että pitääkö tämä seuraava paikkansa. Joku kirjoitti, että jos vl uskova tekee väärin jotain ei vl:ää kohtaan, hänen tulee pyytää anteeksi vain vl seurakunnassa, mutta ei sopia sen kanssa, jolle vääryyttä teki? Koska vain vl seurakunnassa voi saada anteeksi ja se on pätevä?
Ihmettelin kovin, sillä kehottaahan Jumala meitä pitämään rauhan kaikkien ihmisten kanssa mikäli mahdollista ja onhan kaikki lähimmäisiämme.
Mahtaa siitä ulkopuolisesta tuntua oudolta, jos uskovainen ei pyydä anteeksi lainkaan tekosiaan.
Mutta tämä juttu on varmaan väärin käsitetty?
Ihmettelin kovin, sillä kehottaahan Jumala meitä pitämään rauhan kaikkien ihmisten kanssa mikäli mahdollista ja onhan kaikki lähimmäisiämme.
Mahtaa siitä ulkopuolisesta tuntua oudolta, jos uskovainen ei pyydä anteeksi lainkaan tekosiaan.
Mutta tämä juttu on varmaan väärin käsitetty?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Laitapa linkkiä tähän, kiitti..
Nimittäin asia ei ole niin. Pyhä Henki ohjaa pyytämään anteeksi ja korjaamaan erheensä myös sen ei-vl:n kanssa. Siis, jos on rikkonut jotain ihmistä vastaan, loukannut tai jotain.
on rikkonut niin, että on jättänyt toisen vl:n saatanan haltuun. Vaikka sitten myöhemmin käykin ilmi että se haltuunjättö tapahtui lakihengessä, niin sen haltuunjättäjän ei tarvitse pyytää anteeksi saatanan haltuun jättämältään. Riittää kun hän pyytää anteeksi niiltä jotka aikaisemmin olivat nöyrtyneet hänen lakihenkiseen hoitoonsa: vaihtaneet armon hengen lain henkeen.
..saatanan haltuunjättö tapahtuu aina saatanan hengessä eikä missään muussa.
taasen ovat höyrähtäneet vauhdissa,eikö ole mitään järkevämpää tekemistä kun näillä syntisillä koneilla kirjoitella
ja nyt en enää löytänyt sitä. Mutta pääasia, että tuo väite ei pidä paikkaansa. Jos löydän sen osoitteen ilmoitan sen sinulle. Olishan se aika hullua, jollei tarttis pyytää anteeksi, jos toinen ei ole vl. Ihmiset kirjoittaa paljon varmaan myös mustamaalatakseen toisia, mutta kai on pajon myös tietämättömyyttä ja luuloa.
mitä kuulee tai lukee...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000007636541
Olet aika kehittynyt palstalaiseksi, jos kykenet noin reippaaseen itsekritiikkiin.
Ellinora! Etkö sinä ole esikoinen ja minusta sinä yrität hakea kahta asiaa... Olen vähän seurannut sinun kirjoituksia...
Sinä yrität pitää itseäsi vl:nä samalla kuin olet esikoinen; siis sinun ei pidä sinun mielipiteen mukaan tehdä parannusta, vaikka haluat olla vl:ien kanssa sanojesi mukaan... Mihin pyrit tällä?
Samalla on näkösällä, että sinä yrität etsiä vikoja vl:istä...
Selitpäpä vähän miksi näin menettelet..?
Eikö sinulla ole jo tiedossa, että vl:uskoon jos haluaa tulla mukaan. Siihen uskoon tullaan vaan parannuksen kautta. Muuten siihen ei voi tulla...
Typerä totuushan on tämä: Vl rikottuaan ei-vl:ää vastaan ei saa synnillistä tekoaan RIITTÄVÄN anteeksi tältä ei-vl:tä. Kun VAIN toinen vl voi saarnata synnit anteeksi, niin että se kelpaa. Niinpä OIKEA anteeksipyytäminen ja -saaminen tapahtuu vl:ien keskuudessa. Sitten on ihan sama pyyteleekö anteeksi myös tuolta ei-vl:ltä. Ja valitettavan usein näin sitten käy, että jääpi pyytämättä, kun siitä ei ole mitään hyötyä. Naurattaa nuo jutut Pyhästä Hengestä, joka ohjaa pyytämään anteeksi myös ei-vl:ltä. Näkis vaan....
