Miksi ihminen ei pysty lentämään?

Koppakuoriaiset ja kimalaisetkaan ei tiedemiesten mukaan kykene lentämään.
Vasta videoteknikka on näyttänyt kuinka lentäminen on niille mahdollista.

Albatrossi viettää lähes koko elämänsä ilmassa. Kyllä ihminenkin pystyisi riittävän pitkillä siivillä liitämään loputtomasti pyörimällä vain nousuvirtauksissa.

Mikä tahansa lentää kun on tarpeeksi työntövoimaa, eikä tarvita siipiäkään.

Juu. Aloituksessa kyselin juurikin miksi ihminen ei pysty lihasvoimillaan lentämään. Taisin enemmänkin olla kiinnostunut siitä, kuinka paljon watteja tarvitaan nostettavaa kiloa kohden jotta se olisi mahdollista. Ketjun myötä alkoi myös korvien välissä kirkastua, että helikopteri-kohoaminen tietysti vaatii paljon enemmän energiaa kuin lentokoneen kiihdyttäminen vauhdin kanssa.

Joskus pentuna rakentelukehityksen maamerkki muodostui, kun sain tyttöjen fillarin kulkemaan luotettavasti moottorisahan koneella. Nyt pari kymmentä vuotta myöhemmin voisin yrittää kohota ilmaan takapihaltani vaikka ruohonleikkurin koneella, käydä sillä kyläkaupassa...

Jos ihminen on onnistunut kohoamaan helikopterina edes jonkun verran luokkaa 300W teholla, niin 2600W ruohonleikkurin kone siihen myös pitäisi pystyä...

Anonyymi kirjoitti:

Juu. Aloituksessa kyselin juurikin miksi ihminen ei pysty lihasvoimillaan lentämään. Taisin enemmänkin olla kiinnostunut siitä, kuinka paljon watteja tarvitaan nostettavaa kiloa kohden jotta se olisi mahdollista. Ketjun myötä alkoi myös korvien välissä kirkastua, että helikopteri-kohoaminen tietysti vaatii paljon enemmän energiaa kuin lentokoneen kiihdyttäminen vauhdin kanssa.

Joskus pentuna rakentelukehityksen maamerkki muodostui, kun sain tyttöjen fillarin kulkemaan luotettavasti moottorisahan koneella. Nyt pari kymmentä vuotta myöhemmin voisin yrittää kohota ilmaan takapihaltani vaikka ruohonleikkurin koneella, käydä sillä kyläkaupassa...

Jos ihminen on onnistunut kohoamaan helikopterina edes jonkun verran luokkaa 300W teholla, niin 2600W ruohonleikkurin kone siihen myös pitäisi pystyä...

Lue lisää

Menee vähän aiheen ohi.

Tiirassa, jota Sanginjoen lentäjä Päätalo lenteli ärjyi nokalla 50 hv:n kuplavolkkarin moottori. Se mies oli todellinen Pelle peloton. Rakensi itse lentokoneen alusta loppuun taustanaan ainostaan harrastus lennokkien rakentamiseen. Alunperin siivet oli päällystetty apulantasäkeillä. Kone on nähtävänä Keski-Suomen ilmailumuseolla.

Anonyymi kirjoitti:

Menee vähän aiheen ohi.

Tiirassa, jota Sanginjoen lentäjä Päätalo lenteli ärjyi nokalla 50 hv:n kuplavolkkarin moottori. Se mies oli todellinen Pelle peloton. Rakensi itse lentokoneen alusta loppuun taustanaan ainostaan harrastus lennokkien rakentamiseen. Alunperin siivet oli päällystetty apulantasäkeillä. Kone on nähtävänä Keski-Suomen ilmailumuseolla.

