Aihe

Olenko transpoika?

Anonyymi

Oon 12-V. Tampereelta. Oon syntynyt tytöks, mut mä oon tässä sellasen vuoden tosi vahvasti kokenut olevani poika ja siis pienempänä mää sanoin mun kaverille, että musta tyttöpoika jaottelu on tyhmää ja että ei oo kivaa olla tyttö. Yhessä kohtaa mulla ja mun toisella kaverilla oli sellanen vaihe, että haluttiin hengaa vaan poikien kaa ja toivottiin vähän että oltais synnytty pojiks... sit se hiipu koska en sillee tajunnu mitä transsukupuolisuus on vaikka tunsinki yhen transtytön. Mun vanhemmat ei ota oikeen mua tosissaan, joten ne tytöttelee mua ja se tuntuu pahalta (mun vanhemmat on eronnu, joten mul on täl hetkel kaks kotii ja neljä vanhempaa) ja ne ei tajua, että ei oo kyse vaan tyylistä. Oonko mä triän mielestä transpoika vai en?

37

196

    Vastaukset

    • Eihän tuota vielä tiedä tässä vaiheesa täysin varmasti. Kyllähän minäkin jo tuossa iässä epäilin että olenkin tyttö, mutta asia varmentui muutaman vuoden kuluttua. Silloin ei hoitoja saanut, joten hoitoprosessi jäi paljon myöhäisemmäksi. Seuraile omaa oloasi äläkä ota sitä liian tiukasti ettei psyykesi petä. Eiköhän muutaman vuoden aikana asia varmistu puoleen tai toiseen, yritä vaan sietää vanhempiasi koska he eivät ihan ymmärrä mitä on tapahtumassa. Välejä vanhempiin ei pidä missään nimessä rikkoa, sillä jos tilanne etenee transtutkimukseen, ne tehdään alaikäisenä yhteistyössä vanhempien kanssa.

    • Kirjoituksesi perusteella todennäköisesti et, mutta eihän se minun mielipiteestäni ole kiinni. Olisiko tyttö-poika-jaottelu tyhmää vielä silloinkin, jos olisit poika?

    • Koko juttu siitä että joku voisi syntyä väärään kehoon on pelkkää valhetta ja manipulointia.
      Miksi sinä uskot siihen? On syytä ajatella kriittisesti.
      Nyt on vallalla hullu ajanjakso jossa terveitä kehoja leikellään jonkun ailahtelevan sisäisen tunteen mukaan, tätä aikaa tullaan muistelemaan historian virheenä, kuin lobotomia vaihetta.
      Keho on aina kertonut ihmisen sukupuolen ja tulee aina kertomaan.
      90% nuorista jotka ovat sinun tilanteessasi oppii viihtymään omana itsenään ja unohtaa sukupuolen pohtimiset jos ongelmaa ei ruokita sosiaalisella transitiolla ym.
      Tee sitä mistä tykkäät äläkä kiirehdi kasvamaan aikuiseksi, sinun iässäsi saa olla vielä ihan lapsikin.

      • Tulevaisuudessahan transsukupuolisuuden syy tiedetään, joten osataan hoitaa ne, jotka hoitoa tarvitsevat ja hoidot ovat muutenkin niin kehittyneet, että meitä pidettäneen täysin normaaleina. Tätä aikaa muistellaan hirveinä noitavainoina.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tulevaisuudessahan transsukupuolisuuden syy tiedetään, joten osataan hoitaa ne, jotka hoitoa tarvitsevat ja hoidot ovat muutenkin niin kehittyneet, että meitä pidettäneen täysin normaaleina. Tätä aikaa muistellaan hirveinä noitavainoina.

        "noitavainoina."????
        - Siis transsithan ovat poliittisesti suojelluin, kumarrelluin, nuoleskelluin,ryhmä esim Suomessa.
        Mediassa on valtavasti ohjelmia joilla yritetään pakottaa muut ihmiset ihailemaan ja hyväksymään sukupuolen "vaihtajat".
        Mitä ihmettä sinä vielä haluat? Tämä hullutus on jo aikaansaanut esim aloittajan turhat pelot, ja monien muiden lasten.
        Pitääkö puolet kansasta saada käymään kierros transitiosta de-transitioon? Nämähän lisääntyy koko ajan ja se kertoo jo että hoitotapa on väärä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "noitavainoina."????
        - Siis transsithan ovat poliittisesti suojelluin, kumarrelluin, nuoleskelluin,ryhmä esim Suomessa.
        Mediassa on valtavasti ohjelmia joilla yritetään pakottaa muut ihmiset ihailemaan ja hyväksymään sukupuolen "vaihtajat".
        Mitä ihmettä sinä vielä haluat? Tämä hullutus on jo aikaansaanut esim aloittajan turhat pelot, ja monien muiden lasten.
        Pitääkö puolet kansasta saada käymään kierros transitiosta de-transitioon? Nämähän lisääntyy koko ajan ja se kertoo jo että hoitotapa on väärä.

