Mitä eroa on radiolähettimellä ja vaihtovirtajohtimella? Molemmissa käsittääkseni tapahtuu samanlaista sähkökentän oskillointia. Miksei vaihtovirtajohdin säteile energiaansa pois radion tapaan? Ymmärtääkseni sitä pitäisi tapahtua nimenomaan enemmän kuin itse radiolähettimessä, koska oskillointi on niin nopeaa, että poistuvan sähkömagneettisen säteilyn aallonpituus pitäisi olla pieni ja sitä myöten energia suuri ja energiahävikki suuri.
Radio/vaihtovirta
Anonyymi
76
910
Vastaukset
- Anonyymi
Useimmissa radiolähettimissä on johdin jossa kulkee vaihtovirta. Johdin, jossa kulkee vaihtovirta, säteilee energiaa sähkömagneettisen kentän muodossa riippumatta siitä onko se tarkoitus vai ei.
- Anonyymi
Kuten jo mainittu paljaana oleva suojaamaton vaihtovirtajohdin säteilee aina. Säteilyn määrä riippuu johtimen pituuden ja vaihtovirran aallonpituuden suhteesta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Extremely_low_frequency
Tuossa kaukana häiriölähteistä mitattua matalien taajuuksien radiospektriä. Siinä näkyy erittäin hyvin 50 Hz taajuudella sähköverkosta säteilevä energia.
Lyhyen antennin säteilyresistanssi on verrannollinen antennin pituuden ja aallonpituuden suhteen neliöön eli säteilytehokkuus pienenee sadasosaan kun antenni lyhenee kymmenesosaan. Taajuudella 50 Hz on aallonpituus 6000 km.
Suomen päästä päähän vedetty johdin olisi 50 Hz taajuudella kelvollinen neljännesaallon antenni.- Anonyymi
Olisi... -tuossahan noita 50 hz antenneja olis:
https://www.fingrid.fi/kantaverkko/sahkonsiirto/fingridin-sahkonsiirtoverkko/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisi... -tuossahan noita 50 hz antenneja olis:
https://www.fingrid.fi/kantaverkko/sahkonsiirto/fingridin-sahkonsiirtoverkko/Kyllä, sähkönsiirtoverkko toimii antennina. Mutta siirtoverkossa on yhden sijaan kolme johdinta ja niissä kulkevien 50 Hz kolmivaihevirtojen summa on lähellä nollaa.Tuolloin kyseisten kolmen johtimen säteilemät sähkömagneettiset kentät kumoavat toisensa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä, sähkönsiirtoverkko toimii antennina. Mutta siirtoverkossa on yhden sijaan kolme johdinta ja niissä kulkevien 50 Hz kolmivaihevirtojen summa on lähellä nollaa.Tuolloin kyseisten kolmen johtimen säteilemät sähkömagneettiset kentät kumoavat toisensa.
Tuo pätee ainoastaan koaksiaalikaapeliin.
Avojohto säteilee niinkuin magneettidipoli tai virtasilmukka. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisi... -tuossahan noita 50 hz antenneja olis:
https://www.fingrid.fi/kantaverkko/sahkonsiirto/fingridin-sahkonsiirtoverkko/Ne eivät ole yhtenäisä johtoja, välissä on muuntajia yms. jotka haittaa antennina toimimista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ne eivät ole yhtenäisä johtoja, välissä on muuntajia yms. jotka haittaa antennina toimimista.
Jos johtimessa virta kulkee, niin se säteilee. Radioantenneissakin on usein muuntajia ja sovittimia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo pätee ainoastaan koaksiaalikaapeliin.
Avojohto säteilee niinkuin magneettidipoli tai virtasilmukka.Avojohdon säteilyn määrä on huomattavasti vähäisempi kuin yksijohtimisen kaapelin säteily. Aikanaan avojohtoa käytettiin pitkien matkojen siirtolinjana suurtaajuiselle signaalille siksi, että sen häviöt olivat koaksiaalikaapelia vähäisempiä ja balansoidussa tilanteessa sen säteily ja siten myös häiriöiden vastaanottokyky oli varsin vähäistä. Samasta syystä johtuen aikanaan käytettiin television antennijohtona koaksiaalin sijaan "lapamatoa" joka oli balansoitu avojohto.
Balansoitu avojohto siirtolinjana säteilee kymmeniä desibelejä vähemmän kuin sama siirtolinja ilman paluuvirtaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avojohdon säteilyn määrä on huomattavasti vähäisempi kuin yksijohtimisen kaapelin säteily. Aikanaan avojohtoa käytettiin pitkien matkojen siirtolinjana suurtaajuiselle signaalille siksi, että sen häviöt olivat koaksiaalikaapelia vähäisempiä ja balansoidussa tilanteessa sen säteily ja siten myös häiriöiden vastaanottokyky oli varsin vähäistä. Samasta syystä johtuen aikanaan käytettiin television antennijohtona koaksiaalin sijaan "lapamatoa" joka oli balansoitu avojohto.
Balansoitu avojohto siirtolinjana säteilee kymmeniä desibelejä vähemmän kuin sama siirtolinja ilman paluuvirtaa.Googleta "Goubau line" niin saatat sivistyä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä, sähkönsiirtoverkko toimii antennina. Mutta siirtoverkossa on yhden sijaan kolme johdinta ja niissä kulkevien 50 Hz kolmivaihevirtojen summa on lähellä nollaa.Tuolloin kyseisten kolmen johtimen säteilemät sähkömagneettiset kentät kumoavat toisensa.
Johtimet eivät ole täysin symmetrisesti, tätä epäsymmetriaa on kyllä yritetty kumota vaiheristeilyillä, mutta kuitenkin tästäkin syystä "säteilyä" karkaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos johtimessa virta kulkee, niin se säteilee. Radioantenneissakin on usein muuntajia ja sovittimia.
Ja onhan vielä purkamattomia puhelinlankojakin, jos jostain välistä puuttuu sähköverkkoa. Hyppäähän ne radioaallot tarvittaessa toiseen linjaan :D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja onhan vielä purkamattomia puhelinlankojakin, jos jostain välistä puuttuu sähköverkkoa. Hyppäähän ne radioaallot tarvittaessa toiseen linjaan :D
Tuommoista tapahtuu Helsingin Kalliossa. Radioaallot toisinaan hyppäävät Kolmannelle linjalle asti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Googleta "Goubau line" niin saatat sivistyä.
Yksijohtiminen siirtolinja toimii aaltojohtimena korkeilla taajuuksilla jossa tuo "korkea taajuus" mitataan aallonpituuksina johdon ja sen lähellä olevien muiden johtimien väliseen etäisyyteen verrattuna.
Useiden satojen MHz taajuuksilla aallonpituudet ovat alle metrin verran jolloin on vapaassa tilassa helppo saada johdin kauas maatasosta, kun aaltojohtimessa energia kuitenkin liikkuu luokkaa alle aallonpituuden päässä johtimesta. Tuo sähkömg aallon etenemisalue pitää siis olla vapaana esteistä.
Viidenkymmenen Hz taajuudella aallonpituus on 6000 kilometriä joten johdin on aina hyvin lähellä maata aallonpituuksina katsottuna.
