Heikkeneekö entisestään nykyisen hallituksen aikana?
Työnantajat säästävät palkkamenot itselleen, kun lomauttavat työntekijöitä. Korona-tukia jaettiin,
kaikkiaan yhteensä jopa 22 miljardia, tarkistamatta paljonko lomautukset vähentävät palkkamenoja.
Useissa muissa maissa tuetaan koronan takia työttömiksi jääneitä miljardeilla - eikä vain yrityksiä.
Suomen valtio tukee työttömyyskassoja muutamalla sadalla miljoonalla, mutta ei se korvaa menetettyjä palkkoja.
Lomautusjärjestelmä ei ole oikea korona-tuki työttömille. Koronan takia lomautetut ja työttömiksi jääneet tarvitsevat oman tukijärjestelmän.
Ruotsi jakaa 9 miljardia koronan takia työtä vaille jääneille työntekijöille.
Miten Suomessa 22 miljardin yritystuet on jaettu? Mitkä muut ovat olleet jakoperusteita kuin 'kiire jakaa"?
Suomessa on 100.000 lasta nälkä-vaarassa. Leipäjonot ovat ennätyspitkä ja EK sekä porvaripuolueet vaativat muun muassa työttömyysputken poistamista, mikä toisi lisää työttömiä ja köyhyyttä, ehkä lisäisi pätkätöitä ennen eläkkeelle pääsyä.
Yritykset tekevät DIGILOIKKAA uusilla koronatuilla. Jokaisen yrityksen tulisi normaalistikin suunnitella yrityksen tulevaisuutta ensisijaisesti voittovaroistaan ja ehkäpä jopa varautua mahdollisiin kriiseihin. Yritystuki on vasta toissijainen.
Digiloikan takia työntekijöiden koulutustasolle ja lukumäärään tulee isot muutokset. Työntekijöitä tarvitaan paljon, paljon vähemmän. Digi-tietoja ja -taitoja tarvitaan enemmän. Toisin sanoen nuoria, digitaitoisia tarvitaan ja vanhat saavat poistua työmarkkinoilta. Eläkeputken poistamisen jälkeen iäkkäät työntekijät joutuvat ensin kortistoon ja vuosien jälkeen pienemmälle eläkkeelle.
Jos valtion tuki hanat ovat auki vuodesta toiseen, osingonjako muodostuu tärkeämmäksi kuin oman pääoman kasvattaminen innovaatioihin tai kriiseihin viennin takutessa tai pandemian tullessa.
Suomen hyvin erikoista yritystukipolitiikkaa voi vain ihmetellä. Yritystukityöryhmän (puheenjohtajana toimi Mauri Pekkarinen, kepu) tuloksista ei saatu selvyyttä. Vaikka tukien monet haittavaikutukset tiedetään, korjausta tukipolitiikkaan ei saatu eikä näköjään saada.
Nyt korona-tuet jaettiin vanhojen jakoperusteiden mukaan, hyvin kiireellä, tarkistamatta liikevaihtoa tai maksettuja arvonlisäveroja (kysyttiinko alveja) ja lomautusten tuottoja yrityksille.
Tuottaako yritysten saama, 22 miljardin euron, korona-tukipotti ennätystyöttömyyden, eläkeputken poiston, kasvavat leipäjonot, yli 100.000 nälkäistä lasta ja yli 130 miljardin kasvavan ulkomaan velan?
Työnantajat säästävät palkkamenot itselleen, kun lomauttavat työntekijöitä. Korona-tukia jaettiin,
kaikkiaan yhteensä jopa 22 miljardia, tarkistamatta paljonko lomautukset vähentävät palkkamenoja.
Useissa muissa maissa tuetaan koronan takia työttömiksi jääneitä miljardeilla - eikä vain yrityksiä.
Suomen valtio tukee työttömyyskassoja muutamalla sadalla miljoonalla, mutta ei se korvaa menetettyjä palkkoja.
Lomautusjärjestelmä ei ole oikea korona-tuki työttömille. Koronan takia lomautetut ja työttömiksi jääneet tarvitsevat oman tukijärjestelmän.
Ruotsi jakaa 9 miljardia koronan takia työtä vaille jääneille työntekijöille.
Miten Suomessa 22 miljardin yritystuet on jaettu? Mitkä muut ovat olleet jakoperusteita kuin 'kiire jakaa"?
Suomessa on 100.000 lasta nälkä-vaarassa. Leipäjonot ovat ennätyspitkä ja EK sekä porvaripuolueet vaativat muun muassa työttömyysputken poistamista, mikä toisi lisää työttömiä ja köyhyyttä, ehkä lisäisi pätkätöitä ennen eläkkeelle pääsyä.
Yritykset tekevät DIGILOIKKAA uusilla koronatuilla. Jokaisen yrityksen tulisi normaalistikin suunnitella yrityksen tulevaisuutta ensisijaisesti voittovaroistaan ja ehkäpä jopa varautua mahdollisiin kriiseihin. Yritystuki on vasta toissijainen.
Digiloikan takia työntekijöiden koulutustasolle ja lukumäärään tulee isot muutokset. Työntekijöitä tarvitaan paljon, paljon vähemmän. Digi-tietoja ja -taitoja tarvitaan enemmän. Toisin sanoen nuoria, digitaitoisia tarvitaan ja vanhat saavat poistua työmarkkinoilta. Eläkeputken poistamisen jälkeen iäkkäät työntekijät joutuvat ensin kortistoon ja vuosien jälkeen pienemmälle eläkkeelle.