        Se, että hoitoihin hakeutuu myös niitä joiden ei pitäisi ei kerro mitään hoitojen turhuudesta. Olivatko verensiirrot turhia silloin, kun niihin kuoli ihmisiä, kun veriryhmä ei vielä tunnettu? Ne myös pelastivat ihmishenkiä.

        En tiedä miksi prosessin läpikäynyttä pitäisi jotenkin ihailla tai "hyväksyä". En itse ainakaan tuo mitenkään esiin sitä, että olen transtaustainen, joten en tietenkään oleta mitään ihailua saavani.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "noitavainoina."????
        - Siis transsithan ovat poliittisesti suojelluin, kumarrelluin, nuoleskelluin,ryhmä esim Suomessa.
        Mediassa on valtavasti ohjelmia joilla yritetään pakottaa muut ihmiset ihailemaan ja hyväksymään sukupuolen "vaihtajat".
        Mitä ihmettä sinä vielä haluat? Tämä hullutus on jo aikaansaanut esim aloittajan turhat pelot, ja monien muiden lasten.
        Pitääkö puolet kansasta saada käymään kierros transitiosta de-transitioon? Nämähän lisääntyy koko ajan ja se kertoo jo että hoitotapa on väärä.

        Sukupuolivähemmistöt hyväksytään hyvin laajasti. Niitä ei koeta mitenkään muita ihmisiä uhkaavana. On äärimmäisen pieni ryhmä kaltaisiasi, jotka eivät siedä ihmisiä jotka eivät hyväksy syntymässään määriteltyä sukupuolta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se, että hoitoihin hakeutuu myös niitä joiden ei pitäisi ei kerro mitään hoitojen turhuudesta. Olivatko verensiirrot turhia silloin, kun niihin kuoli ihmisiä, kun veriryhmä ei vielä tunnettu? Ne myös pelastivat ihmishenkiä.

        En tiedä miksi prosessin läpikäynyttä pitäisi jotenkin ihailla tai "hyväksyä". En itse ainakaan tuo mitenkään esiin sitä, että olen transtaustainen, joten en tietenkään oleta mitään ihailua saavani.

        Nykytutkimusten mukaan muutoshoidoista ei ole mitään hyötyä potilaille.
        Potilaiden tarve mielenterveyspalveluihin ei vähentynyt hormonihoidoilla eikä kirurgisilla muokkauksilla.

        Jos aloittaja vaan saa käydä murrosikänsä luonnollisesti lävitse, omat hormonit hoitavat ongelman 90% todennäköisyydellä.

        Tässä surullisessa "Magdaleena"- tapauksessa sijaisäidillä on hinku syöttää pojalle blokkereita ja pistää hänet hoitoputkeen "transjunaan".
        Eiköhän sijaisäiti ymmärrä että luonnollinen murrosikä todennäköisimmin korjaisi ongelman?
        Hänen tekstistään saa kyllä kuvan että hän ei haluakaan pojan olevan tyytyväinen itseensä ja kehoonsa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nykytutkimusten mukaan muutoshoidoista ei ole mitään hyötyä potilaille.
        Potilaiden tarve mielenterveyspalveluihin ei vähentynyt hormonihoidoilla eikä kirurgisilla muokkauksilla.

        Jos aloittaja vaan saa käydä murrosikänsä luonnollisesti lävitse, omat hormonit hoitavat ongelman 90% todennäköisyydellä.

        Tässä surullisessa "Magdaleena"- tapauksessa sijaisäidillä on hinku syöttää pojalle blokkereita ja pistää hänet hoitoputkeen "transjunaan".
        Eiköhän sijaisäiti ymmärrä että luonnollinen murrosikä todennäköisimmin korjaisi ongelman?
        Hänen tekstistään saa kyllä kuvan että hän ei haluakaan pojan olevan tyytyväinen itseensä ja kehoonsa.

        Ainakin minulle ja lukuisille tuntemilleni transihmisille oli todellakin hyötyä. Elämäni lapsettomana ja kumppanittomana ei ole erityisen onnellista, mutta ei minulla niitä olisi silloinkaan, jos en olisi mennyt prosessiin. Nyt saan sentään elää omana itsenäni.


    • ITse olen jäänyt miettimään, että minkä ikäisenä sitä voi tietää että on jotain seksuaali tai sukupuoli vähemmistöä.

      Kiitos intterwebsin on sitä tullut joskus naureskeltuakin sanotaan kymmenvuotiaille lapsille, että eihän he voi mitään vielä asioista tietää, mutta sitten kun sitä on ajatellut omaa elämäänsä ja sitä, että jo reilusti ennen kouluikää sitä tajusi että nyt ei homma mene ihan putkeen, niin kaipa sitä jo jotain hajua on.