Sähköverkko säteilee pääasiassa epäsymmetrisyytensä vuoksi eli kun kolmivaihejohtimien virtojen summa ei olekaan nolla niin paluuvirta kulkee maata ja maajohtimia myöten. Tuosta muodostuu virtasilmukka, jolla on paljon pinta-alaa ja joka ei häviä vaikka vaihejohtimien keskinäinen järjestys vaihtelisi. Säteily tapahtuu tietenkin tehokkaimmin korkeammilla taajuuksilla joten kaikki epälineaarisista kuormista aiheutuvat yliaallot (100 Hz, 150 Hz, 200 Hz, 250Hz jne) säteilevät hyvin tehokkaasti. Nuo parittomat yliaallot säteilevät myös siksi, että niiden keskinäisten vaiheiden vuoksi niiden summa ei ole nolla vaan niistä aiheutuu virta maajohtimeen tai fyysiseen maahan (joka siis joskus myös aiheuttaa ongelmia rakennusten sähköverkon maajohtimen kuumenemisena). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksijohtiminen siirtolinja toimii aaltojohtimena korkeilla taajuuksilla jossa tuo "korkea taajuus" mitataan aallonpituuksina johdon ja sen lähellä olevien muiden johtimien väliseen etäisyyteen verrattuna.
Useiden satojen MHz taajuuksilla aallonpituudet ovat alle metrin verran jolloin on vapaassa tilassa helppo saada johdin kauas maatasosta, kun aaltojohtimessa energia kuitenkin liikkuu luokkaa alle aallonpituuden päässä johtimesta. Tuo sähkömg aallon etenemisalue pitää siis olla vapaana esteistä.
Viidenkymmenen Hz taajuudella aallonpituus on 6000 kilometriä joten johdin on aina hyvin lähellä maata aallonpituuksina katsottuna.
Sähköverkko säteilee pääasiassa epäsymmetrisyytensä vuoksi eli kun kolmivaihejohtimien virtojen summa ei olekaan nolla niin paluuvirta kulkee maata ja maajohtimia myöten. Tuosta muodostuu virtasilmukka, jolla on paljon pinta-alaa ja joka ei häviä vaikka vaihejohtimien keskinäinen järjestys vaihtelisi. Säteily tapahtuu tietenkin tehokkaimmin korkeammilla taajuuksilla joten kaikki epälineaarisista kuormista aiheutuvat yliaallot (100 Hz, 150 Hz, 200 Hz, 250Hz jne) säteilevät hyvin tehokkaasti. Nuo parittomat yliaallot säteilevät myös siksi, että niiden keskinäisten vaiheiden vuoksi niiden summa ei ole nolla vaan niistä aiheutuu virta maajohtimeen tai fyysiseen maahan (joka siis joskus myös aiheuttaa ongelmia rakennusten sähköverkon maajohtimen kuumenemisena)." Sähköverkko säteilee pääasiassa epäsymmetrisyytensä vuoksi eli kun kolmivaihejohtimien virtojen summa ei olekaan nolla niin paluuvirta kulkee maata ja maajohtimia myöten. "
Kolmivaihejärjestelmässä paluuvirta ei tasan tarkkaan kulje maassa tai maadoituksissa. Kun paluujohtoa (nolla) ei ole, on aina käytössä ns. kolmiokytkentä missä ei ole erikseen mitään paluuvirtoja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
" Sähköverkko säteilee pääasiassa epäsymmetrisyytensä vuoksi eli kun kolmivaihejohtimien virtojen summa ei olekaan nolla niin paluuvirta kulkee maata ja maajohtimia myöten. "
Kolmivaihejärjestelmässä paluuvirta ei tasan tarkkaan kulje maassa tai maadoituksissa. Kun paluujohtoa (nolla) ei ole, on aina käytössä ns. kolmiokytkentä missä ei ole erikseen mitään paluuvirtoja.Kolmiokytkennät voit työntää sinne.
Kyllä kolmivaihesysteemissä voi aivan hyvin kulkea maavirtoja, jos on maadoituksia. Eihän niitä maadoituksia sähköturvallisuusmääräyksissä vaadittaisi, jos niissä ei virtaa voisi kulkea. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksijohtiminen siirtolinja toimii aaltojohtimena korkeilla taajuuksilla jossa tuo "korkea taajuus" mitataan aallonpituuksina johdon ja sen lähellä olevien muiden johtimien väliseen etäisyyteen verrattuna.
Useiden satojen MHz taajuuksilla aallonpituudet ovat alle metrin verran jolloin on vapaassa tilassa helppo saada johdin kauas maatasosta, kun aaltojohtimessa energia kuitenkin liikkuu luokkaa alle aallonpituuden päässä johtimesta. Tuo sähkömg aallon etenemisalue pitää siis olla vapaana esteistä.
Viidenkymmenen Hz taajuudella aallonpituus on 6000 kilometriä joten johdin on aina hyvin lähellä maata aallonpituuksina katsottuna.
Sähköverkko säteilee pääasiassa epäsymmetrisyytensä vuoksi eli kun kolmivaihejohtimien virtojen summa ei olekaan nolla niin paluuvirta kulkee maata ja maajohtimia myöten. Tuosta muodostuu virtasilmukka, jolla on paljon pinta-alaa ja joka ei häviä vaikka vaihejohtimien keskinäinen järjestys vaihtelisi. Säteily tapahtuu tietenkin tehokkaimmin korkeammilla taajuuksilla joten kaikki epälineaarisista kuormista aiheutuvat yliaallot (100 Hz, 150 Hz, 200 Hz, 250Hz jne) säteilevät hyvin tehokkaasti. Nuo parittomat yliaallot säteilevät myös siksi, että niiden keskinäisten vaiheiden vuoksi niiden summa ei ole nolla vaan niistä aiheutuu virta maajohtimeen tai fyysiseen maahan (joka siis joskus myös aiheuttaa ongelmia rakennusten sähköverkon maajohtimen kuumenemisena).Tuo saattaisi ihan hyvin kelvata äidinkielen oppitunnilla esitelmäksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kolmiokytkennät voit työntää sinne.
Kyllä kolmivaihesysteemissä voi aivan hyvin kulkea maavirtoja, jos on maadoituksia. Eihän niitä maadoituksia sähköturvallisuusmääräyksissä vaadittaisi, jos niissä ei virtaa voisi kulkea.Tällöin on kyllä kyse vikatilanteessa eikä normaalista käyttötilanteesta -näin siis jos kyse muuten maasta erillisestä järjestelmästä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kolmiokytkennät voit työntää sinne.
Kyllä kolmivaihesysteemissä voi aivan hyvin kulkea maavirtoja, jos on maadoituksia. Eihän niitä maadoituksia sähköturvallisuusmääräyksissä vaadittaisi, jos niissä ei virtaa voisi kulkea.Aika harvassa on sinun radiolähetykset, kun pitää odottaa että sähköjärjestelmään tulee joku maasulkuvika. 🤣🤣
- Anonyymi
"
Lyhyen antennin säteilyresistanssi on verrannollinen antennin pituuden ja aallonpituuden suhteen neliöön eli säteilytehokkuus pienenee sadasosaan kun antenni lyhenee kymmenesosaan. Taajuudella 50 Hz on aallonpituus 6000 km.