Lue lisää

Joo melkoinen pyydyd oli, y-lantaa luki korkeusvakaajassa. siivissä taisi olla muuta materiaalia. koneesta tuli kevyt kun lujuuslaskelmat puuttui. Ei ehkä 4g olisi kestänyt. liekö ollut sama kone mutta ohjaimet olivat yhdistelmiä pintojen vänkäämällä tehdyistä liikeeistä. Lienee seurannut lintuja.

airfoil

Anonyymi kirjoitti:

Juu. Aloituksessa kyselin juurikin miksi ihminen ei pysty lihasvoimillaan lentämään. Taisin enemmänkin olla kiinnostunut siitä, kuinka paljon watteja tarvitaan nostettavaa kiloa kohden jotta se olisi mahdollista. Ketjun myötä alkoi myös korvien välissä kirkastua, että helikopteri-kohoaminen tietysti vaatii paljon enemmän energiaa kuin lentokoneen kiihdyttäminen vauhdin kanssa.

Joskus pentuna rakentelukehityksen maamerkki muodostui, kun sain tyttöjen fillarin kulkemaan luotettavasti moottorisahan koneella. Nyt pari kymmentä vuotta myöhemmin voisin yrittää kohota ilmaan takapihaltani vaikka ruohonleikkurin koneella, käydä sillä kyläkaupassa...

Jos ihminen on onnistunut kohoamaan helikopterina edes jonkun verran luokkaa 300W teholla, niin 2600W ruohonleikkurin kone siihen myös pitäisi pystyä...

Lue lisää

Pieni määrä riittää nostamaan tavaraa, taitaa hevosmoiman määritelmä olla 60kiloa metrinkorkeuteen sekunnissa. siis portaille saavuttaa helpohkosti se hevosvoiman.
lentäminen ilmassa mutkistaa tilannetta. Ei voi jäädä portaalle lepäämään vaan vajoaminen alkaa heti. ilma lisäksi on aika kevyttä reilu kilo /kuurio joten kuutioina sitä pitää liikuttaa paljon ainakin 60kuutiota sekunnissa metrin yhden metrin nopeudella jolloin teoriassa alkaa ihminen kellua kun massavirran vastavoimana koetaan noste.
Puhutaan alipaineesta ym siipien pinnoilla. Jos ilma olisi painotonta toki pienikin alipeine täyttyisi heti, kun painoton ilma virtaisi ilman inertian vastusta täyttämään paine-eroja.
Kun ilma painaa tuon reilun kilon. Silloin ilmaa pitää kiihdyttää siis tuottaa massavirtaa jonka seurauksena koetaan noste.
Nyt huomaakin helikopterin huonouden. Kiinteä siipinen kone kulkee suhteellisen häiriöttömässä ilmassa kohdaten koko ajan stationaarista ilmaa jota painaa alaspäin. nostetta syntyy tehokkaasti. Helikopteri lähtiessä liikuttaa ilmaa joka alkaa liikkua, lähes samaa jo liikkuvaa ilmaa koitetaan kiihdyttää aina vaan ja kun tarpeeksi kiihdytetään saadaan nostetta riittävästi tai sitten ei. helikopterissa lisäksi siiven nopeus on olematon lähellä akselia. Keskiosa roottoria ei teet työtä vaan suorastaan vastustaa lentämistä.
Viimeistellään helikopterin ahdinko pyörteisyydellä joka lisää paljon ohjaamisen tarvetta.

Dronet on kehittyneet ja niillä leijutus on ongelmatonta, samoista on viritetty harraste tai ehkä jo kaupallisia koptereita jotka lehtää yhtähelposti kuin dronet. ilman 40h sikakallista kopteri koulutusta.

Hyvin tehty kopteri ehkä lentäisi n 30hp voimalla, siinä on vain istuin ja paino pisteeseen perustuva hallista ja kaasu. Yllättäen on ehkä kevyempi kuin ultrakevyt, kun koneen runko olematon, eikä ole siipiä vain moottori ja kehto jossa kuski istuu. Nosteen kehittävä roottori on yllättävän kevyt kun keskihakuvoima pitää siivet suunnilleen suorana . sammutettua kopteria ei roottorinsiivistä kantaisi :D
Pieni roottori kevyt mutta silloin hyötysuhde putoaa. Se pienuus ja huonompi periaate (kuin kiinteäsiipinen) vaati tuon 30hp. ellei tehdä jotakin superkevyttä kuten poljettavat ovat olleet.
Airfoil

Anonyymi kirjoitti:

