Asia varmistui hiljattain, kun asianosaiset allekirjoittivat yhteismetsän perustamissopimuksen, kertoo asiantuntija Jarmo Mulari Suomen metsäkeskuksesta.
Perusteilla olevaa yhteismetsää Mulari sanoo Kainuussa ainutlaatuiseksi.
– Tämmöistä vastaavaa ei ole aikaisemmin perustettu.
Uutta on sekin, että kaupunki on mukana yhteismetsässä. Kuhmon kaupungin mukaan sen metsää on mukana 398 hehtaaria 11 eri tilalta.
– Kaupunki on ollut suurena maanomistajana mahdollistamassa riittävän suuren yhteismetsän perustamisen alkuvaiheessa, kertovat kaupunginjohtaja Tyti Määttä ja maanmittausinsinööri Mika Hakkarainen .
Taustalla on metsäkeskuksen hankkeessa mainittu halu vähentää metsätila- ja metsänomistusrakenteen pirstaloitumista. Siten turvattaisiin jalostustoiminnan pysymistä maakunnassa ja uusia investointeja.
Mulari uskoo MULARI USKOO SYNTYMÄSSÄ OLEVAN MYÖS LAAJENTUMISHALUISEN YHTEISMETSÄN. syntymässä olevan myös laajentumishaluisen yhteismetsän.
– Olettaisin, että jatkossa otetaan mukaan uusia osakkaita ja liitetään siihen lisää maata.
Mularin mukaan nyt mukana kaupungin lisäksi on 44 osakasta.
KUHMON PERUSTETTAVAN yhteismetsän koko on suuri, jos sitä peilataan valtakunnan keskiarvoon.
Yhteismetsien keskipinta-ala on Mularin mukaan viime vuosina ollut 300 – 400 hehtaaria.
Yhteismetsä on yksi metsänomistusmuoto muiden joukossa.
Monet metsänomistajat asuvat nykyään kaukana metsistään.
Mulari kertoo, että koko maan tasolla joka toinen asuu muualla, ja etäisyys omaan metsään on keskimäärin 200 kilometriä.
Tällaisessa tilanteessa yhteismetsä tarjoaa keinon metsänhoidon järjestämiseen.
– Se on varmasti ykkösjuttu, jota arvostetaan. Käytännössä siis vaivattomuus.
Kuhmoon perustettavassa yhteismetsässä kolmella osakkaalla on osoite Kuhmossa, muilla muualla Suomessa.
YHTEISMETSÄLLE valitaan tulevaisuudessa hoitokunta, joka on vastuussa toiminnasta ja taloudesta.
Mulari uskoo, että Kuhmon yhteismetsän kaltaista kokonaisuutta varten tarvittavat palvelut hankitaan metsäalan toimijoilta.
Jatkossa, kun yhteismetsä aloittaa toimintansa, kiinnostuneet uudet liittyjät käyvät neuvottelut hoitokunnan kanssa, joka päättää liittymisestä.
Mulari muistuttaa, että liittymisen täytyy olla yhteismetsän edun mukaista.
– Jos ehdolla oleva liitettävä tila on esimerkiksi kaukana tiettömien taipaleiden takana yhteismetsän jo olemassa olevista metsätiloista, ei se sillä tavalla kiinnosta.
Vielä ei voi käydä liittymisneuvotteluja uuden yhteismetsän kanssa, koska sen perustaminen on kesken, eikä sille ole valittu hoitokuntaa.
Mulari arvioi yhteismetsän aloittavan toimintansa ensi vuoden alkupuolella. Ehkä tammi-helmikuussa.
JOENSUUSSA asuva Pekka Huotari lähti mukaan yhteismetsään.
Hänen mukaansa se soveltuu metsäomistajille, joilla ei ole mahdollisuuksia hoitaa itse metsää, mutta taloudelliset seikat ovat tärkeitä.
– Itse ei tarvitse osallistua taimikonhoitoon tai muuhun.
Metsänhoidon helppouden lisäksi Huotari mainitsee veroedun.
Kuhmolaistaustaisella Huotarilla on useampia metsätiloja. Yhteismetsään hän liitti Kuhmon kesäpaikasta etäämpänä olevat tilat, joiden hoito on hankalampaa.
Yhteismetsään menevien kahden metsäpalstan yhteispinta-ala on noin 20 hehtaaria.
Perusteilla olevaa yhteismetsää Mulari sanoo Kainuussa ainutlaatuiseksi.