Suomen päästä päähän vedetty johdin olisi 50 Hz taajuudella kelvollinen neljännesaallon antenni."
Osaako joku selittää kansantajuisesti mistä tuo asiaintila johtuu? Ei säteile intuitio.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"
Lyhyen antennin säteilyresistanssi on verrannollinen antennin pituuden ja aallonpituuden suhteen neliöön eli säteilytehokkuus pienenee sadasosaan kun antenni lyhenee kymmenesosaan. Taajuudella 50 Hz on aallonpituus 6000 km.
Suomen päästä päähän vedetty johdin olisi 50 Hz taajuudella kelvollinen neljännesaallon antenni."
Osaako joku selittää kansantajuisesti mistä tuo asiaintila johtuu? Ei säteile intuitio..Antennin säteilemä kenttä aiheutuu virrasta, joka antennissa kulkee. Jokainen antennilangan virtaa kuljettava pätkä säteilee ja kokonaisssäteily on noiden yksittäisten pätkien tuottamien sm-kenttien summa huomioiden virran suunnan ja virran vaiheen vaikutukset.
Nyt siis mitä pidempi antennilanka sitä enemmän on säteilevää pituutta joten sitä suurempi on antennin tuottama sähkömagneettinen kenttä. Tässä tuo säteilyn teho kasvaa suhteessa langan pituuteen, jos langassa on kauttaaltaan sama virta koko matkalla. Kun pituus kasvaa lähelle neljännesaaltoa ei virta ole enää kauttaaltaan sama koko antennilangassa.
Toinen ongelma on se, että lankaan on vaikea saada aikaan virtaa. Lyhyt toisesta päästään avoin antennilanka näyttää pieneltä kondensaattorilta, jonka kapasitanssi on suoraan verrannollinen langan pituuteen. Mitä pidempi lanka sitä enemmän on kapasitanssia johon virtaa voi yrittää ajaa joten sitä suurempi on virta joka saadaan langassa kulkemaan jollakin annetulla jännitteellä. Neljännesaaltoisen antennin tapauksessa langan induktanssi ja langan kapasitanssi sopivasti kumoavat toisensa jolloin muodostuu resonanssipiiri.
Tähän päälle on sitten huomioitava langan häviövastus. Loppupeleissa antennin tuottaman sähkömagneettisen kentän laskeminen on paitsi työlästä niin myös aikaavievää ja lisäksi rasittavaa. Matemaattiset kaavat löytyvät suoraan vain joillekin hyvin yksinkertaisille ja ideaalisille antennimuodoille. Kaikkien muiden kohdalla käytettiin aikanaan mitattuja ja taulukoituja tuloksia tai nykyisellään sähkömagnetiikan simulointiohjelmilla saatuja arvoja.
Youtubesta löytyy materiaalia aiheesta:
https://www.youtube.com/results?search_query=antenna radiation mechanism - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Antennin säteilemä kenttä aiheutuu virrasta, joka antennissa kulkee. Jokainen antennilangan virtaa kuljettava pätkä säteilee ja kokonaisssäteily on noiden yksittäisten pätkien tuottamien sm-kenttien summa huomioiden virran suunnan ja virran vaiheen vaikutukset.
Nyt siis mitä pidempi antennilanka sitä enemmän on säteilevää pituutta joten sitä suurempi on antennin tuottama sähkömagneettinen kenttä. Tässä tuo säteilyn teho kasvaa suhteessa langan pituuteen, jos langassa on kauttaaltaan sama virta koko matkalla. Kun pituus kasvaa lähelle neljännesaaltoa ei virta ole enää kauttaaltaan sama koko antennilangassa.
Toinen ongelma on se, että lankaan on vaikea saada aikaan virtaa. Lyhyt toisesta päästään avoin antennilanka näyttää pieneltä kondensaattorilta, jonka kapasitanssi on suoraan verrannollinen langan pituuteen. Mitä pidempi lanka sitä enemmän on kapasitanssia johon virtaa voi yrittää ajaa joten sitä suurempi on virta joka saadaan langassa kulkemaan jollakin annetulla jännitteellä. Neljännesaaltoisen antennin tapauksessa langan induktanssi ja langan kapasitanssi sopivasti kumoavat toisensa jolloin muodostuu resonanssipiiri.
Tähän päälle on sitten huomioitava langan häviövastus. Loppupeleissa antennin tuottaman sähkömagneettisen kentän laskeminen on paitsi työlästä niin myös aikaavievää ja lisäksi rasittavaa. Matemaattiset kaavat löytyvät suoraan vain joillekin hyvin yksinkertaisille ja ideaalisille antennimuodoille. Kaikkien muiden kohdalla käytettiin aikanaan mitattuja ja taulukoituja tuloksia tai nykyisellään sähkömagnetiikan simulointiohjelmilla saatuja arvoja.
Youtubesta löytyy materiaalia aiheesta:
https://www.youtube.com/results?search_query=antenna radiation mechanismVielä jäi epäselväksi mistä juuri tuo suhde 50 Hz : 6000 km tuli?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vielä jäi epäselväksi mistä juuri tuo suhde 50 Hz : 6000 km tuli?
Ajasta 1/50 sekuntia ja pitkältitkö valo/sähkö kulkee siinä ajassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajasta 1/50 sekuntia ja pitkältitkö valo/sähkö kulkee siinä ajassa.
Eli siis vaihtosähkön jakson pituudesta ja siitä, minkä matkan sähkömagneettinen säteily siinä ajassa kulkee eli mikä on kyseisen taajuuden aallonpituus.
Aallonpituus = valon nopeus jaettuna taajuudella. Taajuudella 1 MHz eli 1000000Hz tulee aallonpituudeksi ilmassa noin 300 metriä. Kun taajuus menee kymmenestuhannesosaan niin aallonpituus kymmentuhatkertaistuu.
100 Hz aallonpituus on siis 3000 kilometriä ja 50 Hz aallonpituus vastaavasti 6000 km.
Tarkkaan ottaen 1 MHz aallonpituus on 299,792458 metriä
Antennissa alkaa hiljakseen näkyä aallonpituuden vaikutus siinä vaiheessa kun sen pituus alkaa olla luokkaa aallonpituuden kymmenesosa.Tuolloin virtajakauma antennissa ei enää olekaan tasainen ja antennin eri osien välillä alkaa olla virrassa vaihe-eroa.
Neljännesaallon pituisessa antennilangassa on toisessa (mihinkään kytkemättömässä) päässä virta melkein nollassa ja jännite maksimissaan kun samaan aikaan syöttöjohdon kytkentäpisteessä on jänniteminimi ja virtamaksimi. Tällöin antenni on resonanssissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajasta 1/50 sekuntia ja pitkältitkö valo/sähkö kulkee siinä ajassa.
Mutta eikös elektronit liiku johtimessa paljon hitaammin kuin valonnopeudella? Näin olen kuullut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli siis vaihtosähkön jakson pituudesta ja siitä, minkä matkan sähkömagneettinen säteily siinä ajassa kulkee eli mikä on kyseisen taajuuden aallonpituus.
