Kaksi syytä?
Pelkäät omia vahvoja tunteitasi, etkä halua sitoutua omassa tilanteessasi mihinkään. Pelkäät sortuvasi.
Et pidä minusta, ehkä jopa inhoat. Ajatus minusta seurassasi tuntuu vastenmieliseltä.
Jälkimmäinen on se, jonka uskon selittävän toimintaasi. Mun täytyy yrittää pysyä pois sinun silmistä, ettei sun tarvi kärsiä inhon tunteesta.
Pelkäät omia vahvoja tunteitasi, etkä halua sitoutua omassa tilanteessasi mihinkään. Pelkäät sortuvasi.
Et pidä minusta, ehkä jopa inhoat. Ajatus minusta seurassasi tuntuu vastenmieliseltä.
Jälkimmäinen on se, jonka uskon selittävän toimintaasi. Mun täytyy yrittää pysyä pois sinun silmistä, ettei sun tarvi kärsiä inhon tunteesta.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Millä lailla päästä? Jostain, jota ei ole edes ikinä nähnyt. :I
Mitä sä nyt tällä lailla kuvittelet? Määhän rakastan sua ja kaipaan seuraasi.
Voisin kirjoittaa täsmälleen samoin sanoin miehelle.
En ole antanut hänelle syytä ajatella samoin. Et voi olla hän.
Tuskin olen. Mutta ymmärrän tunteesi. Pahinta on melkein tuo ajatus, että aiheuttaa toiselle vastenmielisyyden tunnetta. Kun haluaisi ihan päinvastaista.
Olet varmaan osoittanut tunteesi, selvästi? Hän on ilmaissut itseään epäsuorasti ja olen joutunut tekemään omat päätelmäni, karut sellaiset.
Toivottavasti saatte asiat selviksi.
Oli muut kuviot tai piti olla. Korona sekoitti lopulta suunnitelmat kesän ajaksi. Toisekseen, en oikein tiedä, mitä ajatella tästä kaikesta. Unohdin jo sut välillä, mutta aina vaan pusket tajuntaan. Ärsyynnyn siitä välillä, mutta en nyt sentään inhoa.
Siis tämä olettaen, että on hän joksi luulen.
Jotenkin toivoa herättävä tuo: "Ärsyynnyn siitä välillä, mutta en nyt sentään inhoa." Iltanaurut ja nukkumaan.
Edellinen viestini tuli sivusta, ei siis ollut sen sitä edellisen kirjoittama.
En tiedä, mitä haluat minusta. Itse haluan keskittyä opiskeluihin ja muuhun tekemiseen ilman mitään draamoja tai suhdesotkuja. Jos sulla on jotain asiaa, ota yhteyttä. Jos ei, niin jätä hlvetissä mut rauhaan, ihan joka tavalla.
Se tästä nyt vielä puuttuukin, että inhoaisit.
Tuskin on minulle, mutta en minä inhoa ketään. Rikkinäisyys vaikuttaa niin etten edes ajattele olevani kenenkään seurassa esim. lenkillä tai kahvilassa. Useamapana vuotena on tapahtunut liikaa sellaista mikä on rikkonut ja se on tehnyt minusta aran ja haavoittuvan. Itselle tärkein haave on yhä yksi tietty työpaikka. Haluan olla pienessä ryhmässä ja siihen ei tunnu sopivan mikään muu kuin se yksi tietty. En usko että olen onnellinen ennen kuin olen siellä töissä.
Mitä kirjoitin sulle tästä tänää!????????????????
En minä tiedä mitä sinä kirjoitit. Olen rehellinen ja kerron niin kuin asiat omassa elämässäni ovat olleet kauan. Suru on syvä. Sisin ei hyväksy sitä tapaa millä "kaikki" on kauan toteutettu. Kenenkään sanat eivät lohduta minua, koska minusta se ei oikeudenmukaista jos esitys yhä jatkuu vaikka sen on haluttu loppuvan aikoja sitten.
Kuule, tuota sinun työpaikka valitusta on saanut lukea täällä aivan riittämiin.
Kannattaa hyväksyä tosiasiat.
Ei sinusta ole siihen hommaan,
Eikä työpaikan saamattomuus ole kuin oma vikasi.
Tuo ensimmäinen kohta kyseenalainen. Mihinkä vahvojen tunteiden vallassa sortuisi? Ehkä ei halua sitoutua- vaatimus siitä, ei kuulosta hyvältä. Miksi kukaan pitäisi sinua vastenmielisenä? Et arvosta itseäsi? Sivusta
Sortuu siihen, mihin ei siinä tilanteessa halua.
Niin, omassa elämäntilanteessaan.
Sekä että. Tykkään, mut en haluais tykätä.
Mietin vain mikä on mahdollista, varmaan pitäisi vaan kokeilla, miltä tuntus Ilman suuria odotuksia. Mennä vaan ihan fiiliksellä, silleen kevyesti ja iloisella mielellä.
Kerro lisää tuosta työpaikasta.
Ei se siitä johtunut, mies lähestyit väärällä tavalla.
Kyllä se niin on että jos oikeaa kiinnostusta on ei ole väärää tapaa.
On väärä tapa, jos ahistelee.