– Tämmöistä vastaavaa ei ole aikaisemmin perustettu.
Uutta on sekin, että kaupunki on mukana yhteismetsässä. Kuhmon kaupungin mukaan sen metsää on mukana 398 hehtaaria 11 eri tilalta.
– Kaupunki on ollut suurena maanomistajana mahdollistamassa riittävän suuren yhteismetsän perustamisen alkuvaiheessa, kertovat kaupunginjohtaja Tyti Määttä ja maanmittausinsinööri Mika Hakkarainen .
Taustalla on metsäkeskuksen hankkeessa mainittu halu vähentää metsätila- ja metsänomistusrakenteen pirstaloitumista. Siten turvattaisiin jalostustoiminnan pysymistä maakunnassa ja uusia investointeja.
Mulari uskoo MULARI USKOO SYNTYMÄSSÄ OLEVAN MYÖS LAAJENTUMISHALUISEN YHTEISMETSÄN. syntymässä olevan myös laajentumishaluisen yhteismetsän.
– Olettaisin, että jatkossa otetaan mukaan uusia osakkaita ja liitetään siihen lisää maata.
Mularin mukaan nyt mukana kaupungin lisäksi on 44 osakasta.
KUHMON PERUSTETTAVAN yhteismetsän koko on suuri, jos sitä peilataan valtakunnan keskiarvoon.
Yhteismetsien keskipinta-ala on Mularin mukaan viime vuosina ollut 300 – 400 hehtaaria.
Yhteismetsä on yksi metsänomistusmuoto muiden joukossa.
Monet metsänomistajat asuvat nykyään kaukana metsistään.
Mulari kertoo, että koko maan tasolla joka toinen asuu muualla, ja etäisyys omaan metsään on keskimäärin 200 kilometriä.
Tällaisessa tilanteessa yhteismetsä tarjoaa keinon metsänhoidon järjestämiseen.
– Se on varmasti ykkösjuttu, jota arvostetaan. Käytännössä siis vaivattomuus.
Kuhmoon perustettavassa yhteismetsässä kolmella osakkaalla on osoite Kuhmossa, muilla muualla Suomessa.
YHTEISMETSÄLLE valitaan tulevaisuudessa hoitokunta, joka on vastuussa toiminnasta ja taloudesta.
Mulari uskoo, että Kuhmon yhteismetsän kaltaista kokonaisuutta varten tarvittavat palvelut hankitaan metsäalan toimijoilta.
Jatkossa, kun yhteismetsä aloittaa toimintansa, kiinnostuneet uudet liittyjät käyvät neuvottelut hoitokunnan kanssa, joka päättää liittymisestä.
Mulari muistuttaa, että liittymisen täytyy olla yhteismetsän edun mukaista.
– Jos ehdolla oleva liitettävä tila on esimerkiksi kaukana tiettömien taipaleiden takana yhteismetsän jo olemassa olevista metsätiloista, ei se sillä tavalla kiinnosta.
Vielä ei voi käydä liittymisneuvotteluja uuden yhteismetsän kanssa, koska sen perustaminen on kesken, eikä sille ole valittu hoitokuntaa.
Mulari arvioi yhteismetsän aloittavan toimintansa ensi vuoden alkupuolella. Ehkä tammi-helmikuussa.
JOENSUUSSA asuva Pekka Huotari lähti mukaan yhteismetsään.
Hänen mukaansa se soveltuu metsäomistajille, joilla ei ole mahdollisuuksia hoitaa itse metsää, mutta taloudelliset seikat ovat tärkeitä.
– Itse ei tarvitse osallistua taimikonhoitoon tai muuhun.
Metsänhoidon helppouden lisäksi Huotari mainitsee veroedun.
Kuhmolaistaustaisella Huotarilla on useampia metsätiloja. Yhteismetsään hän liitti Kuhmon kesäpaikasta etäämpänä olevat tilat, joiden hoito on hankalampaa.
Yhteismetsään menevien kahden metsäpalstan yhteispinta-ala on noin 20 hehtaaria.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuo päätös olisi pitänyt tehdä aikoja sitten
Tehty kauppoja joissa luovutettu maata ilmaiseksi esim vanhan vanhainkodin kivettämät pellot ja rannat annettiin maajussille ilman tarjouskilpailua.
Jos olisi yhteismetsässä niin ei olisi voitu jaella tutuille ilmaiseksi.
Aina kuhmolaisten pätökset yhden 10 v myöhässä.