      Siihen en voi vastata, että oletko transpoika. Sehän on tavallaan jokaisen oma prosessi, mutta jos homma rupeaa tuntumaan siltä, niin eikun transpolilta aikaa varaamaan. Siinä prosessissa kyllä aika hyvin käydään sitten läpi syitä ja seurauksia, vaikka viimekädessä vastuu on aina ihmisellä itsellään.

    • Kannattaakohan sitä nyt ihan oikeasti ryhtyä erityislapseksi? Olen entinen erityislapsi, tosin ihan eri syistä.

      Niskaasi hyökkää pitkä liuta terapeutteja joista ei pääse eroon sitten millään, ovat muuten tosi tympeitä.

      Transsukupuolisuus-oletuksesta tehdään tappi jonka ympärillä koko arkesi pyörii (siis sinun, perheesi, luokkakaveriesi ja muut mahdolliset ihmiset ympärilläsi) ja persoonaasi tarkastellaan diagnoosin avaimenreijästä. Tahdoit sitä tai et.

      Opettajat yms. mielipidejohtajat syöttävät ympärilläsi oleville ihmisille lääkäreitten yksisilmäistä näkemysta sinusta. Jotkut harvat kritisoivat lääkäreitten näkemystä mutta vain kahden kesken, leimautumisen pelossa.

      Monet ihmiset, jopa (entiset) kaverisi, alkavat suhtautua sinuun toisin: "Katsokaa, poikkeava ihminen, eikö olekin kamala? Voi kuinka täydellinen olenkaan." Terapeutti on heille palvottu sankari. Mikäli et suostu olemaan heille "ystävä" (kynnysmatto), joudut neuvolan pakkotapaamiseen. Jos et enää halua olla hoitoprosessissa, "olet kypsymätön, etkä ymmärrä omaa parastasi".

      Jotkut eivät pidä siitä että olet koko ajan kaiken huomion keskipiste ja syyttävät siitä sinua. Itsekin alat varmaan vieroksua saamaasi huomiota.

      Et pääse tilannetta pakoon oikein millään, menetpä minne tahansa, aina jonkin ajan päästä perässä seuraa syväkurkku kaakattamassa diagnoosista. Kouluun tieto asiasta tulee virallista tietä. Sosiaaliseen elämääsi tulee vahva paskan maku ja alat erakoitumaan.

      • Pelkkää hölinää! Ehkä erityislapsella onkin tuollaista, mutta ei transsukupuolisella.

        Ei transprosessissa olla "kaiken huomion keskipisteenä", se on vain samanlainen hoitoputki kuin mikä tahansa sairaus ja kun se on ohi, tilanne nollautuu. Kun transsukupuolisen prosessi on ohi, avautuu uusi elämä ja ne outtaajat katoaa menneisyyteen. Muutama vuosi prosessin päättymisestä kaikki ovat jo unohtaneet koko taustan ja saa elää omaa elämäänsä. Ellei ennen hoitoprosessia ja sen aika ole innokkaasti kuuluttanut kaikkialle transsukupuolisuuttaan, siihen ei kiinnitetä huomiota eikä enää muisteta jälkikäteenkään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pelkkää hölinää! Ehkä erityislapsella onkin tuollaista, mutta ei transsukupuolisella.

        Ei transprosessissa olla "kaiken huomion keskipisteenä", se on vain samanlainen hoitoputki kuin mikä tahansa sairaus ja kun se on ohi, tilanne nollautuu. Kun transsukupuolisen prosessi on ohi, avautuu uusi elämä ja ne outtaajat katoaa menneisyyteen. Muutama vuosi prosessin päättymisestä kaikki ovat jo unohtaneet koko taustan ja saa elää omaa elämäänsä. Ellei ennen hoitoprosessia ja sen aika ole innokkaasti kuuluttanut kaikkialle transsukupuolisuuttaan, siihen ei kiinnitetä huomiota eikä enää muisteta jälkikäteenkään.

        Suomessa on (seuraavan blogin mukaan) ainakin yksi MtF-tapaus jossa poika käy koulua tytöksi naamioituna ja asia on salattu koulun muilta oppilailta. Tässä on kasvattajaäidin näkemys asiasta:

        http://istuusepaivankakkaralla.blogspot.com/2013/12/miksi-tama-blogi.html

        Tässä tapauksessa transtouhu alkoi kun lapsi oli kolmivuotias. Siis kolmivuotias ei tee päätöksiä siitä miten pukeutuu eikä vielä ymmärrä mitä sukupuoli tarkoittaa. Nyt lapsi on murrosiän kynnyksellä. Käy asian kanssa miten tahansa, touhu on jo tehnyt lapsen elämään pysyvän arven. Menneisyyttään ei pääse pakoon. Transtouhu ei ole ihmisille mikään normaali asia.