Aallonpituus = valon nopeus jaettuna taajuudella. Taajuudella 1 MHz eli 1000000Hz tulee aallonpituudeksi ilmassa noin 300 metriä. Kun taajuus menee kymmenestuhannesosaan niin aallonpituus kymmentuhatkertaistuu.
100 Hz aallonpituus on siis 3000 kilometriä ja 50 Hz aallonpituus vastaavasti 6000 km.
Tarkkaan ottaen 1 MHz aallonpituus on 299,792458 metriä
Antennissa alkaa hiljakseen näkyä aallonpituuden vaikutus siinä vaiheessa kun sen pituus alkaa olla luokkaa aallonpituuden kymmenesosa.Tuolloin virtajakauma antennissa ei enää olekaan tasainen ja antennin eri osien välillä alkaa olla virrassa vaihe-eroa.
Neljännesaallon pituisessa antennilangassa on toisessa (mihinkään kytkemättömässä) päässä virta melkein nollassa ja jännite maksimissaan kun samaan aikaan syöttöjohdon kytkentäpisteessä on jänniteminimi ja virtamaksimi. Tällöin antenni on resonanssissa.Mitä erikoista tapahtuu silloin kun antenni/johdin on pituudeltaan murto-osia verrattuna siihen että se olisi tuossa optimisuhteessa taajuuden kanssa? Esim. juuri tuossa neljännesaalto-tapauksessa... Entäs jos pituus menee yli tämän suhteen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä erikoista tapahtuu silloin kun antenni/johdin on pituudeltaan murto-osia verrattuna siihen että se olisi tuossa optimisuhteessa taajuuden kanssa? Esim. juuri tuossa neljännesaalto-tapauksessa... Entäs jos pituus menee yli tämän suhteen?
Voiko joku vastata? Tiedän että palstalla käy ihmisiä jotka tietävät näistä asioista paljon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voiko joku vastata? Tiedän että palstalla käy ihmisiä jotka tietävät näistä asioista paljon.
Ei tapahtu mitään erikoista. Jos antenni on lyhyt niin sen säteilyvastus on pieni verrattuna antennin häviövastukseen eli sisään syötetystä tehosta iso osa muuttuu lämmöksi.
Jos taas antenni on pidempi kuin neljännesaalto niin sen syöttöpään impeanssi alkaa olla paljon suurempi kuin kaapelin 50 ohmia.
Jos antenni on pidempi kuin puoli aaltoa niin osassa antennista virta kulkee vastakkaiseen suuntaan kuin muussa osassa antennia. Tällöin tiettyihin suuntiin katsottuna virtojen tuottamat kentät kumoavat toisensa eli antennin suuntakuviossa on nollakohtia muuallakin kuin antennilangan suunnassa.
https://www.electronics-notes.com/articles/antennas-propagation/end-fed-wire-antenna/multiwavelength-longwire.php
Mitä pidempi lanka aallonpituuksina sitä enemmän nollakohtia suuntakuviossa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta eikös elektronit liiku johtimessa paljon hitaammin kuin valonnopeudella? Näin olen kuullut.
Mutta eikös elektronit liiku johtimessa paljon hitaammin kuin valonnopeudella? Näin olen kuullut.
Miten voidaan sanoa että 50 Hz aikana "jokin" matkustaa tuon 6000 km jos siellä johdon päätepäässä ei ole mitään konkreettista, vain laskennallinen jännitteen "kaivo"?
Tähän selvennystä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta eikös elektronit liiku johtimessa paljon hitaammin kuin valonnopeudella? Näin olen kuullut.
Miten voidaan sanoa että 50 Hz aikana "jokin" matkustaa tuon 6000 km jos siellä johdon päätepäässä ei ole mitään konkreettista, vain laskennallinen jännitteen "kaivo"?
Tähän selvennystä?Tähän selvennystä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tähän selvennystä?
Sähköjohtimessa varausta kuljettavat elektronit etenevät keskimäärin varsin hitaasti. Englanniksi elektronien keskimääräisellä etenemisnopeudella on nimi "drift velocity" ja siinä puhutaan virrasta ja johtimen poikkipinta-alasta riippuen suuruusluokasta millimetrejä minuutissa. Yhden ampeerin tasavirta 1 mm paksuisessa kuparijohtimessa tuottaa varauksenkuljettajille keskimääräisen nopeuden 0.1 mm/s eli 6 mm minuutissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaellusnopeus
Jos kyseessä on vaihtovirta kuten esimerkiksi verkkosähkön tapauksessa niin elektronit eivät lopultakaan etene minnekään. Ne kulkevat positiivisen puolijakson ajan yhteen suuntaan ja negatiivisen puolijakson aikana ne palaavat takaisin lähtöpaikkaansa... Huomattavaa on myös se, että johtavuuselektronien määrä kuparissa tilavuusyksikköä on varsin suuri verrattuna siihen kuinka suuri määrä sähkövarausta kulkee johtimen pinnan läpi.
Vaellusnopeus ei määrää sitä miten nopeasti sähkö johtimessa etenee. Se määräytyy sähkömagneettisen aallon etenemisnopeudesta johtimen pinnassa. Kun piuhan alkupäässä jännite muuttuu niin tuo muutoksen aiheuttama sähkökentän muutos lähtee etenemään johdinta pitkin sähkömagneettisena aaltona lähes valon nopeudella jos johtimen ympärillä ei ole eristemateriaaleja. Potentiaalieron tuottama sähkökenttä pakottaa johtimen loppupäässä olevat johtavuuselektronit liikkeelle ja tuottaa sähkövirran.
Huono analogia: Sähköjohtdn on kuin hyvin paksu vesiputki. Vaikka vesi putken paksuuden vuoksi keskimäärin kulkee hyvin hitaasti putken lävitse niin putken alkupäässä olevan paineen vuoksi vettä juoksee putken toiseen päähän laitetusta pienestä hanasta heti kun hanan avaa. Vaikka vesi putken paksuuden vuoksi liikkuisi putkessa keskimäärin 1 mm sekunnissa niin paineaalto etenee noin 1500 m/s eli äänen nopeudella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta eikös elektronit liiku johtimessa paljon hitaammin kuin valonnopeudella? Näin olen kuullut.
Miten voidaan sanoa että 50 Hz aikana "jokin" matkustaa tuon 6000 km jos siellä johdon päätepäässä ei ole mitään konkreettista, vain laskennallinen jännitteen "kaivo"?
Tähän selvennystä?Se jokin mikä matkustaa on sähkömagneettinen aalto. Se on todellinen asia eli ei pelkästään mikään laskennollinen suure.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sähköjohtimessa varausta kuljettavat elektronit etenevät keskimäärin varsin hitaasti. Englanniksi elektronien keskimääräisellä etenemisnopeudella on nimi "drift velocity" ja siinä puhutaan virrasta ja johtimen poikkipinta-alasta riippuen suuruusluokasta millimetrejä minuutissa. Yhden ampeerin tasavirta 1 mm paksuisessa kuparijohtimessa tuottaa varauksenkuljettajille keskimääräisen nopeuden 0.1 mm/s eli 6 mm minuutissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaellusnopeus
Jos kyseessä on vaihtovirta kuten esimerkiksi verkkosähkön tapauksessa niin elektronit eivät lopultakaan etene minnekään. Ne kulkevat positiivisen puolijakson ajan yhteen suuntaan ja negatiivisen puolijakson aikana ne palaavat takaisin lähtöpaikkaansa... Huomattavaa on myös se, että johtavuuselektronien määrä kuparissa tilavuusyksikköä on varsin suuri verrattuna siihen kuinka suuri määrä sähkövarausta kulkee johtimen pinnan läpi.
