin avotuli sateella tiedän et jotain mun olis pitäny tehdä eri tavalla, mut en pystyny. Oon siitä vähän vihainen itselleni....ehkä oli väärä aika en tiedä, tai sit se ei vaan ollu tarkoitettu. Olit ihana, mut ilman kanssakäymistä ja yhteyttä mitään ei voi syntyä. Kukaan ei jaksa loputtomiin flirttailla ja jaella vihjeitä. Halusin uskoa siihen niin paljon et jotain tapahtuu meidän välillä, et en pystyny luopua susta, jatkoin toimintaani olosuhteista huolimatta. Oot ollu mun mielessä niin paljon pitempään kun edes itse sitä tiedät, ja nytkö pitäisi luopua, kun oltiin niin lähellä mut samalla niin kaukana...😔
En oo päässy vielä susta yli, vielä elättelen toiveita, mut pitää sitä alkaa heräämään maanpinnalle pikkuhiljaa...
En oo päässy vielä susta yli, vielä elättelen toiveita, mut pitää sitä alkaa heräämään maanpinnalle pikkuhiljaa...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Menikö Korvatunturille tää toivomus?
Ehkä olis pitänyt tehdä jotain... ole aktiivinen, niin asiat selviää.
Eihän tässä nyt kiire vielä ole, jos jotkut on tätä kymmenenki vuotta jaksanut. Tsemppiä vaan!
Suora toiminta ratkaisee. Vain siten saat rauhan.
Aloitus on kai naiselta miehelle..
Sun innostus vasta alkoi, kun mun jo alkoi sattumaan liikaa, itse olin jo kärsinyt monta vuotta siihen mennessä - ja muutenkin kaikki oli jo mahdotonta. Liian hidasta lämpeämistä / ymmärrystä :)
Täyttä diipadaipaa aloitus. Miksi et tee mitään? Soitat ja kerrot miten asiat on ja jos on molemminpuolista niin siitä se jo lähtee!
Maanpinnalla herrani on tapahtunut olen päivän ollut poissa ja nyt olet....yöllä oli "juuttu" mutta se meni ohi. Hyvä oli taivaasta ja minun mietteitä maasta ..koitan ensyönä alkaa kirjoittaa sitä sinulle..aamu alkoi tosi tehokkaasti pikkuisten ja äidin kanssa..HYVÄÄ PÄIVÄÄ😅❣
Ei kait palstan trollit aio väsähtää?
Vetkuttelu kostautuu.