Pieni määrä riittää nostamaan tavaraa, taitaa hevosmoiman määritelmä olla 60kiloa metrinkorkeuteen sekunnissa. siis portaille saavuttaa helpohkosti se hevosvoiman.
lentäminen ilmassa mutkistaa tilannetta. Ei voi jäädä portaalle lepäämään vaan vajoaminen alkaa heti. ilma lisäksi on aika kevyttä reilu kilo /kuurio joten kuutioina sitä pitää liikuttaa paljon ainakin 60kuutiota sekunnissa metrin yhden metrin nopeudella jolloin teoriassa alkaa ihminen kellua kun massavirran vastavoimana koetaan noste.
Puhutaan alipaineesta ym siipien pinnoilla. Jos ilma olisi painotonta toki pienikin alipeine täyttyisi heti, kun painoton ilma virtaisi ilman inertian vastusta täyttämään paine-eroja.
Kun ilma painaa tuon reilun kilon. Silloin ilmaa pitää kiihdyttää siis tuottaa massavirtaa jonka seurauksena koetaan noste.
Nyt huomaakin helikopterin huonouden. Kiinteä siipinen kone kulkee suhteellisen häiriöttömässä ilmassa kohdaten koko ajan stationaarista ilmaa jota painaa alaspäin. nostetta syntyy tehokkaasti. Helikopteri lähtiessä liikuttaa ilmaa joka alkaa liikkua, lähes samaa jo liikkuvaa ilmaa koitetaan kiihdyttää aina vaan ja kun tarpeeksi kiihdytetään saadaan nostetta riittävästi tai sitten ei. helikopterissa lisäksi siiven nopeus on olematon lähellä akselia. Keskiosa roottoria ei teet työtä vaan suorastaan vastustaa lentämistä.
Viimeistellään helikopterin ahdinko pyörteisyydellä joka lisää paljon ohjaamisen tarvetta.

Dronet on kehittyneet ja niillä leijutus on ongelmatonta, samoista on viritetty harraste tai ehkä jo kaupallisia koptereita jotka lehtää yhtähelposti kuin dronet. ilman 40h sikakallista kopteri koulutusta.

Hyvin tehty kopteri ehkä lentäisi n 30hp voimalla, siinä on vain istuin ja paino pisteeseen perustuva hallista ja kaasu. Yllättäen on ehkä kevyempi kuin ultrakevyt, kun koneen runko olematon, eikä ole siipiä vain moottori ja kehto jossa kuski istuu. Nosteen kehittävä roottori on yllättävän kevyt kun keskihakuvoima pitää siivet suunnilleen suorana . sammutettua kopteria ei roottorinsiivistä kantaisi :D
Pieni roottori kevyt mutta silloin hyötysuhde putoaa. Se pienuus ja huonompi periaate (kuin kiinteäsiipinen) vaati tuon 30hp. ellei tehdä jotakin superkevyttä kuten poljettavat ovat olleet.
Airfoil

Lue lisää

Sori paljon kirj. virheitä, uusi läppäri hieman erikohdassa näppäimet ja tolkuttomasti uskalla pakitella kun eilen pari kertaa viskasi jonkin väärän näppäimen painalluksen seurauksena ihan pihalle. En vielä tiedä mikä näppäin tekee sen :D

Anonyymi kirjoitti:

Pieni määrä riittää nostamaan tavaraa, taitaa hevosmoiman määritelmä olla 60kiloa metrinkorkeuteen sekunnissa. siis portaille saavuttaa helpohkosti se hevosvoiman.
lentäminen ilmassa mutkistaa tilannetta. Ei voi jäädä portaalle lepäämään vaan vajoaminen alkaa heti. ilma lisäksi on aika kevyttä reilu kilo /kuurio joten kuutioina sitä pitää liikuttaa paljon ainakin 60kuutiota sekunnissa metrin yhden metrin nopeudella jolloin teoriassa alkaa ihminen kellua kun massavirran vastavoimana koetaan noste.
Puhutaan alipaineesta ym siipien pinnoilla. Jos ilma olisi painotonta toki pienikin alipeine täyttyisi heti, kun painoton ilma virtaisi ilman inertian vastusta täyttämään paine-eroja.
Kun ilma painaa tuon reilun kilon. Silloin ilmaa pitää kiihdyttää siis tuottaa massavirtaa jonka seurauksena koetaan noste.
Nyt huomaakin helikopterin huonouden. Kiinteä siipinen kone kulkee suhteellisen häiriöttömässä ilmassa kohdaten koko ajan stationaarista ilmaa jota painaa alaspäin. nostetta syntyy tehokkaasti. Helikopteri lähtiessä liikuttaa ilmaa joka alkaa liikkua, lähes samaa jo liikkuvaa ilmaa koitetaan kiihdyttää aina vaan ja kun tarpeeksi kiihdytetään saadaan nostetta riittävästi tai sitten ei. helikopterissa lisäksi siiven nopeus on olematon lähellä akselia. Keskiosa roottoria ei teet työtä vaan suorastaan vastustaa lentämistä.
Viimeistellään helikopterin ahdinko pyörteisyydellä joka lisää paljon ohjaamisen tarvetta.

Dronet on kehittyneet ja niillä leijutus on ongelmatonta, samoista on viritetty harraste tai ehkä jo kaupallisia koptereita jotka lehtää yhtähelposti kuin dronet. ilman 40h sikakallista kopteri koulutusta.

Hyvin tehty kopteri ehkä lentäisi n 30hp voimalla, siinä on vain istuin ja paino pisteeseen perustuva hallista ja kaasu. Yllättäen on ehkä kevyempi kuin ultrakevyt, kun koneen runko olematon, eikä ole siipiä vain moottori ja kehto jossa kuski istuu. Nosteen kehittävä roottori on yllättävän kevyt kun keskihakuvoima pitää siivet suunnilleen suorana . sammutettua kopteria ei roottorinsiivistä kantaisi :D
Pieni roottori kevyt mutta silloin hyötysuhde putoaa. Se pienuus ja huonompi periaate (kuin kiinteäsiipinen) vaati tuon 30hp. ellei tehdä jotakin superkevyttä kuten poljettavat ovat olleet.
Airfoil

Lue lisää

Nostovoiman (ei nosteen) muodostuminen ei ole aivan kertomasi mukaista.
Siipi ei tarvitse välttämättä yläpinnan alipainetta, mitä sillä nyt tarkoitetaankin, riittää kun ilma saadaan liikkumaan kohtisuoraan suuntaan siiven kulkusuuntaan nähden ja ilman tiheys vaikuttaa niin, että mitä ohuempi ilma, sitä enemmän tarvitaan tehoa saman nostovoiman tuottamiseen.

Dronet ja helikopterit toimivat samoin, vain hallinta, painopiste/kierrosluku / drone ja lapakulmat / heko poikkeavat toisistaan.

Propulsiotehon kannalta on sama, tuotetaanko nostovoima lentolaitteen ollessa liikkeessä tai paikallaan ja esimerkiksi vajoamisnopeuden 0.5 m/s tarvitaan vähintään 0.7 hv /100 kg (1 hv =75 kpm/s

https://www.youtube.com/watch?v=8d7amKu5iW8

Anonyymi kirjoitti:

Nostovoiman (ei nosteen) muodostuminen ei ole aivan kertomasi mukaista.
Siipi ei tarvitse välttämättä yläpinnan alipainetta, mitä sillä nyt tarkoitetaankin, riittää kun ilma saadaan liikkumaan kohtisuoraan suuntaan siiven kulkusuuntaan nähden ja ilman tiheys vaikuttaa niin, että mitä ohuempi ilma, sitä enemmän tarvitaan tehoa saman nostovoiman tuottamiseen.

Dronet ja helikopterit toimivat samoin, vain hallinta, painopiste/kierrosluku / drone ja lapakulmat / heko poikkeavat toisistaan.