Vaellusnopeus ei määrää sitä miten nopeasti sähkö johtimessa etenee. Se määräytyy sähkömagneettisen aallon etenemisnopeudesta johtimen pinnassa. Kun piuhan alkupäässä jännite muuttuu niin tuo muutoksen aiheuttama sähkökentän muutos lähtee etenemään johdinta pitkin sähkömagneettisena aaltona lähes valon nopeudella jos johtimen ympärillä ei ole eristemateriaaleja. Potentiaalieron tuottama sähkökenttä pakottaa johtimen loppupäässä olevat johtavuuselektronit liikkeelle ja tuottaa sähkövirran.
Huono analogia: Sähköjohtdn on kuin hyvin paksu vesiputki. Vaikka vesi putken paksuuden vuoksi keskimäärin kulkee hyvin hitaasti putken lävitse niin putken alkupäässä olevan paineen vuoksi vettä juoksee putken toiseen päähän laitetusta pienestä hanasta heti kun hanan avaa. Vaikka vesi putken paksuuden vuoksi liikkuisi putkessa keskimäärin 1 mm sekunnissa niin paineaalto etenee noin 1500 m/s eli äänen nopeudella." jos johtimen ympärillä ei ole eristemateriaaleja"
Mikä on eristeiden täsmällinen vaikutus? Estävätkö ne samaan aikaan sekä sähkön etenemistä että tehon säteilyä avaruuteen? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se jokin mikä matkustaa on sähkömagneettinen aalto. Se on todellinen asia eli ei pelkästään mikään laskennollinen suure.
Mutta eikös se aalto synny vasta johtimen ulkopuolella seurauksena "jonkin" liikkumisesta johtimessa? Johtimessa voi liikkua jokin sähkökenttä tms. mutta ei mitään aaltoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta eikös se aalto synny vasta johtimen ulkopuolella seurauksena "jonkin" liikkumisesta johtimessa? Johtimessa voi liikkua jokin sähkökenttä tms. mutta ei mitään aaltoja.
Niin... radioaallot ovat vain silmälle näkymätöntä valoa. Selitä miten hemmetissä VALO voi matkata tiiviistä metallista koostuvassa johtimessa!?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin... radioaallot ovat vain silmälle näkymätöntä valoa. Selitä miten hemmetissä VALO voi matkata tiiviistä metallista koostuvassa johtimessa!?
Sitä paitsi jos johtimeen mahtuisi aina KOKONAINEN aalto niin se veisi pohjan pois ketjussa esitetyistä tapauksista jolloin johdin säteilee "neljännesaaltodipolina" tai "puoliaaltodipolina".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin... radioaallot ovat vain silmälle näkymätöntä valoa. Selitä miten hemmetissä VALO voi matkata tiiviistä metallista koostuvassa johtimessa!?
Johtimen metallissa ei tosiaan etene korkeampien taajuuksien aallot.
Maxwellin yhtälöiden perusteella voidaan laskea, että sähkömagneettinen aalto voi toki tunkeutua sähköä johtavaan materiaaliin mutta vaimenee virranahdon (skin effect) vuoksi nopeasti mitä syvemmälle mennään ja mitä suurempi on taajuus ja aineen johtavuus.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkoimpedanssi
Kentän amplitudi putoaa yhden tunkeutumissyvyyden δ (skin depth) matkalla alkuperäisestä osaan 1/e eli 1/2.71828 eli 36.8%:iin.
Taajuudella 50 Hz kuparin tunkeutumissyvyydeksi saadaan 9.22 mm. Jo verkkovirran taajuudella tuo tunkeutumissyvyys tarkoittaa että paksusta yhtenäisestä kuparikaapelista vain ulkokuori osallistuu virran kuljettamiseen.
Tunkeutumissyvyys on kaavan mukaan kääntäen verrannollinen sähkömagneeettisen kentän taajuuden ja aineen johtavuuden neliöjuureen, joten esimerkiksi 50 MHz taajuudella se on tuosta tekijällä sqrt(1000000) pienempi eli tuhannesosa. Yhden megahertsin taajuudella tunkeutumissyvyys on kuparissa on 65.2 mikrometriä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Johtimen metallissa ei tosiaan etene korkeampien taajuuksien aallot.
Maxwellin yhtälöiden perusteella voidaan laskea, että sähkömagneettinen aalto voi toki tunkeutua sähköä johtavaan materiaaliin mutta vaimenee virranahdon (skin effect) vuoksi nopeasti mitä syvemmälle mennään ja mitä suurempi on taajuus ja aineen johtavuus.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkoimpedanssi
Kentän amplitudi putoaa yhden tunkeutumissyvyyden δ (skin depth) matkalla alkuperäisestä osaan 1/e eli 1/2.71828 eli 36.8%:iin.
Taajuudella 50 Hz kuparin tunkeutumissyvyydeksi saadaan 9.22 mm. Jo verkkovirran taajuudella tuo tunkeutumissyvyys tarkoittaa että paksusta yhtenäisestä kuparikaapelista vain ulkokuori osallistuu virran kuljettamiseen.
Tunkeutumissyvyys on kaavan mukaan kääntäen verrannollinen sähkömagneeettisen kentän taajuuden ja aineen johtavuuden neliöjuureen, joten esimerkiksi 50 MHz taajuudella se on tuosta tekijällä sqrt(1000000) pienempi eli tuhannesosa. Yhden megahertsin taajuudella tunkeutumissyvyys on kuparissa on 65.2 mikrometriä.Virranahtoa (skin effect) käsittelevä englanninkielinen wikipedia - sivu on paljon laajempi
https://en.wikipedia.org/wiki/Skin_effect
Jos aihe kiinnostaa niin kannattaa lukea sieltä lisää. Ilmiöllä on paljon käytännön merkitystä suurtaajuussuunnittelussa ja se on syynä audiofiilien laitteissa ja hakkuritehonlähteissä käytettävälle Litz - langalle, jossa johdin muodostuu toisistaan eristetyistä yksittäisistä ohuista kuparilangoista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Johtimen metallissa ei tosiaan etene korkeampien taajuuksien aallot.
Maxwellin yhtälöiden perusteella voidaan laskea, että sähkömagneettinen aalto voi toki tunkeutua sähköä johtavaan materiaaliin mutta vaimenee virranahdon (skin effect) vuoksi nopeasti mitä syvemmälle mennään ja mitä suurempi on taajuus ja aineen johtavuus.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkoimpedanssi
Kentän amplitudi putoaa yhden tunkeutumissyvyyden δ (skin depth) matkalla alkuperäisestä osaan 1/e eli 1/2.71828 eli 36.8%:iin.