        Asian julkisuuden suhteen kasvattajaäiti vetää hyvin ristiriitaista linjaa, toisaalta asiaa ei saisi paljastaa:

        http://istuusepaivankakkaralla.blogspot.com/2020/

        Mutta toisaalta hän on levitellyt asiaa vähän sinne sun tänne. Hän on vienyt lapsen uimahalliin, oli toki ns. perhepukukopissa, mutta jos poika on tyttöjen uimapuvussa sivulliset huomaa asian kyllä heti, tiedäthän.

        Ilmeisesti asia on ollut aina julkinen salaisuus. Asia jatkuva salailu on lapselle raskasta eikä varmasti ole hyväksi kenellekään. Lapsi voi jopa ylireagoida asiaan koska ei vielä kykene järkevään ajatteluun. 13-vuotiaan arvomaailma ei vielä poikkea perhetaustasta ja ympäristöstä, harvoin vielä 20-vuotiaankaan kun ei osaa ajatella itsenäisesti. Translapsivillitys on alkanut vasta hiljattain, kukaan ei vielä ole julkisesti kertomassa henkisestä irtautumisestaan transmaailmasta. Elämänvalheesta irtautuminen ei tapahdu hetkessä.

        Translapset ovat kuten erityislapset yleensäkin vanhempiensa valhekuplan sisällä, saman kuplan sisällä on lähes kaikki ihmiset lapsen ympärillä opettajia ja viranomaisia myöten. Säälittää.

        Monet lääkärit vierastavat transtouhua mutta jos transpolia ei olisi, ihmiset hakisivat hoitoja pimeiltä markkinoilta, mikä olisi viranomaisille suurempi paha.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa on (seuraavan blogin mukaan) ainakin yksi MtF-tapaus jossa poika käy koulua tytöksi naamioituna ja asia on salattu koulun muilta oppilailta. Tässä on kasvattajaäidin näkemys asiasta:

        http://istuusepaivankakkaralla.blogspot.com/2013/12/miksi-tama-blogi.html

        Tässä tapauksessa transtouhu alkoi kun lapsi oli kolmivuotias. Siis kolmivuotias ei tee päätöksiä siitä miten pukeutuu eikä vielä ymmärrä mitä sukupuoli tarkoittaa. Nyt lapsi on murrosiän kynnyksellä. Käy asian kanssa miten tahansa, touhu on jo tehnyt lapsen elämään pysyvän arven. Menneisyyttään ei pääse pakoon. Transtouhu ei ole ihmisille mikään normaali asia.

        Asian julkisuuden suhteen kasvattajaäiti vetää hyvin ristiriitaista linjaa, toisaalta asiaa ei saisi paljastaa:

        http://istuusepaivankakkaralla.blogspot.com/2020/

        Mutta toisaalta hän on levitellyt asiaa vähän sinne sun tänne. Hän on vienyt lapsen uimahalliin, oli toki ns. perhepukukopissa, mutta jos poika on tyttöjen uimapuvussa sivulliset huomaa asian kyllä heti, tiedäthän.

        Ilmeisesti asia on ollut aina julkinen salaisuus. Asia jatkuva salailu on lapselle raskasta eikä varmasti ole hyväksi kenellekään. Lapsi voi jopa ylireagoida asiaan koska ei vielä kykene järkevään ajatteluun. 13-vuotiaan arvomaailma ei vielä poikkea perhetaustasta ja ympäristöstä, harvoin vielä 20-vuotiaankaan kun ei osaa ajatella itsenäisesti. Translapsivillitys on alkanut vasta hiljattain, kukaan ei vielä ole julkisesti kertomassa henkisestä irtautumisestaan transmaailmasta. Elämänvalheesta irtautuminen ei tapahdu hetkessä.

        Translapset ovat kuten erityislapset yleensäkin vanhempiensa valhekuplan sisällä, saman kuplan sisällä on lähes kaikki ihmiset lapsen ympärillä opettajia ja viranomaisia myöten. Säälittää.

        Monet lääkärit vierastavat transtouhua mutta jos transpolia ei olisi, ihmiset hakisivat hoitoja pimeiltä markkinoilta, mikä olisi viranomaisille suurempi paha.

        "Elämänvalheesta"
        -Tuo on hyvin osuva ilmaus! Transelämä on valhe-elämää jossa valehdellaan itselle ja muille.
        Jos ihminen jää kiinni valheesta hän yleensä suuttuu, niin tässäkin tapauksessa,

        Surullista että moni vanhempi on omaksunut sukupuolen moninaisuus- agendan niin ,että ryhtyy vahvistamaan sukupuolestaan ahdistuneen lapsensa kuvitteellista sukupuolta.
        Itsenäiseen ajatteluun kykenevät vanhemmat ottavat asiasta enemmän selvää ja toimivat toisin.

