Mä tiedän, että tekisin oikein, jos puhaltaisin tän pelin poikki. Koen, että se on minun vastuullani meistä kahdesta.
Ensiksikin minua estää toimimasta se, että tiedän, miten se loukkaisi häntä. Hän kuvittelisi, että se johtuu hänestä, vaikka asia ei missään nimessä ole niin. Ja toiseksi... Minä en ole ikinä ollut näin ihastunut keneenkään, enkä tiedä, voiko tässä nyt puhua ihastumisesta vai pitäisikö minun käyttää r-sanaa. Sen käyttö pelottaa itseänikin ja se varmasti säikäyttäisi hänetkin. Minusta tuntuu, etten pysty luopumaan hänestä, niin oikein kuin se olisikin.
Ensiksikin minua estää toimimasta se, että tiedän, miten se loukkaisi häntä. Hän kuvittelisi, että se johtuu hänestä, vaikka asia ei missään nimessä ole niin. Ja toiseksi... Minä en ole ikinä ollut näin ihastunut keneenkään, enkä tiedä, voiko tässä nyt puhua ihastumisesta vai pitäisikö minun käyttää r-sanaa. Sen käyttö pelottaa itseänikin ja se varmasti säikäyttäisi hänetkin. Minusta tuntuu, etten pysty luopumaan hänestä, niin oikein kuin se olisikin.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Kääk
Älä luovuta.
Hyvää yötä.
Toimi oikein, niin säilytät itsekunnioituksesi. Jos silti tuntuu että rak..otat eron nykyisestä ja katsot mitä uudesta seuraa.
Ei ole enää mitään peliä. Ei ole mitään rakastumista. Jos et tajua vihdoin, mä suutun. Jätä minut rauhaan.
Taas malliesimerkki trolliviestistä. Ei tuossa tilanteessa tulla tänne palstoille kirjoittamaan random-ihmisille.
Siinä varsinainen asiantuntija.
Niiin juuri, tätä samaa skeidaahan tämä näissä trollialoituksissa on, mitä merkillisimpiä juonteenkäänteitä. Sama trolliäijä se itse näihin vastaa joka aloitukset kirjoittaa
Sä joudut tekeen sen joka tapauksessa sitte myöhemmin, jos välität.
Rakasta, rakasta ja rakasta.
Rakkaus voittaa kaiken, muulla ei ole merkitystä.
Ei siltä näytä kun katsoo maailman menoa.
Jos se sua helpottoo niin olen piikikäs savolaistyttö
Savolaiset on kilttejä ihmisiä. Et ole varmasti piikikäs.
Tää menee ihan väärin päin; Eilen hiprakassa ajattelin, että luovuttaminen on oikea päätös. Nyt selvinpäin minusta ainut oikea ratkaisu on rakkaus. Mietin, että mitäköhän tämäkin taas minusta kertoo. Olen tainnut seota lopullisesti.
Aloittaja.
Onko sulla kotona joku joka rakastaa ja jota loukkaat?
Jos olisikin, niin kumpi on pahempi:
Olla jonkun kanssa velvollisuudentunteesta, vaikka rakastaa toista vai erota, koska rakastaa?
Tiedän, etten olisi saanut ihastua ollenkaan, mutta kun tunteitaan ei voi kahlita. Ja että nykyisessä suhteessani on ongelmia, joiden vuoksi olin auki ihastumiselle. Ennen kun joku sanoo, että ongelmat olisi pitänyt ratkaista ja puhua niistä, sanon, että olen yrittänyt, mutta ilman vastakaikua.
Eroamalla annat aina mahdollisuuden myös tälle toiselle löytää rakkauden. En tiedä haluaisinko olla suhteessa, jossa tietäisin toisen rakastavan toista, mutta jäisi vierelle koska velvollisuus.
Jos rakastat niin silloin päästät irti ja annat pojalle mahdollisuuden elää normaalia miehen elämää. Ja menet itse hoidattamaan korvien välissä olevat kökkösi.
Nyt puhut asiaa. Olet tosiaan seonnut lopullisesti ja tarvitset hoitoa paikassa, missä et voi vahingoittaa enää nuoria poikia.
Tähän juttuun ei liity mitään nuoria poikia.
No jos et saa puhumiseen häneltä vastakaikua, niin ehkä olette sitten kummatkin samoilla linjoilla?
Usein liitoissa on erilaisia kausia, ja joskus johtavat myös syvien tunteiden selkiytymiseen.
Liiton sisällä olevien syvien tunteiden.
Sun pitää miettiä siltä kantilta, että rakastatko ihmistä nykyisessä suhteessasi?
Ihastumisen tunne saattaa olla hyvin voimakas, mutta ihastumisia tulee kun elämään kaipaa jotain - ja niitä kaipauksen hetkiä on kaikilla. Syvä rakkaus, jos sinulla on sitä suhteessasi, niin ei sellaista kannata pilata - mikäli suhteessa on mahdollisuus avoimuuteen. Jollet saa vastakaikua, niin herää kysymys että haluaako puolisosi edes jatkaa?
Rakkaus on ainoa oikea vastaus, ellet halua katua ratkaisusi loppu elämääsi.
Se, että ratkaisusi saa sinut ajattelemaan että olet seonnut, on vain hyvä merkki. Elämässä kuuluukin tehdä hullun rohkeita valintoja, kun ne tekee sydämelläään. Sillä tavoin elää oman näköistä elämää.
Sairaammaksi vaan menee trollailut. Toivottavasti kukaan ei lue näitä ja usko sokeasti.
Rakkaus on vuoristorataa, joka loppuu kun toisen saa tai kun tunteet loppuu tai ainakin vähän vähenee kun hyväksyy omat tunteet ja oikeutuksen niihin tunteisiin.