Taajuudella 50 Hz kuparin tunkeutumissyvyydeksi saadaan 9.22 mm. Jo verkkovirran taajuudella tuo tunkeutumissyvyys tarkoittaa että paksusta yhtenäisestä kuparikaapelista vain ulkokuori osallistuu virran kuljettamiseen.
Tunkeutumissyvyys on kaavan mukaan kääntäen verrannollinen sähkömagneeettisen kentän taajuuden ja aineen johtavuuden neliöjuureen, joten esimerkiksi 50 MHz taajuudella se on tuosta tekijällä sqrt(1000000) pienempi eli tuhannesosa. Yhden megahertsin taajuudella tunkeutumissyvyys on kuparissa on 65.2 mikrometriä.Johtimen ulkopinnalla ja sen läheisyydessä johtimen ulkopuolella etenee sähkökentän muutos, joka saa johtavuuselektronit liikahtamaan hieman lähemmäksi johtimen pintaa aiheuttaen pintavarauksen muodostumisen ja aineen polarisoitumisen. Tuon sähkökentän muodostumiseen tarvitaan hyvin pieni muutos johtavuuselektronien hetkellisessä sijainnissa (tai siis oikeammin niiden aaltofunktion kuvaaman todennäköisyysjakauman ominaisuuksissa) joten se tapahtuu ongelmitta suurtaajuuden tahdissa.
Yksittäisten johtavuuselektronien "liikettä" klassisessa mielessä kuvaa Fermi - nopeus, joka on kuparissa huoneenlämmössä noin 1570 km/s eli esimerkiksi yhden 1 GHz taajuuden jaksonpituuden kuluessa noin 1.6 millimetriä. Mikrometrien skaalassa olevan tunkeutumissyvyyden matkalta johtavuuselektronit ehtivät siten vallan hyvin liikkumaan johteen pintaan paljon suuremmillakin taajuuksilla.
Tämä Fermi-nopeus on siis aivan eri asia kuin keskimääräinen tasavirtaa kuljettavien elektronien liikkumisnopeus (drift velocity), mutta mainitaan alla olevan sivun yhteydessä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Drift_velocity
Tarkempi kuvaus siitä miten metallissa mikrotasolla elektronit reagoivat sähkömagneettiseen kenttään kuuluu kiinteän aineen fysiikan piiriin (Solid State Physics) ja on ehkä paremmin opiskeltavissa alan oppikirjoista kun palstalla esitetyistä selityksistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Johtimen ulkopinnalla ja sen läheisyydessä johtimen ulkopuolella etenee sähkökentän muutos, joka saa johtavuuselektronit liikahtamaan hieman lähemmäksi johtimen pintaa aiheuttaen pintavarauksen muodostumisen ja aineen polarisoitumisen. Tuon sähkökentän muodostumiseen tarvitaan hyvin pieni muutos johtavuuselektronien hetkellisessä sijainnissa (tai siis oikeammin niiden aaltofunktion kuvaaman todennäköisyysjakauman ominaisuuksissa) joten se tapahtuu ongelmitta suurtaajuuden tahdissa.
Yksittäisten johtavuuselektronien "liikettä" klassisessa mielessä kuvaa Fermi - nopeus, joka on kuparissa huoneenlämmössä noin 1570 km/s eli esimerkiksi yhden 1 GHz taajuuden jaksonpituuden kuluessa noin 1.6 millimetriä. Mikrometrien skaalassa olevan tunkeutumissyvyyden matkalta johtavuuselektronit ehtivät siten vallan hyvin liikkumaan johteen pintaan paljon suuremmillakin taajuuksilla.
Tämä Fermi-nopeus on siis aivan eri asia kuin keskimääräinen tasavirtaa kuljettavien elektronien liikkumisnopeus (drift velocity), mutta mainitaan alla olevan sivun yhteydessä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Drift_velocity
Tarkempi kuvaus siitä miten metallissa mikrotasolla elektronit reagoivat sähkömagneettiseen kenttään kuuluu kiinteän aineen fysiikan piiriin (Solid State Physics) ja on ehkä paremmin opiskeltavissa alan oppikirjoista kun palstalla esitetyistä selityksistä.Hienoa kun jaksoit kirjoittaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitä paitsi jos johtimeen mahtuisi aina KOKONAINEN aalto niin se veisi pohjan pois ketjussa esitetyistä tapauksista jolloin johdin säteilee "neljännesaaltodipolina" tai "puoliaaltodipolina".
Elikkä johtimen pinnan tuntumassa kulkevat aallot jotka voivat olla taajuudeltaan vähän mitä sattuu luovat johtimen sisään sähkövirran, ja tämä virta muodostaa johtimen ulkopuolelle avaruuteen säteileviä sm-aaltoja?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Elikkä johtimen pinnan tuntumassa kulkevat aallot jotka voivat olla taajuudeltaan vähän mitä sattuu luovat johtimen sisään sähkövirran, ja tämä virta muodostaa johtimen ulkopuolelle avaruuteen säteileviä sm-aaltoja?
Siis mikä siellä johtimen sisällä kulkee, ja mikä (ja miten) aiheuttaa radioaallot jotka leviävät avaruuteen? Voiko joku selittää?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis mikä siellä johtimen sisällä kulkee, ja mikä (ja miten) aiheuttaa radioaallot jotka leviävät avaruuteen? Voiko joku selittää?
Johtimen sisällä ei kulje juuri mitään kun johdin johtavuudellaan estää sähkökenttää tunkeutumasta aineen sisälle. Johtimen pinnassa olevat johtavuuselektronit liikkuvat tasapainotilastaan edes ja takaisin johtimen ulkopuolella vallitsevan sähkökentän tahdissa. Tuo varauksenkuljettajien edestakainen liike on muuttuvaa sähkövirtaa, joka Maxwellin yhtälöiden mukaisesti tuottaa magneettikentän muutoksen joka tuottaa muuttuvan sähkökentän joka tuottaa sähkövirtaa joka...
https://www.youtube.com/results?search_query=electromagnetic propagation transmission line
- Anonyymi
Ihminenkin säteilee, lämpösäteilyä säteilee jokainen elossa oleva, taajuus on keskimäärin 1Hz, sydämenlyöntien taajuudella lähettää säteilyä.
- Anonyymi
Nyt tuli sinulle kyllä biljoonaluokan virhe.
- Anonyymi
Muistaakseni ihminen kuollessaan päästää ns. kylmän pierun, joka painaa tasan 21 grammaa ja sitten hän kylmenee lopullisesti ja lopettaa lämpösäteilemisen ja muuttuu mustaksi aukoksi mustien aukkojen joukkoon.
- Anonyymi
Tässä lopullinen vastaus:
Radiolähetin on tarkoitettu viestien välittämiseen.
Sähköjohto on tarkoitettu energian siirtoon.- Anonyymi
Sähköjohtoja käytetään tiedonsiirtoon sadoissa sovelluksissa.
Radiolähettimellä voidaan siirtää energiaa. Miten luulet esim. pankkikortin toimivan? Voidaan käyttää myös akkujen langattomaan lataamiseen. Tai metallin sulattamiseen jne... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sähköjohtoja käytetään tiedonsiirtoon sadoissa sovelluksissa.