        Valitettavasti on sitten ihan näitä vanhempia jotka haluavat ja tekevät lapsestaan translapsen, Saavat paistatella mukamas edistyneenä ja suvaitsevana vanhempana, minusta tämä on munchausen oireyhtymää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa on (seuraavan blogin mukaan) ainakin yksi MtF-tapaus jossa poika käy koulua tytöksi naamioituna ja asia on salattu koulun muilta oppilailta. Tässä on kasvattajaäidin näkemys asiasta:

        http://istuusepaivankakkaralla.blogspot.com/2013/12/miksi-tama-blogi.html

        Tässä tapauksessa transtouhu alkoi kun lapsi oli kolmivuotias. Siis kolmivuotias ei tee päätöksiä siitä miten pukeutuu eikä vielä ymmärrä mitä sukupuoli tarkoittaa. Nyt lapsi on murrosiän kynnyksellä. Käy asian kanssa miten tahansa, touhu on jo tehnyt lapsen elämään pysyvän arven. Menneisyyttään ei pääse pakoon. Transtouhu ei ole ihmisille mikään normaali asia.

        Asian julkisuuden suhteen kasvattajaäiti vetää hyvin ristiriitaista linjaa, toisaalta asiaa ei saisi paljastaa:

        http://istuusepaivankakkaralla.blogspot.com/2020/

        Mutta toisaalta hän on levitellyt asiaa vähän sinne sun tänne. Hän on vienyt lapsen uimahalliin, oli toki ns. perhepukukopissa, mutta jos poika on tyttöjen uimapuvussa sivulliset huomaa asian kyllä heti, tiedäthän.

        Ilmeisesti asia on ollut aina julkinen salaisuus. Asia jatkuva salailu on lapselle raskasta eikä varmasti ole hyväksi kenellekään. Lapsi voi jopa ylireagoida asiaan koska ei vielä kykene järkevään ajatteluun. 13-vuotiaan arvomaailma ei vielä poikkea perhetaustasta ja ympäristöstä, harvoin vielä 20-vuotiaankaan kun ei osaa ajatella itsenäisesti. Translapsivillitys on alkanut vasta hiljattain, kukaan ei vielä ole julkisesti kertomassa henkisestä irtautumisestaan transmaailmasta. Elämänvalheesta irtautuminen ei tapahdu hetkessä.

        Translapset ovat kuten erityislapset yleensäkin vanhempiensa valhekuplan sisällä, saman kuplan sisällä on lähes kaikki ihmiset lapsen ympärillä opettajia ja viranomaisia myöten. Säälittää.

        Monet lääkärit vierastavat transtouhua mutta jos transpolia ei olisi, ihmiset hakisivat hoitoja pimeiltä markkinoilta, mikä olisi viranomaisille suurempi paha.

        On olemassa tunnettu tapaus USA:ssa (Jazz Jennings) jossa yhtä pieni lapsi osasi jo pienestä pitäen määritellä sukupuolensa vastakkaiseksi kuin syntymässä oli määritelty. Hän eteni transprosessissa kuten useammassa televisiosarjassa näytettiin, väliin sujuvasti, välillä kompastellen. Vanhemmat eivät vaikuttaneet sukupuolimääritykseen, mutta tukivat häntä lapsuudesta aikuisuuteen saakka.

        Ihmettelen kovin mistä nämä voimakkaita fundismielipiteitä toitottavat ihmiset ovat tänne nyt ilmestyneet. Tällaiset kirjoitukset lisäävät entisestään translasten ja -nuorten psyykkistä taakkaa. Onneksi nykyisin nuoretkin saava apua transasioissa julkiseselta terveydenoidolta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        On olemassa tunnettu tapaus USA:ssa (Jazz Jennings) jossa yhtä pieni lapsi osasi jo pienestä pitäen määritellä sukupuolensa vastakkaiseksi kuin syntymässä oli määritelty. Hän eteni transprosessissa kuten useammassa televisiosarjassa näytettiin, väliin sujuvasti, välillä kompastellen. Vanhemmat eivät vaikuttaneet sukupuolimääritykseen, mutta tukivat häntä lapsuudesta aikuisuuteen saakka.

        Ihmettelen kovin mistä nämä voimakkaita fundismielipiteitä toitottavat ihmiset ovat tänne nyt ilmestyneet. Tällaiset kirjoitukset lisäävät entisestään translasten ja -nuorten psyykkistä taakkaa. Onneksi nykyisin nuoretkin saava apua transasioissa julkiseselta terveydenoidolta.