Propulsiotehon kannalta on sama, tuotetaanko nostovoima lentolaitteen ollessa liikkeessä tai paikallaan ja esimerkiksi vajoamisnopeuden 0.5 m/s tarvitaan vähintään 0.7 hv /100 kg (1 hv =75 kpm/s

https://www.youtube.com/watch?v=8d7amKu5iW8

Lue lisää

Itseasiassa toimii juuri niin kuin kirjoitin. Massavirta se nostetta muodostaa, kirjoitin myös alipaineen merkityksestä koska se on osatekijä tekemään myös massavirtaa ja melkein jumaloppi että lentokone lentää paine-erojen vuoksi.
Syyt ja seuraukset että kunhan massavirtaa syntyy vastavoimana koetaan nostetta.
Totta avaruuden tyhjiössä voi olettaa että kaasumolekyyli ei kerro kaverilleen juuri mitään ja ei reagoi siten jos kaveri siitä häviäisi. Silti alus liikkuessaan siipeen osuva molekyyli kimpoaa ja alus kokee pienen momentin vastakkaiseen suuntaan siis ilman paineeroja.
Asia havainnollistuu paremmin jos avaruuden tyhjiössä kone lentää sepeli pilveen sinne päin minne sepeliä sinkoutuu kantopinnoista alus lähtee vastakkaiseen suuntaan kokien myös hidastumista koska osa sepelistä osuu johtoreunaan olkoon se millainen tahansa.
ja kun on luotu massavirtaa joka sekin suuntautuu jossakin määrin koneen kulkusuuntaan on se jostakin pois siis nopeudesta.

Ai kun oli magee video. On siinä kone viritetty huippuunsa roottorien , aerodynaamisten seikkojen ja etenkin rakenteen osalta. Ihme että hepulla on paita päällä antaako se tukea ja voimaa esim joihinkin liikkeisiin.
Olettaisi että alhaalla kaverit varmistaa että koneella ei ole liikaa sivuttaisliiketta alastullessa. se rikkoisi herkän rakenteen helposti.

Dronessa akkutekniikan kehitys mahdollistaa noinkin pienet rupelit ja siten kompaktin rakenteen. Itse tein sähköporakoneeseen potkurin ja sen nostovoima riittää kumoamaan reilusti porakoneen painon. mutta kiertymisongelmat estää helikopterimaisen käytön. Ei tullut värkättyä että parilla porakoneella saisi voimat kumottua. Isommilla lavoilla toimisi tehokkaammin. Tuon potkurin kun kiinnittäisi kulmahiomakoneeseen kaataisi se varomattoman miehen kun porakonekkin n600w horjuttaa vaikka tietää voiman.
airfoil

Ilmakehästä helikopteri nimenomaan ei karkaa. Lentääkseen se tarvitsee juurikin sen ilmakehän.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmakehästä helikopteri nimenomaan ei karkaa. Lentääkseen se tarvitsee juurikin sen ilmakehän.

Ei kun kiihtyisi tuo kopterin massa niin kovaan nopeuteen, että ilmakehän loppuminen ei enää sitä kerkiäisi pysäyttää. Jäisi ehkä kiertoradalle avaruusromuksi 😄

Isoista potkureista.
Jos potkuria käytetään ilman liikuttamiseen tarkoituksena esim tuulettaa.
Jos potkurin halkaisija on1m ja sillä siirretään tietty määrä x tietyssä ajassa t.
Jos sama tehdään potkurilla jonka halkaisija on 2m saman x määrän siirtäminen ajassa t
kuluu energiaa vain 1/16osa 1metrisen tarvitsemasta energiasta. Näin se menee, massan kiihdyttäminen kuluttaa energiaa ja energian tarve kaavassa on v3 v = nopeus kolmanteen potenssiin ja vielä yksi kertaa nopeus.
Tuo selventänee miksi on isot potkurit. Kääntäen jos tuossa helikopterissa olisi vain metrinen potkuri pitäisi tolkuton tuuli tulla potkurin alle että se nostaisi polkijan ilmaan. Se tuntuu mahdottomalta.

