Onko keskusta hallituksessa taloudellinen omatunto vai punavihreiden hallituskumppaneidensa aisankan

Keskustan puoluekokous syyskuun alussa on ratkaiseva myös Marinin hallitukselle.
Se on nyt edessä elokuussa-syyskuussa, kuka muistaa mikä ?
Muistatteko mikä oli hallitusohjelman keskeinen tavoite?
Normaalioloissa 75 prosentin työllisyysaste, 60 000 uutta päätösperusteista työpaikkaa ja julkinen talous tasapainossa vuoteen 2023 mennessä.
Tuli korona, mutta budjettiriihessä reilun kuukauden kuluttua hallituksella pitäisi olla ohjelmansa mukaan esittää 30 000 päätösperusteista työpaikkaa, rakenteellisilla uudistuksilla luotuja laskennallisia työpaikkoja.
30 000 on luku, johon sisältyy valtavasti painetta - niin hallituksessa vasemmiston ja keskustan välillä kuin työmarkkinaosapuolten kesken.

Toistaiseksi ongelmaa on vain palloteltu, pysytty poteroissa ja mitään ei ole saatu aikaiseksi, ei kunnolla edes yritetty.
Työpaikat olivat hallitusohjelmassa niin keskeinen tavoite, että sitä varten perustettiin seitsemän (7) kolmikantaista työryhmää.
Työryhmät ovat toimineet yli vuoden, ja jo pitkään on tiedetty, että työryhmillä ja hallituksella ei ole esittää 30 000 uutta työpaikkaa tämän syksyn budjettiriihen mennessä.

Suomi on ottanut ennätysmäärän velkaa, ja talouden perusongelmat eivät ole hävinneet. Hallitus on tosipaikan edessä syyskuun budjettiriihessä, jota vetää valtiovarainministeri Matti Vanhanen keskustan uuden puoluejohdon ohjeistamana, ja pääministeri Sanna Marinin tehtävänä on sovitella eri puolueiden näkemykset yhteen.

Esimerkiksi työvoimapolitiikan palvelurakenteita pohtinut työryhmä esittää kuntakokeilua ensi vuoden alussa. Kokeilukunnissa ei tuhansittain työpaikkoja synny, kun työllisyyspalvelut siirretään kunnan kontolle.

Työperäistä maahanmuuttoa ja kotouttamista selvittäneen työryhmän tuloksia on vastaavasti Talent boost -ohjelma, tai osatyökykyisille pohditaan omassa ryhmässä uusia työllistymismalleja.
Tie tapaa nousta pystyyn, jos riidat ovat periaatteellisia ja oma kanta joustaa kuin ratakisko.
Sdp ja vasemmistoliitto eivät Hakaniemen yli kävele, tämä hallitus ei tee heikennyksiä työntekijöiden asemaan euroakaan.

Palkkatukeen hallitus on luvannut panostaa, palkkatuella työpaikkoja ei järin synny, mutta etuuksiin puuttumalla syntyisi.
Työryhmä ei tule pääsemään minkäänlaiseen yhteisymmärrykseen etuuksista, muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksesta.
Ay-liike ja Sdp eivät halua, että tämä hallitus heikentää millään lailla työttömyysturvaa.
Ainoa, mikä voi, ehkä, tulla kysymykseen budjettiriihessä on työttömyysputken poisto.
Työmarkkinaosapuolet sopivat jo yli vuosi sitten työttömyysputken alarajan nostosta 62 vuoteen.
Toinen keskeinen työllisyysryhmä on paikallisen sopimisen ryhmä.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja varapuheenjohtaja Ville Skinnari (sd) ovat toistaneet, että päätöksiä 30 000 työpaikasta voidaan siirtää budjettiriihestä myöhempään syksyyn.

Hyvin suurella todennäköisyydellä näin käy, vaikka hallituskumppani keskusta on puheissaan pitänyt kiinni 30 000 päätösperusteisesta työpaikasta budjettiriiheen mennessä.
Puheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk) ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) vielä heinäkuun alkupuolella vakuuttelivat, että tavoitteena on päättää budjettiriihessä 30 000 uudesta työpaikasta.
Nämä puheet hiljenivät kuukausi sitten, kun IS paljasti Marinin hallituksen sopineen lisäpöytäkirjalla maalin siirtymisestä.
Hallitukselle riittää, jos 30 000 saadaan kasattua syksyn aikana.
Työllisyystavoitteesta lipsuminen aiheuttaa suuria paineita keskustassa. Paineet ovat pinnan alla kuplimassa politiikan kesätauon aikana.