Viime yönä näin unta, että jouduin esiintymään konsertin pääsolistina. Olin pukeutunut kauniiseen valkoiseen iltapukuun. Minua jännitti kovasti, että miten selviydyn urakasta.
Aloin laulamaan Eino Leinon Nocturnea. Lauloin alussa liian vakavalla moodilla ja se ei kuulostanut hyvältä. Yleisökin näytti tympiintyneeltä. Vaihdoin kuitenkin kesken laulun vähän swingimpään versioon kappaleesta ja johan alkoi sujua. Yleisökin alkoi hymyillä. Muistan pienen tytön eturivistä, joka katsoi minua ihaillen.
Unen opetus varmaankin, ettei tarvitse vaeltaa tätä elämää niin totisin naamoin, vaan pieni swingi ja hymy on aina paikallaan.
Me ei muistaakseni koskaan sinun kanssasi laulettu Nocturnea. Kuunneltiin kyllä niinkuin myös hymyilevä Apollo. Silloin Eino Leinon päivänä.
Aloin laulamaan Eino Leinon Nocturnea. Lauloin alussa liian vakavalla moodilla ja se ei kuulostanut hyvältä. Yleisökin näytti tympiintyneeltä. Vaihdoin kuitenkin kesken laulun vähän swingimpään versioon kappaleesta ja johan alkoi sujua. Yleisökin alkoi hymyillä. Muistan pienen tytön eturivistä, joka katsoi minua ihaillen.
Unen opetus varmaankin, ettei tarvitse vaeltaa tätä elämää niin totisin naamoin, vaan pieni swingi ja hymy on aina paikallaan.
Me ei muistaakseni koskaan sinun kanssasi laulettu Nocturnea. Kuunneltiin kyllä niinkuin myös hymyilevä Apollo. Silloin Eino Leinon päivänä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.