Ja niin sitten Jumala jakeli viimeisiä tuomioita. Osa ihmisistä ohjattiin kullatusta portista taivaaseen. Suurin osa ihmisistä kuitenkin kannettiin mustalle h*lvetin portille ja heitettiin ovesta sisään. Päällepäin vaikutti siltä, että Jumala ei juurikaan stressaantunut siitä, että joutui tekemään näin suuria päätöksiä jopa hieman hätiköiden. Kuitenkin Jumala pohti sitä, että ihmisen ei tulisi liian aikaisin tietää pelastuneensa, jotta ei lankeaisi ylpeyden ja omavanhurskauden synteihin.
Jumala: On tullut teidän aikanne saada ikituomio, oi Bartholomeus.
Bartholomeus: Kyllä nyt jänskättää. H*lvettiin vai taivaaseen. Ei ole helppo ratkaisu...
Jumala: Minä siunaan teidät...
Bartholomeus: JES! Pääsin taivaaseen!
Jesus: No no, Bartholomeus, Jumalalla on vielä lause kesken.
Bartholomeus: Mutta sehän on hulluutta. Hänhän siunasi minua. Kai se tarkoittaa sitä, että pääsen taivaaseen.
Jumala: VÄÄRIN! Minä siunaan sinut h*lvettiin.
Näemme selvästi, kuinka Bartholomeus lankesi oman vanhurskauden syntiin nostaessaan itsensä taivaaseen, kun Jumala ei ollut vielä hänelle edes ikituomiota antanut. Kun Bartholomeus näin julmalla tavalla nosti itsensä Jumalan kaltaiseksi ja omaa hyvyyttään korostaen turvautumatta Jumalan armoon toimi, niin hänen rangaistuksensa h*lvetissä oli oleva kymmennkertainen. Lisäksi Jumalan haukkuminen hulluksi oli omiaan vain lisäämään rangaistuksen laatua.
Lopuksi Jumala totesi, että Bartholomeus on kerettiläinen ja vääräoppinen. Jos joku tuntee häntä kohtaan sympatiaa, oli tuo sympatia kuinka pientä hyvänsä, niin siitäkin joutuu tuomiolle.
Jumala: On tullut teidän aikanne saada ikituomio, oi Bartholomeus.
Bartholomeus: Kyllä nyt jänskättää. H*lvettiin vai taivaaseen. Ei ole helppo ratkaisu...
Jumala: Minä siunaan teidät...
Bartholomeus: JES! Pääsin taivaaseen!
Jesus: No no, Bartholomeus, Jumalalla on vielä lause kesken.
Bartholomeus: Mutta sehän on hulluutta. Hänhän siunasi minua. Kai se tarkoittaa sitä, että pääsen taivaaseen.
Jumala: VÄÄRIN! Minä siunaan sinut h*lvettiin.
Näemme selvästi, kuinka Bartholomeus lankesi oman vanhurskauden syntiin nostaessaan itsensä taivaaseen, kun Jumala ei ollut vielä hänelle edes ikituomiota antanut. Kun Bartholomeus näin julmalla tavalla nosti itsensä Jumalan kaltaiseksi ja omaa hyvyyttään korostaen turvautumatta Jumalan armoon toimi, niin hänen rangaistuksensa h*lvetissä oli oleva kymmennkertainen. Lisäksi Jumalan haukkuminen hulluksi oli omiaan vain lisäämään rangaistuksen laatua.
Lopuksi Jumala totesi, että Bartholomeus on kerettiläinen ja vääräoppinen. Jos joku tuntee häntä kohtaan sympatiaa, oli tuo sympatia kuinka pientä hyvänsä, niin siitäkin joutuu tuomiolle.
Vastaukset 2
Vanhimmat
On jokaisen oma valinta mihin satuihin uskoo,uskontoja on tuhansia ja noin puolentuhatta jumalaakin.Se että joku ihminen on kirjoittanut paremman tai uskottavamman tarinan jonkun mielestä, ei tee siitä totta.Kotoahan ne uskomukset yleensä lähtee,kun kasvetaan siihen mitä tuputetaan.
Toisaalta,olisi parasta antaa jokaisen päättää aikuistuessaan se itse,ja pidättäytyä kokonaan johdattelemasta muita omilla mieltymylsillään ja uskoillaan.Uskonvapaus,on antaa jokaisen itse päättää, eikä pidä loukkaantua,tai yrittää muuttaa toisen uskomusta oman mielensä mukaiseksi.
Ne joita on pelolla, ja alistamisella uskoon ohjattu , kärsivät kovasti ahdistuksesta, syyllisyydestä ja mielenterveysongelmista.Vain, koska heitä painostetaan niin kovasti.Uhkaillaan ettei sielunsa lepää jne.Antakaa ihmisille uskonrauha, vapaus.Ettei elämänsä mene pillereitä popsiessa, että kestäisivät muiden aiheuttaman syyllisyyden.Syntiä on yli vallantavoittelu toiseen ,ja toisen syyllistäminen hänen uskostaan.
Toi Bortohomoleus on ollu usiasti sammaan aikaan seuroisa. Oon vähä aatellukki että se on joko pöljä tai sitte se on kattokauppias.
h*lvetiin jouti, aivan ehottomasti!