Radiolähettimellä voidaan siirtää energiaa. Miten luulet esim. pankkikortin toimivan? Voidaan käyttää myös akkujen langattomaan lataamiseen. Tai metallin sulattamiseen jne...Olet oikeassa. Joskus aikoinaan oli ihan demonstraation vuoksi Lahden radioasemalla nurkissa loisteputkia loistamassa. Ne sitten lähettivät informaatiota jonnekin. Ehkä ufo-miehille.
- Anonyymi
Fysikaaliset ilmiöt toteutuvat tarkoituksesta piittaamatta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sähköjohtoja käytetään tiedonsiirtoon sadoissa sovelluksissa.
Radiolähettimellä voidaan siirtää energiaa. Miten luulet esim. pankkikortin toimivan? Voidaan käyttää myös akkujen langattomaan lataamiseen. Tai metallin sulattamiseen jne...Voiko sitä radiolähettimen säteilemää energiaa suunnata yhteen pisteeseen, ja olisiko esimerkkiä sellaisesta vehkeestä jos se on mahdollista?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voiko sitä radiolähettimen säteilemää energiaa suunnata yhteen pisteeseen, ja olisiko esimerkkiä sellaisesta vehkeestä jos se on mahdollista?
Tarkoitat kaiketi sähkömagneettisen säteilyn fokusoimista. Se onnistuu käyttäen koveraa heijastinta/peiliä tai kuperaa linssiä, jonka halkaisija on paljon säteilyn aallonpituutta suurempi. Fokuspisteen halkaisija ei myöskään voi olla aallonpituutta oleellisesti pienempi, sillä diffraktio estää sen alle pääsemisen.
Radioaaltojen tapauksessa on helpompaa tuottaa paikallinen vomakas kenttä tuomalla kohteen lähelle virrallisia johdinsilmukoita kuin fokusoimalla etenevä sähkömagneettinen aalto kohteeseen. Virrallisilla johtimilla ei diffraktio sanele rajaa fokuksen koolle.
- Anonyymi
Minulla toimii suoralla virralla kun käytän pattereita. Oslikoinia ei silloin tapahdu.
- Anonyymi
Onko niin että vaihtovirtajohdin säteilee enemmän energiaa avaruuteen kuin tasavirtajohdin (joka ei käsittääkseni säteilisi lähes ollenkaan)? Mutta tasavirtajohtimessa vastuksen ja lämpenemisen aiheuttama energiahävikki on niin suuri, että se ylittää kirkkaasti tuon vaihtovirtajohtimen säteilyhävikin, ja näinollen vaihtovirta on tehokkaampi perusta sähköverkolle?
- Anonyymi
Ei ole. Tasavirralla kuluu johtimen resistanssissa tasan sama teho kuin vaihtovirralla.
Se, että energiansiirrossa usein käytetään vaihtovirtaa johtuu aivan muista syistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole. Tasavirralla kuluu johtimen resistanssissa tasan sama teho kuin vaihtovirralla.
Se, että energiansiirrossa usein käytetään vaihtovirtaa johtuu aivan muista syistä.No mitäköhän nämä "muut syyt" sitten ovat?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No mitäköhän nämä "muut syyt" sitten ovat?
Vaihtovirran jännitteen muuntaminen on yksinkertaista ja tapahtuu hyvällä hyötysuhteella. Siksi se voidaan muuntaa hyvin korkeajännitteiseksi jolloin se siirtyy kohtuullisilla häviöillä pitkiä matkoja, ja muuntaa sitten takaisin pienemmäksi jännitteeksi lähempänä kuluttajia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaihtovirran jännitteen muuntaminen on yksinkertaista ja tapahtuu hyvällä hyötysuhteella. Siksi se voidaan muuntaa hyvin korkeajännitteiseksi jolloin se siirtyy kohtuullisilla häviöillä pitkiä matkoja, ja muuntaa sitten takaisin pienemmäksi jännitteeksi lähempänä kuluttajia.
Tuokin on hiukan suhteellista.
Suomen ja Ruotsin välillä on 500 kV tasasähköjohto. Sitä, miksi ei tuo ole kolmivaihekaapelista tehty johto, en edes yritä selittää tällä palstalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuokin on hiukan suhteellista.
Suomen ja Ruotsin välillä on 500 kV tasasähköjohto. Sitä, miksi ei tuo ole kolmivaihekaapelista tehty johto, en edes yritä selittää tällä palstalla.Jotta vaihtosähköä voitaisiin siirtää valtioiden välillä on molemmilla puolilla rajaa oltava sähköverkossa sama taajuus. Taajuus riippuu hieman verkon kuormituksesta ja sähkön tuotannosta. Kun verkot yhdistetään tasasähkölinjalla ei taajuuksien ja vaiheiden tarvitse olla samat mikä helpottaa verkkojen toiminnan hallintaa ja vähentää sen haavoittuvuutta häiriöiden suhteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaihtovirran jännitteen muuntaminen on yksinkertaista ja tapahtuu hyvällä hyötysuhteella. Siksi se voidaan muuntaa hyvin korkeajännitteiseksi jolloin se siirtyy kohtuullisilla häviöillä pitkiä matkoja, ja muuntaa sitten takaisin pienemmäksi jännitteeksi lähempänä kuluttajia.
No niin, eihän se ollutkaan niin vaikeaa kirjoittaa se oikea vastaus, vai oliko?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jotta vaihtosähköä voitaisiin siirtää valtioiden välillä on molemmilla puolilla rajaa oltava sähköverkossa sama taajuus. Taajuus riippuu hieman verkon kuormituksesta ja sähkön tuotannosta. Kun verkot yhdistetään tasasähkölinjalla ei taajuuksien ja vaiheiden tarvitse olla samat mikä helpottaa verkkojen toiminnan hallintaa ja vähentää sen haavoittuvuutta häiriöiden suhteen.
Ei ole sähkö valtioiden rajoista mitään ennenkään piitannut. Kysymys on verkon laajuudesta. Vaihtosähköverkon hallinta on paljon vaikeampaa kuin tasasähköverkon.
- Anonyymi
Olen kuullut määriteltävän että "sähkö on sähkövarausten liikettä". Eikö tämän ketjun pohjalta voisi pikemminkin sanoa että sähkö on sähkökenttien tai -impulssien liikettä?
- Anonyymi
Aloituksessa on virhe. 50Hz taajuus on nimenomaan paljon pienempi kuin radioantennien tyypilliset.
Onko sille muuten joku selitys että tuo taajuus on noinkin paljon? Käsittääkseni taajuus ei vaikuta sähkönsiirron tehokkuuteen toisin kuin jännite. Olisi kai helpompaa rakentaa generaattoreita toimimaan alhaisemmilla kierrosluvuilla ja ne varmaan kestäisivätkin pitempään käytössä.- Anonyymi
Generaattorin käyttöikä ei ole minkääntasoinen ongelma nykyäänkään.
- Anonyymi
Syyt ja historia verkkotaajuuden valintaan löytyvät täältä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Utility_frequency
Käytössä on ollut taajuuksia 16.67 Hz ... 133.33Hz. Tuo 16.7Hz on edelleen käytössä esimerkiksi Ruotsin ja Norjan rataverkossa. - Anonyymi
Aloituksessa on sellainen ajatusvirhe, että radiolähettimen ja sähköjohdon vertaaminen toisiinsa on sama kuin vertaisi omenaa ja pajupuuta.
