Kaiken hylkääminen

Hanki itsellesi apua ja rakenna omanlaisesi elämä. Ei kannata luovuttaa, jos ei ole pakko.

Varmaan tapahtui jotain, mikä sai sinut tekemään tuollaisen ratkaisun. Joku "pitse iin päälle" vähintään. Haluatko kertoa lisää?

Jos olet hengellinen ihminen (enkä tarkoita vain kristinuskoa) niin nykyinen hiljaisuuden vaihe voi olla monella tavalla hyödyksikin. Voit löytää uutta suuntaa tai keksiä jotain uutta. Edelläkävijä joutuu maksamaan siitä edelläkävijyydestään sen hinnan, että tuntee olevansa tyhjän päällä.

Lisäksi tunteet on "vain tunteita" ja ajatukset "vain ajatuksia".

Mutta jos menee lethargiseen olotilaan jolloin omassa päässä ei vain kertakaikkiaan tapahdu mitään ja väsyttää koko ajan, ja hädin tuskin hengittääkään, eikä pidä siitä olosta, niin ei se hyvä ole. Joku tarkoitus ja tavoite pitää löytää elämässä mitä kohti rakentaa. Apuna voi käyttää mm. hypnoosiakin.

Toisaalta eihän meitä kukaan käske, että mitä pitää tehdä elämässään.

Jos itse menen joskus siihen tilaan niin kokeilen asioita mitä en ennen ole uskaltanut, esim. lähden reppureissaamaan johonkin Intiaan tms. Mitä väliä siinä vaiheessa? Olo voi johtuakin siitä että ei ole antanut virkistystä itselleen, jos on vaikka estynyt persoona. Ehkä mieli on vain niin kyllästynyt, että sille olisi tosiaan tarpeen se lomamatka tms. että se taas innostuisi jostain. Toivottavasti tästä on vähän apua jollekulle!