Niin olet.
T:T nainen
Siis seonnut.
T:T nainen
Sitäpä juuri, mutta kun ihmisten tyhmyys ei enää juuri yllätä
Minä olen luovuttanut jo kolme vuotta sitten. Sisin kertoo minulle kenen lähellä voin olla. Mielikuvissa en ole ollut lähellä yhdenkään sellaisen ihmisen kanssa, joka on jollain tavalla "kuulunut" rankkoihin vuosiin. Mutta on yksi ikäiseni josta olen kiinnostunut, ollut vuoden verran. Siis on ollut turhaa kerrontaa jo monen vuoden ajan.
Minulle tehtiin näin, ei selityksiä ei mitään. Kaikesta selviää.
Onko aloittaja mies vai nainen?
Nainen.
Ei tietenkään ole. Älkää uskoko näitä.
Samaa mieltä, nainen tuo pölhö ei ole
Osta tunneälyä. https://m.youtube.com/watch?v=nH9rAqdXD0U
Tunteille ei voi mitään. Rakastumista ei tapahdu tilanteessa, jossa asiat on hyvin tai edes tyydyttävästi. Aikuinen ihminen kyllä tunnistaa pinta-ihastuksen ja osaa odottaa, että se menisi ohi. Aina se ei mene ohi, tunne on syvempi ja voimakkaampi.
Elin samassa tilanteessa. Itse päädyin, että kaikista suurin vääryys on jäädä velvollisuudesta, luoda lapsille rasitteeksi rakkaudeton parisuhteen malli, estää itse ja myös kumppania löytämästä onnen. Tein oman ratkaisuni hänestä, rakkaudestani, riippumatta ilman tietoa johtaako rakkauteni joskus suhteeseen. Omat päätökseni, ei ole hänen vastuullaan eikä ero sinänsä liity häneen vaan tyytymättömyyteeni ja juuri tuohon haluttomuuteen keskustella, joustamattomuuteen, ja siihen ettei parisuhteen parantaminen kiinnosta mikään tasolla. Sen mitä voi tehdä itse, tein monta vuotta yksin (siksi suhde kestikin 7-8v). Hän sai minut tajuamaan (omien tunteideni herätessä) miten vailla olen ollut vuosia. Olin hukannut itseni ja naiseuteni, ja vain suorittanut velvollisuudesta vetänyt painavaa junaa kuin diesel veturi. Minun oli lähdettävä pelastaaksi itseni. Häntä, rakkautta, en ole saanut. Silti olen hyvin kiitollinen, että hänet kohtasin.
Stemppiä päätöksiin!
Kysymys aloittajalle onko helppoa olla erossa siitä naisesta?
Hän on mies.
Ja erossa oleminen ajaa hulluksi.
Niinkö:).
Ei kai se ole hauskaa, joa joku sekoaa? Toki sitten ei kyllä mikään haittaisi, että voisihan se olla siinä mielessä hyvä juttu.
No ei tietenkään itsellä ollut joskus samallainen tunne. :)
Hmmm.
Hmmm. :)
Olisi kiva, jos eräs nuorempi nainen olisi noin kiinnostunut. Ei nyt sentään, ja ei kirjoittelin tänne. Niin luulen.
En jaksa kirjoittaa mitä ajattelen tämä aloittajalle.
Luovuta vain.
Ehkä hän on elämäsi rakkaus? Joudut tekemään uhrauksia,jos haluat hänet. Voit jäädä entiseenkin, mut kaduttaisiko se joskus? Itse olen Rakastunut varattuun naiseen. Olen miettinyt,että lopetanko yhteyden pidon kokonaan?
Yhteydenpito on ollut vähäistä jos sitä sellaiseksi voi edes kutsua. :)
voit lopettaa jos haluat.
mutta olet aina tervetullut tänne jos haluat.
tuossa keittiön pöydällä on sinulle erikoiskahvipaketti ja dallaspullia, kuitenkin jos päätät tulla,
jos et tule, tuon sinulle joskus jonkun lahjan sinulle, koska olet sen verran tärkeä ihminen, taidat arvata lahjan.
jotenkin haluaisin kaiken korvata pahan olon jota olen aiheuttanut sinulle ja tyhmyydet nuo jotenkin korvata täysin.
ainoa keino siihen melkein on että tuon sinulle tai kavereillesi joka kerta lahjoja joista varmasti pidätte, pienistä puroista kertyy iso summa ja se on ihan hyvä.
jotenkin vain korvaisin hyvälle ihmiselle kaiken toilailuni.
En tarvitse lahjoja mutta kaunis ajatus.
Ei hän minua ole loukannut.
Keneen olet ihastunut kysyn aloittajalta?
Silloin harvoin kun nähdään niin mikset enää katso minua mies?
Olen edelleen sitä mieltä että kannattaa luopua.
Tehdä oikein, tehdä oikein ketä kohtaan? Häntä? Itseäsi? Läheisiä? Tunteita ei voi valita. En minäkään voi valita että rakastan miestäni ja unohdan sen jota rakastan. Tunteet eivät ole valittavissa eikä niillä voi tehdä kauppaa.
Vastasin aloittajalle.
Kiitos kun aloittaja vastasit niin minunkaan ei tarvitse enää miettiä.
On se hienoo kun sunkin mietetarpeet katoaa anonyymin tuntemattoman vastauksien myötä, se on helppoo elämä tolla tyylillä, hälläväliä millään. Onneks on netti ja vieraat kirjoittajat.
Oma elämä rullaa niiden mukaan. Huhhuijaa sentään.
Jos tekee aloituksen niin siihen yleensä vastataan ja jos vastaukseni ei miellyttänyt niin ei voi mitään. Toisinpäin on väliä.