Ei radiolähettimen tarkoitus ole mitään säteillä. Antenni on se joka säteilee, ja mikä tahansa johdin, jossa kulkee vaihtovirta, synnyttää sähkömagneettisen kentän. Kentän voimakkuus saattaa sitten riippua taajuudesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloituksessa on sellainen ajatusvirhe, että radiolähettimen ja sähköjohdon vertaaminen toisiinsa on sama kuin vertaisi omenaa ja pajupuuta.
Ei radiolähettimen tarkoitus ole mitään säteillä. Antenni on se joka säteilee, ja mikä tahansa johdin, jossa kulkee vaihtovirta, synnyttää sähkömagneettisen kentän. Kentän voimakkuus saattaa sitten riippua taajuudesta.No mikäköhän sinun mielestäsi on "radiolähetin"??
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No mikäköhän sinun mielestäsi on "radiolähetin"??
Radiolähettimiä on työpaikallani ollut kaapeissa useitakin. Ei niiden ole tarkoitus säteillä yhtään mitään. Säteilyturvakeskuksen sivuilta saat selville sen, mikä katsotaan turvalliseksi sähkömagneettisen säteilyn tasoksi.
Radiolähettimen tarkoitus on kehittää taajuudeltaan 10 kHz suurempi jännite tai virta. Antennin tarkoitus on sitten säteillä sähkömagneettinen kenttä jonnekin. - Anonyymi
Lentokoneissa on ihan normaali taajuus 400 Hz eikä ole ollenkaan vaikeata rakentaa tuommoisia generaattoreita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Syyt ja historia verkkotaajuuden valintaan löytyvät täältä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Utility_frequency
Käytössä on ollut taajuuksia 16.67 Hz ... 133.33Hz. Tuo 16.7Hz on edelleen käytössä esimerkiksi Ruotsin ja Norjan rataverkossa.Tuo 16.7Hz johtuu siitä, että kommutaattorilla varustettu moottori toimii sitä paremmin, mitä pienempi on taajuus. Tasasähköllä nuo toimivat kaikkein parhaiten.
Muuntajat taas toimivat tasasähköllä aika huonosti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lentokoneissa on ihan normaali taajuus 400 Hz eikä ole ollenkaan vaikeata rakentaa tuommoisia generaattoreita.
Lentokoneiden 400 Hz tuottaa enemmän rautahäviöitä huokeampia materiaaleja käyttävissä muuntajissa ja moottoreissa kuin matalammat taajuudet. Joudutaan siis käyttämään kalliimpaa konstruktiota. Plussana siinä on se, että korkeammalla taajuudella muuntajat ja muut induktiiviset komponentit ovat huomattavasti pienempiä ja kevyempiä kuin matalilla taajuuksilla. Lentokoneessa tuo keveys on ratkaisevan tärkeä asia ja kustannusten noususta ei niinkään ole väliä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Radiolähettimiä on työpaikallani ollut kaapeissa useitakin. Ei niiden ole tarkoitus säteillä yhtään mitään. Säteilyturvakeskuksen sivuilta saat selville sen, mikä katsotaan turvalliseksi sähkömagneettisen säteilyn tasoksi.
Radiolähettimen tarkoitus on kehittää taajuudeltaan 10 kHz suurempi jännite tai virta. Antennin tarkoitus on sitten säteillä sähkömagneettinen kenttä jonnekin.Saivartelua. Radiolähettimellä ei siis tee yhtään mitään ilman antennia, joten kyllä voidaan kansankielellä sanoa että ne ovat sama asia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saivartelua. Radiolähettimellä ei siis tee yhtään mitään ilman antennia, joten kyllä voidaan kansankielellä sanoa että ne ovat sama asia.
Minäkin olen huomannut sen, että radiolähettimellä ei tee yhtään mitään ilman antennia.
Tuo tuli intissä todetuksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minäkin olen huomannut sen, että radiolähettimellä ei tee yhtään mitään ilman antennia.
Tuo tuli intissä todetuksi.Kyllä ainakin tähän asti on radiolähetin ja lähettimeen kytketty antenni olleet kaksi eri asiaa. Joissakin radiolähettimissä kuten esimerkiksi nykyisissä kännyköissä on sisäänrakennettu antenni. Silloinkin lähetin ja antenni ovat eri asioita.
Radiolähetintä testattaessa on lähetin usein kytkettynä resistiiviseen kuormaan joka ei säteile aaltoja ulospäin. Sitä kutsutaan keinoantenniksi (dummy load).
https://en.wikipedia.org/wiki/Dummy_load - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saivartelua. Radiolähettimellä ei siis tee yhtään mitään ilman antennia, joten kyllä voidaan kansankielellä sanoa että ne ovat sama asia.
Tekee hyvinkin. Sitä voi käyttää vaikka verkon painona.
En tiedä, minkä kansan kielellä antenni ja radiolähetin ovat sama asia. Antenni saattaa sijaita vaikka sadan metrin päässä lähettimestä tai vielä kauempana, varsinkin suuritehoisilla lähettimillä.
Olen kuulut sanottavan radiomastoakin linkiksi, mutta ei siinä mitään järkeä ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saivartelua. Radiolähettimellä ei siis tee yhtään mitään ilman antennia, joten kyllä voidaan kansankielellä sanoa että ne ovat sama asia.
Antenni on helppo väsätä. HF antennin tekee vaikka piikkilanka-aidasta tai vanhasta Hetekasta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä ainakin tähän asti on radiolähetin ja lähettimeen kytketty antenni olleet kaksi eri asiaa. Joissakin radiolähettimissä kuten esimerkiksi nykyisissä kännyköissä on sisäänrakennettu antenni. Silloinkin lähetin ja antenni ovat eri asioita.
Radiolähetintä testattaessa on lähetin usein kytkettynä resistiiviseen kuormaan joka ei säteile aaltoja ulospäin. Sitä kutsutaan keinoantenniksi (dummy load).
https://en.wikipedia.org/wiki/Dummy_loadItse asiassa yleinen nimitys on keinokuorma.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Cynthia Woods
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl04372247#CynthiaWoods 🔞💋❤️💋❤️💋🔞�214871Aimee Dvorak
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02740429#AimeeDvorak 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋03069Becky Steele
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl05250014#BeckySteele 🔞❤️💋❤️03065Allison Queen
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl07854217#AllisonQueen 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞03064Stephanie Love
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01692207#StephanieLove 🔞❤️💋❤️💋❤️03056Molly Graham
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 😍 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02277975#MollyGraham 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️03055Rachelle Reynolds
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 🔞 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl03175674#RachelleReynolds 🔞❤️💋❤️💋❤️03055Nancy Taylor
😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01560856#NancyTaylor 🔞💋❤️💋❤️💋03054Pamela Orr
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 🍒 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl06055581#PamelaOrr 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞03054Lakeisha Coleman
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl08105348#LakeishaColeman 🔞💋❤️💋❤️💋🔞03050