        Luuletko että "Jazzin" perhe ei muka ole netonnut valtavasti tuolla lapsensa aivopesulla?
        Koko homma on piirien sisällä päätetty ja "Jazz" siihen osaan valittu jo ennen syntymää, hänellä itsellään ei siihen varmasti ole ollut mitään sananvaltaa.
        Uskotko tosiaan kaikkea mitä telkasta näet?
        Jazz tapaus on niin selkeä, sitäpaitsi en usko hänen äidinsä olevan nainen myöskään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Luuletko että "Jazzin" perhe ei muka ole netonnut valtavasti tuolla lapsensa aivopesulla?
        Koko homma on piirien sisällä päätetty ja "Jazz" siihen osaan valittu jo ennen syntymää, hänellä itsellään ei siihen varmasti ole ollut mitään sananvaltaa.
        Uskotko tosiaan kaikkea mitä telkasta näet?
        Jazz tapaus on niin selkeä, sitäpaitsi en usko hänen äidinsä olevan nainen myöskään.

        Ja taas yksi salaliittoteoriaan uskova transfoobikko!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa on (seuraavan blogin mukaan) ainakin yksi MtF-tapaus jossa poika käy koulua tytöksi naamioituna ja asia on salattu koulun muilta oppilailta. Tässä on kasvattajaäidin näkemys asiasta:

        http://istuusepaivankakkaralla.blogspot.com/2013/12/miksi-tama-blogi.html

        Tässä tapauksessa transtouhu alkoi kun lapsi oli kolmivuotias. Siis kolmivuotias ei tee päätöksiä siitä miten pukeutuu eikä vielä ymmärrä mitä sukupuoli tarkoittaa. Nyt lapsi on murrosiän kynnyksellä. Käy asian kanssa miten tahansa, touhu on jo tehnyt lapsen elämään pysyvän arven. Menneisyyttään ei pääse pakoon. Transtouhu ei ole ihmisille mikään normaali asia.

        Asian julkisuuden suhteen kasvattajaäiti vetää hyvin ristiriitaista linjaa, toisaalta asiaa ei saisi paljastaa:

        http://istuusepaivankakkaralla.blogspot.com/2020/

        Mutta toisaalta hän on levitellyt asiaa vähän sinne sun tänne. Hän on vienyt lapsen uimahalliin, oli toki ns. perhepukukopissa, mutta jos poika on tyttöjen uimapuvussa sivulliset huomaa asian kyllä heti, tiedäthän.

        Ilmeisesti asia on ollut aina julkinen salaisuus. Asia jatkuva salailu on lapselle raskasta eikä varmasti ole hyväksi kenellekään. Lapsi voi jopa ylireagoida asiaan koska ei vielä kykene järkevään ajatteluun. 13-vuotiaan arvomaailma ei vielä poikkea perhetaustasta ja ympäristöstä, harvoin vielä 20-vuotiaankaan kun ei osaa ajatella itsenäisesti. Translapsivillitys on alkanut vasta hiljattain, kukaan ei vielä ole julkisesti kertomassa henkisestä irtautumisestaan transmaailmasta. Elämänvalheesta irtautuminen ei tapahdu hetkessä.

        Translapset ovat kuten erityislapset yleensäkin vanhempiensa valhekuplan sisällä, saman kuplan sisällä on lähes kaikki ihmiset lapsen ympärillä opettajia ja viranomaisia myöten. Säälittää.

        Monet lääkärit vierastavat transtouhua mutta jos transpolia ei olisi, ihmiset hakisivat hoitoja pimeiltä markkinoilta, mikä olisi viranomaisille suurempi paha.

        Tässäkin on aika selkeää mistä sukupuoliahdistus johtuu (jos sitä edes on lapsen puolelta koskaan ollutkaan).
        Poika tuli sijaislapsena vauvaiässä perheeseen jossa oli kaksi tytärtä, ymmärrettävää että olisi kokenut tyttönä kuuluvansa perheeseen muiden tyttöjen kanssa.
        Sijaisäiti keksi transsukupuolisuuden ja muutti vaatevarastot jo ennen kuin poika osasi edes puhua! Mitä luultavimmin koko hämmennys on sijaisvanhempien aikaansaamaa ja opettamaa.
        Sijaisäidin teksteissä kuuluu myös fundamentalistinen asenne että kaikki eri mieltä olevat ovat pahoja ihmisiä, hormoniblokkerit vain tärkeä pikku juttu ja transitiota vastustavat ymmärtämättömiä ja julmia.
        Todellisuudessa sijaisäiti ei tunnu edes antavan pojalle mahdollisuutta parantua eikä halua hänen parantuvan.
        Minusta se on joko julmuutta tai ymmärtämättömyyttä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tässäkin on aika selkeää mistä sukupuoliahdistus johtuu (jos sitä edes on lapsen puolelta koskaan ollutkaan).
        Poika tuli sijaislapsena vauvaiässä perheeseen jossa oli kaksi tytärtä, ymmärrettävää että olisi kokenut tyttönä kuuluvansa perheeseen muiden tyttöjen kanssa.
        Sijaisäiti keksi transsukupuolisuuden ja muutti vaatevarastot jo ennen kuin poika osasi edes puhua! Mitä luultavimmin koko hämmennys on sijaisvanhempien aikaansaamaa ja opettamaa.
        Sijaisäidin teksteissä kuuluu myös fundamentalistinen asenne että kaikki eri mieltä olevat ovat pahoja ihmisiä, hormoniblokkerit vain tärkeä pikku juttu ja transitiota vastustavat ymmärtämättömiä ja julmia.
        Todellisuudessa sijaisäiti ei tunnu edes antavan pojalle mahdollisuutta parantua eikä halua hänen parantuvan.
        Minusta se on joko julmuutta tai ymmärtämättömyyttä.

