Niin uskottelen itselleni kuvitelleeni kaiken ja olevani väärässä... silloin aina tulee "ääni" ajatusten perältä joka sanoo minun olevan väärässä.
Se "ääni" sanoo minun olevan oikeassa kuvitelmieni kanssa ja että hän ajattelee samoja asioita.
Se "ääni" sanoo minun olevan oikeassa kuvitelmieni kanssa ja että hän ajattelee samoja asioita.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Oisko lääkkeiden aika.. 😆
Olisi todellakin. Olen täysin samaa mieltä. Ap
Ehkä se ääni on hänen äänensä ja teidän syvä yhteys toisiinne..
En oikein usko tuohon.
Onko se uskon asia?
En mä tiiä.
Molemmat tiedätte, että teillä on erityinen yhteys ja tykkäätte toisistanne, ei siinä ole mitään outoa, joskus ihmisten välillä on vain näin.
Niin ja lehmät lentävät sekä kuu on juustoa 😜
Se oman pään ääni on vahva. Voi ohjata harhateille, jos silmät on siellä pinkin pilven sumussa. Samoja kokemuksia omasta päästä, siksi tiedän.
Vilkaiseppa mielikuvituksella ympärillesi ja mieti mistä ääni tulee.
Mitäs jos lähelläsi on pieni lapsi?
Tai vielä pienempi, en tiedä?
On olemassa vastuuntuntoisia ihmisiä jotka valitsevat oikean suunnan kun se on tarpeen. He tekevät sen riippumatta siitä täytyykö muutos tehdä yksin tai onko muita tukena.
Henkinen kasvu edellyttää reflektiota. Koko elämänkulku alusta asti vaikuttaa sielun tilaan.
Meitä kaikkia ei siunata samojen elämän edellytyksien kautta, vaikka ongelmia onkin kaikkien elämissä. Emme voi verrata ihmisiä kovinkaan helposti toisiinsa. Kaavat eheytykseen ovat kuitenkin samankaltaisia ja toimintaperiaatteet perustuvat moderniin psykoanalyysiin.
Lopuksi, rakkaudellisuuden ymmärtäminen on pääavain rauhaan ja hyvään elämään. Tuntui että vastaus kävisi tähän. Siksi vastattu...
Minulla on jo nyt ikävä,
sitä tunnetta minkä,
minä sinusta sain,
vain hetken aikaa.
Toivottavasti tuo ääni,
ei palaa tämän,
ikävöinnin myötä.
Oli vain pakko yrittää sulkea se,
koska muuten olisin seonnut.
Tajusin sen aikaisessa vaiheessa,
siksi koko ajan vaimensin.
Toivottavasti tuo ääni,
ei enää palaa.
Ääni tuo lapsosten.
Keijujen ja maahisten,
haltioiden ja menninkäisien.
Äiti maan kumu.
Joskus siihen sekoittuu joku pahis,
ken lie Hän?
Olkoon Ken.
Tunne tuo mahassa polttava kavala,
mistä se on lähtöisin?
Ajatuksesta ihanasta,
vai vaan Haltijan aiheuttamasta utopiasta.
Menninkäinenkin tykkää tunteista,
he imevät meistä niitä.
Selviävät niillä yli synkän ajan.
Mutta annetaan mielellään tunteet heille,
saammehan sitä kautta itsemmekin paremmalle tuulelle.
Joillakin menee joskus hieman aikaa tajuta omia tunteitaan ja niiden syvyyttä. Ehkä olet sellainen.
Tai sit on ihan vaan sekoamisesta kyse.
Voi olla sekin, tai sitten kyse on toiveiden "äänestä". Se voi jyrätä järjen ja luoda tuollaisia mielikuvia.
Voihan olla että jokin asia vaivasi. Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää ja ratkaisukin voisi olla keskustelun kautta löydettävissä.
Rakkaus onkin paljon laajempi käsite kuin ajattelin ja vaatii joustoa. Itse tartten keskustelua hyvissä ajoin ymmärtääkseni missä mennään. Sitä olen toivonut, en muuta
Mikä sinua vaivasi?
Aivan varmasti sekoamisesta kyse.
Hyvä olla välilä eksyksissä, aistit valpastuvat ja voi löytää uusia polkuja, joita ei ole tullut edes ajatelleeksi aiemmin.. Lappalaisilla sanonta, kun eksytään, lähdetään kotiin - tai jotain sinnepäin.