Katsoppa vielä videoita, noissa rupelit on niin lähella maanpintaa kuin mahdollista. Puhutaan maavaikutuksesta. Ilmaa paisneituu siiven alle kun ilma ei pääse vapaasti painumaan alaspäin.
Vaikka kone on kolmessa metrissä ja roottori vajaassa neljässä on vielä hieman maavaikutusta. Kone nousisi korkemmallekin. mutta jos maavaikutus on edes pieni etu kannattaa se hyödyntää.
Dronen pienehköt potkurit on selitettävissä niiden pienillä massoilla. Jos potkuri olisi isompi kasvaisi potkurien paino ja niiden kiihtyvyys ja hidastavuus heikkeneisi. Nythän ihan kiihdyttelemällä säädetään lentoasentoa.
Suuremmilla lento olisi kevyempää mutta tilantarve kasvaisi ja vakavuus alkaisi kärsiä. homma on kompromissia joka suhteessa. On valittua sopiva lentoaika, vakavuus ja kompakti koko.
Ihmiskopterissa oli pakko tehdä kokoa että kone yleensä nousee. On se kevyt. kuski heiluu ihan lankojen varassa ja lankat pitää koko härpäkken kasassa ettei roottorit nouse kattoon vaan alareunassa kulkee langat estämässä rungon taipumisen. En erottanut vielä missä kulkee ne langat jotka pyörittää itse kutakin roottoria. Roottorissa on jännä yksityiskohta ihan tyvessä lapakulma pienenee yllättäen estänee ilmaa karkaamasta keskiön läpi väärään suuntaan.

airfoil

Anonyymi kirjoitti:

Isoista potkureista.
Jos potkuria käytetään ilman liikuttamiseen tarkoituksena esim tuulettaa.
Jos potkurin halkaisija on1m ja sillä siirretään tietty määrä x tietyssä ajassa t.
Jos sama tehdään potkurilla jonka halkaisija on 2m saman x määrän siirtäminen ajassa t
kuluu energiaa vain 1/16osa 1metrisen tarvitsemasta energiasta. Näin se menee, massan kiihdyttäminen kuluttaa energiaa ja energian tarve kaavassa on v3 v = nopeus kolmanteen potenssiin ja vielä yksi kertaa nopeus.
Tuo selventänee miksi on isot potkurit. Kääntäen jos tuossa helikopterissa olisi vain metrinen potkuri pitäisi tolkuton tuuli tulla potkurin alle että se nostaisi polkijan ilmaan. Se tuntuu mahdottomalta.

Katsoppa vielä videoita, noissa rupelit on niin lähella maanpintaa kuin mahdollista. Puhutaan maavaikutuksesta. Ilmaa paisneituu siiven alle kun ilma ei pääse vapaasti painumaan alaspäin.
Vaikka kone on kolmessa metrissä ja roottori vajaassa neljässä on vielä hieman maavaikutusta. Kone nousisi korkemmallekin. mutta jos maavaikutus on edes pieni etu kannattaa se hyödyntää.
Dronen pienehköt potkurit on selitettävissä niiden pienillä massoilla. Jos potkuri olisi isompi kasvaisi potkurien paino ja niiden kiihtyvyys ja hidastavuus heikkeneisi. Nythän ihan kiihdyttelemällä säädetään lentoasentoa.
Suuremmilla lento olisi kevyempää mutta tilantarve kasvaisi ja vakavuus alkaisi kärsiä. homma on kompromissia joka suhteessa. On valittua sopiva lentoaika, vakavuus ja kompakti koko.
Ihmiskopterissa oli pakko tehdä kokoa että kone yleensä nousee. On se kevyt. kuski heiluu ihan lankojen varassa ja lankat pitää koko härpäkken kasassa ettei roottorit nouse kattoon vaan alareunassa kulkee langat estämässä rungon taipumisen. En erottanut vielä missä kulkee ne langat jotka pyörittää itse kutakin roottoria. Roottorissa on jännä yksityiskohta ihan tyvessä lapakulma pienenee yllättäen estänee ilmaa karkaamasta keskiön läpi väärään suuntaan.

airfoil

Lue lisää

Sulla taisi tulla ajatuskatkos, halkaisijan tuplaus pienentää tehoa 1/16 osaan samalle ilmamäärälle, mutta sillä ei ole tässä nyt mitään merkitystä.
Tärkeää on, miten saadaan tarvittava voima pienimmällä teholla eli tehon tarve vakiovoimalle on suhteessa sqrt(1/A), joten siiven pituuden tuplaus tiputta tehontarpeen puoleen.

Littumaahan uskomiseen tarvitaan siis kristityn typeryys.