        Vauvana tullut tuskin osaisi vierautta edes tuntea. Ei poika samaistu tyttöihin eikä poikaa voi manipuloida tytöksi, muuten transpoikia ei olisi olemassa. Mutta yksinkertaiset selitykset yksinkertaisille ihmisille.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vauvana tullut tuskin osaisi vierautta edes tuntea. Ei poika samaistu tyttöihin eikä poikaa voi manipuloida tytöksi, muuten transpoikia ei olisi olemassa. Mutta yksinkertaiset selitykset yksinkertaisille ihmisille.

        Tuo ettei lasta pystytä manipuloimaan vastakkaiseen sukupuoleen, on lääketieteellinen fakta. Asiasta on olemassa rankka esimerkki (tapaus Reimer).


      • Anonyymi kirjoitti:

        On olemassa tunnettu tapaus USA:ssa (Jazz Jennings) jossa yhtä pieni lapsi osasi jo pienestä pitäen määritellä sukupuolensa vastakkaiseksi kuin syntymässä oli määritelty. Hän eteni transprosessissa kuten useammassa televisiosarjassa näytettiin, väliin sujuvasti, välillä kompastellen. Vanhemmat eivät vaikuttaneet sukupuolimääritykseen, mutta tukivat häntä lapsuudesta aikuisuuteen saakka.

        Ihmettelen kovin mistä nämä voimakkaita fundismielipiteitä toitottavat ihmiset ovat tänne nyt ilmestyneet. Tällaiset kirjoitukset lisäävät entisestään translasten ja -nuorten psyykkistä taakkaa. Onneksi nykyisin nuoretkin saava apua transasioissa julkiseselta terveydenoidolta.

        Voi tietysti olla niinkin että Jazz on poikkeavuuden ääritapaus, ainahan löytyy kaikenlaista kun hakemalla hakee. Nyt siitä on tehty iso julkinen rummutus ja vastaavanlaisia alkaa löytyä vähän sieltä sun täältä. Näin se poikkeavuushössötyksen kaava menee.

        Jazz sai diagnoosin nelivuotiaana. Siis nelivuotiailla ei ole mitään sukupuolenvaihdossuunnitelmia, sen ikäiset höpisee kaikenlaista ja saa kaikenlaisia villityksiä jotka tulee ja menee. Vanhemmat, toinen tai molemmat, ovat koko jutun takana; ehkäpä toinen päsmäröi ja toinen myötäilee, päättäväinen EI touhulle tarkoittaa lastensuojeluilmoitusta jossa toisen vanhemman kielteinen asenne transvillitykseen tulkitaan "lapsen terveydenhoidon laiminlyönniksi". Näin sossu on saanut kaiken vallan perheessä. Viranomaisilla on hyvin vaikea antaa periksi omissa päähänpiinttymissään.

        Täysi-ikäisten sukupuolenvaihdokset ovat sitten asia erikseen.

        Ilmeisesti Jazzin piti jo pienestä pitäen käyttää koulussa tyttöjen vessaa, tämä on yleinen käytäntö Yhdysvalloissa, Suomen käytännöstä en tiedä. Aina silloin tällöin asiasta nousee julkinen kohu. Silloin paikalle pyyhältää genderliikkeen juristit puolustamaan käytäntöä. Tämä herättää pahaa verta ja kyllä Jazz on saanut tuntea sen nahoissaan, hän on kovin syrjäänvetäytyvä luonteeltaan.

        Jazz on tässä se uhri ja ympärillä pörräävät transintoilijat niitä konnia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voi tietysti olla niinkin että Jazz on poikkeavuuden ääritapaus, ainahan löytyy kaikenlaista kun hakemalla hakee. Nyt siitä on tehty iso julkinen rummutus ja vastaavanlaisia alkaa löytyä vähän sieltä sun täältä. Näin se poikkeavuushössötyksen kaava menee.

