Muutaman kerran on näkökenttäni alkanut väreillä ja näkö sumenee, ettei edes tekstiä näe kunnolla.
Väreily on saman tapaista kuin oikein kuumana kesäisenä päivänä katsellessa tien pintaa, kun lämpö siitä nousee.
Vetää samalla veteläksi ja hieman huonovointiseksi. En oksentele, päätäni ei säre, eikä silmissäni näy siksakkia.
Kestää enimmillään 20 min.
Väreily on saman tapaista kuin oikein kuumana kesäisenä päivänä katsellessa tien pintaa, kun lämpö siitä nousee.
Vetää samalla veteläksi ja hieman huonovointiseksi. En oksentele, päätäni ei säre, eikä silmissäni näy siksakkia.
Kestää enimmillään 20 min.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mullekin tulee joskus näkökenttä-ongelmia. Usein silloin on kirkas päivä ulkona esim. keväällä, mutta mulle tämä oire tulee kumminkin sisällä ollessa. Olen kuvitellut, että se liittyisi verenpaineeseen, liian matalaksi menneeseen verenpaineeseen, mutta en siis oikeasti tiedä syytä. Silmälääkäri hymyilee näille oireille. Migreeniä mulla ei ole, eikä ton oireen yhteydessä ole mitään särkyä. Kerran kun se tuli tosi voimakkaana (luulin, että lakkaan pian kokonaan näkemästä) niin sain sen menemään ohi, kun menin ihan pimeään varastohuoneeseen noin vartiksi. Tuntia kauempaa tämä oire ei ole mulla koskaan kestänyt. Se on ollut mulla ehkä kymmenen vuotiaasta asti.
samaa :) näkyy varsinki jos kattoo taivasa kirkkaalla ilmalla, väreilee iahn mielettömästi tai jotaa vaaleeta seinää auringon paisteessa... ei kait mitää vakavaa.
ainoastaan lasiaissumentumia, vaikuttais siltä. Itsellänikin on ja kirkas taivas/hanki osoittaa ne voimakkaimmin.
Mullakin oli ehkä noin puolen vuoden ajan outoa näkökentän "hyppimistä". Sitä ilmeni, kun heräsin, eikä sillä ollut väliä olinko nukkunut koko yön tai 10 minuutin päiväunet. Jonkun ajan kuluttua se hävisi itsestään. Samoin, jos seurasin esim. jääkiekko-ottelua paikan päällä, jolloin silmät liikkuivat koko ajan pelin mukaan. Silloin näin kaiken epäselvästi. Tätä tutkittiin silmälääkärillä, eikä siihen mitään selitystä löytynyt. Seuraava askel olisi ollut, että olisin mennyt sairaalaan, jossa olisi tarkkailtu aivotoimintaa nukkuessa, mutta siihen en vielä mennyt. Sitten tämä hävisi itsestään. Sen jälkeenkin mulla on kyllä auramigreeniä, jossa tulee sahalaitakuviot, mutta se hävii buranalla ja ilmankin n. puolessa tunnissa.
Epäilen kanssa migreeniä, vaikka en saakaan päänsärky/pahoinvointikohtausta näköhäiriön jälkeen. Syylliseksi epäilen sitä, että joudun työssäni tekemään liian pitkää päivää kirkasta näyttöä tuijotellen. Testasin juuri, tuleeko voimakas valoaura pitkän työpäivän jälkeen seuraavana aamuna, kun olen ensin nukkunut hyvin ja teen sitten pienen kävelylenkin, ja tulihan se.
Ensin näkökentässä alkaa vihertää samalla tavalla kuin olisin juuri katsonut suoraan aurinkoon ja sykkiä/väreillä. Sitten poksahtaa koko näkymä yhtä kirkkaaksi kuin olisi katsonut suoraan kameran salamaan. Kirkas alue on laaja pyöreä kenttä lähes koko näkökentässä, kirkkauden läpi näkee vain heikosti ja koko näkymä sykkii kirkkaasti. Kestää pari minuuttia ja sitten se on ohi. Jälkeenpäin lähinnä väsyttää.