Olen vanhoillislestadiolaisympyröistä (perhe,suku, naapurit, suurinpiirtein koko kylä vl:iä) ja riittävän monta kertaa monelta taholta tämän asian kokenut.
Ainoastaan yhden kerran isäni on pyytänyt anteeksi. Se tapahtui erään hoitokokouksen jälkeen kotonamme ja isä ikäänkuin yleisesti syvässä liikutuksen tilassaan (johon oli joutunut uskonveljiensä painostuksesta) pyysi anteeksi tekoaan, jonka ilmaisi näin: "saanko anteeksi kun olen antanut sinun synnillisesti seurustella uskottoman kanssa". SE mm. oli ollut hoitokokouksen aihe ja siihen anteeksipyytämiseen isäni oli ikäänkuin pakotettu. Mutta tuhansia muita rikkomuksiaan, nyrkittämisiään, haukkumisia, helvettiin paasaamisia jne. ei hän ole muistanut seurojen jälkeen kotiin tullessaan. Hän on hymissyt tyytyväisenä Siionin Lauluja ja niin tyytyväisenä, että. Kerran erehdyin peräämäään anteeksipyyntöä. "Mitä horiset?" oli vastaus.
Samanlaista Pyhän Hengen johdatuksen puuttumista olen valitettavasti kokenut muidekin taholta. Mm työelämässä ahkerat, kuuliaiset vl:t ovat karmeita juuri tästä syystä. He käyvät sopimassa työhön liittyvät riitansa ja rikkomuksensa seuroissa. Ja taas sujuu.
valehtelua... tai ainakin valtavaa yleistämistä jonkun yksittäistapauksen perusteella. Surullista. Omassa tuttavapiirissäni asioita hoidetaan samalla lailla ei-vl:ien kuin vl:ienkin kanssa, silloin kun on kyse nimen omaan toiseen läheiseen kohdistuneesta asiasta. Jotenkin täällä keskusteluissa on muutenki semmonen käsitys, että synnit "kuitataan" anteeksi seuroissa kättä nostamalla, ja se siitä. Ei se nyt ihan noin ole...
Älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi.
Edellinen ei ollut valehtelua. Näin olen kokenut.
Älä sinäkään yleistä, jos vain sinua ja lähimmäisiäsi Pyhä Henki on noin hienosti johdattanut pyytämään myös ei-vl:tä anteeksi. Se ei ole todallakaan yleistä.
Vaikka olen 40 vuotta, eli koko elämäni ollut vanhoillislestadiolaisten kanssa tekemisissä, niin kukaan vl ei koskaan ole pyytänyt minulta anteeksi lukuunottamatta em kertaa, jolloin isä liikutuksen valtaan joutuessaan ja lievästi sanoen pakotettuna olisi pyytänyt anteeksi vaikka aidanseipäältä. Silloin tuli pyytäneeksi minultakin, mutta sitä tiettyä asiaa vain.
Ei vl pyydä anteeksi ei-vl:ltä kuin viime hädässä, nahkansa pelastaakseen. Viimekäden anteeksiantamus tapahtuu omissa piireissä.
Myös rauhanyhdistyksen johtoväki vetää samaa linjaa. Julkista anteeksipyyntöä "uskottomille" ei ole esitetty 70-80 luvun painostuksista, häväistyksistä, ihmisten elämän pilaamisesta jne. Ei niin mitään.
Taas yritetään väärin käyttää asioita hyväksi.
Ja asiat käännetään ja väännetään. Eikä totuus ole mukanaa.
Mitään asiaa ei käytetä tässa maaimassa varmaan niin väärin kuin TOTUUS ja RAKKAUS...