Jos valtion tuki hanat ovat auki vuodesta toiseen, osingonjako muodostuu tärkeämmäksi kuin oman pääoman kasvattaminen innovaatioihin tai kriiseihin viennin takutessa tai pandemian tullessa.
Suomen hyvin erikoista yritystukipolitiikkaa voi vain ihmetellä. Yritystukityöryhmän (puheenjohtajana toimi Mauri Pekkarinen, kepu) tuloksista ei saatu selvyyttä. Vaikka tukien monet haittavaikutukset tiedetään, korjausta tukipolitiikkaan ei saatu eikä näköjään saada.
Nyt korona-tuet jaettiin vanhojen jakoperusteiden mukaan, hyvin kiireellä, tarkistamatta liikevaihtoa tai maksettuja arvonlisäveroja (kysyttiinko alveja) ja lomautusten tuottoja yrityksille.
Tuottaako yritysten saama, 22 miljardin euron, korona-tukipotti ennätystyöttömyyden, eläkeputken poiston, kasvavat leipäjonot, yli 100.000 nälkäistä lasta ja yli 130 miljardin kasvavan ulkomaan velan?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kiuru väittelee itsensä kanssa ja vastustaa kaikkia hallituksen päätöksiä.
Ministeri Kiuru tekee hyvää työtä korona-pandemian torjumiseksi THL:n asiantuntijoita kuullen. RKP:n ministeri Henriksson on ollut eri mieltä, kun
Henrikssonin mukaan ruotsalaisten pitäisi päästä Suomeen vapaasti, vaikka Ruotsi on korkean riskin maa.
Ministeri Lintilä (kepu) ei ymmärrä mistä Suomen tarttuvuusluku on tullut. Ehkä se pitäisi olla kaikkialla Suomessa yhtä korkea kuin Uudellamaalla?
Muut ministerit lienevät yhtä mieltä siitä, että sairaanhoitopiirien ja YHL:n asiantuntijoita tulee kuulla, jotta pandemian torjunta onnistuu. Kiitos hallituksen, Suomen koronaepidemia on hoidettu hyvin ja koronan tartunta--ja kuolinluvut maailman pienimpiä.
Johain noista alhaisista tuista on EU:kin kahdesti huomauttanut.
MITÄÄN EI OLE TEHTY ASIAN KORJAAMISEKSI!
EU on huomauttanut Suomea liian matalasta toimeentuloturvasta, jota hyväntekeväisyysjärjestöt leipäjonoilla paikkaavat.
Sipilän porvarihallitus (kepu, kokoomus, persut) heikensi toimeentuloturvaa entisestään perustellen EU:n komissiolle turvan riittävyyttä muun muassa sen sirpaleisuudella.
Irtisanomismaksut Saksan ja Ruotsin tasalle. Aina, kun tehtaita lopetetaan, se tehdään Suomessa. Se on nähty niin moneen kertaan, Sen takia saatiin taas yhteiskunnalle maksettavaa, kun kapitalisti lopettaa siellä, missä se on halvinta.
Eikö ay-liike opi. Vaatikaa nyt jumalauta seuraavalla kierroksella irtisanomismaksujen korotusta nykyiset x 2 tai 3, jos riittääkään.
tuleepa mieleeni tilanteet kun Suomen metsäteollisuus osti 200-luvun alussa useita paperitehtaita USA:sta. Saivat pskaa ja loppuunajettuja tehtaita kovilla hinnoilla. Joutuivat hirvittäviin skismoihin työntekijäliittojen kanssa siellä ym ja joutuivat maksamaan hirvittävät korvaukset eri suuntiin, olipa kallis oppitunti.
On syytä miettiä tarkkaan mitä se lopulta tarkoittaa jos suomalaisperäinen tehdas joutuu korvauksia maksamaan ja mitä se merkitsee työllistämisen kannalta.
On kornia, että tätä tehtaiden johto ei muistele - tai ei tietenkään.
Otetaan paperiklusteri valtion haltuun. Kapitalistit ulos! Esim. Panamaan, jossa jo onkin vahva edustus.
Lopetettava näitten ahneuden perikuvien tukeminen , kyllä uusia aina syntyy . ei veronmaksajien rahoilla pidä tukea liiaksi näitä osinkojen jakajia , siihen on varaa mutta muuhun ei mukamas, menköön muualle kts. kuin auvoista siellä on.
Suomessa maksetaan ansiosidonnaista duunareille joka antaa hyvän turvan pitkäksi ajaksi ilman mitään työvelvoitetta.
Pelkkä päivärahakin on paljon parempi kuin monessa maassa. USAssakin työttömyysturva on hyvin heikko verrattuna Suomeen. Siellä kaikki pyrkivät mihin tahansa työhön jos saavat potkut ja sen jälkeen taas etsivät paremman työpaikan. Vaihtuvuus on suurta.
Suomalaisella työntekijällä ei todellakaan ole suurempaa moitetta nykytasosta.
Yrittäjillä tilanne on edelleen erittäin huono. Yrittäjän työttömyys-YEL-päiväraha on luokkaa 127 euroa/kk. Tänä vuonna on kuulemma jotain mahdollisuuksia saada hiukan parempaa päivärahaa ilman että pitää yritys tuhota. Se tilanne on kuitenkin hyvin tilapäinen.