        Jazz sai diagnoosin nelivuotiaana. Siis nelivuotiailla ei ole mitään sukupuolenvaihdossuunnitelmia, sen ikäiset höpisee kaikenlaista ja saa kaikenlaisia villityksiä jotka tulee ja menee. Vanhemmat, toinen tai molemmat, ovat koko jutun takana; ehkäpä toinen päsmäröi ja toinen myötäilee, päättäväinen EI touhulle tarkoittaa lastensuojeluilmoitusta jossa toisen vanhemman kielteinen asenne transvillitykseen tulkitaan "lapsen terveydenhoidon laiminlyönniksi". Näin sossu on saanut kaiken vallan perheessä. Viranomaisilla on hyvin vaikea antaa periksi omissa päähänpiinttymissään.

        Täysi-ikäisten sukupuolenvaihdokset ovat sitten asia erikseen.

        Ilmeisesti Jazzin piti jo pienestä pitäen käyttää koulussa tyttöjen vessaa, tämä on yleinen käytäntö Yhdysvalloissa, Suomen käytännöstä en tiedä. Aina silloin tällöin asiasta nousee julkinen kohu. Silloin paikalle pyyhältää genderliikkeen juristit puolustamaan käytäntöä. Tämä herättää pahaa verta ja kyllä Jazz on saanut tuntea sen nahoissaan, hän on kovin syrjäänvetäytyvä luonteeltaan.

        Jazz on tässä se uhri ja ympärillä pörräävät transintoilijat niitä konnia.

        Itse olin nelivuotiaana tuntenut itseni pojaksi puolet elämästäni. Diagnoosia en olisi tarvinnut vielä siinä iässä enkä tietenkään hoitoja, ainoastaan tiedon siitä, että pääsen aikaan hoitoihin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Itse olin nelivuotiaana tuntenut itseni pojaksi puolet elämästäni. Diagnoosia en olisi tarvinnut vielä siinä iässä enkä tietenkään hoitoja, ainoastaan tiedon siitä, että pääsen aikaan hoitoihin.

        Ihminen ei muista isona mitä hänelle tapahtui nelivuotiaana. Vanhemmat ovat myöhemmin kertoneet sinulle oman versionsa tapahtumista.

        Nelivuotias elää vain tätä päivää, ei ymmärrä eikä välitä siitä mitä tapahtuu muutaman vuoden päästä. Tulevaisuudesta murehtiminen on vanhempien asia.

        Tuo "täysipäinen ja täysivaltainen syntymästään asti" on tyypillistä sosialivirastoretoriikkaa. Ei ole mikään uusi asia, uskomus oli olemassa jo ainakin 1980-luvulla.

        Jotkut ihmiset ylireagoivat pienten lasten vaateleikkeihin. Mitä ihmeen negatiivista niissä oikein on? Tietysti leikeissä pitää toimia lain ja hyvän tavan puitteissa ja tolkun rajoissa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Itse olin nelivuotiaana tuntenut itseni pojaksi puolet elämästäni. Diagnoosia en olisi tarvinnut vielä siinä iässä enkä tietenkään hoitoja, ainoastaan tiedon siitä, että pääsen aikaan hoitoihin.

        Eikö kukaan ollut kertonut sinulle että olet tyttö?
        Minä sain tiedon tyttöydestäni varmaan ennen kuin opin puhumaan, eipä sitä asiaa ole tarvinnut ajatella saatikka kyseenalaistaa koskaan.

        Miten voi tuntea itsensä pojaksi kun ei tyttönä voi tietää miltä tuntuu poikana olla?
        Eli tyttö luo kuvitelman pojan ajatuksenjuoksusta ja istuttaa itsensä siihen...
        Miksei loogisemmin tunne mitä tuntee sotkematta sukupuolta siihen, sukupuolihan on fysiikkaa ja todellisuutta ja ajatukset muuttuvia ja liikkuvia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen ei muista isona mitä hänelle tapahtui nelivuotiaana. Vanhemmat ovat myöhemmin kertoneet sinulle oman versionsa tapahtumista.

        Nelivuotias elää vain tätä päivää, ei ymmärrä eikä välitä siitä mitä tapahtuu muutaman vuoden päästä. Tulevaisuudesta murehtiminen on vanhempien asia.

        Tuo "täysipäinen ja täysivaltainen syntymästään asti" on tyypillistä sosialivirastoretoriikkaa. Ei ole mikään uusi asia, uskomus oli olemassa jo ainakin 1980-luvulla.

        Jotkut ihmiset ylireagoivat pienten lasten vaateleikkeihin. Mitä ihmeen negatiivista niissä oikein on? Tietysti leikeissä pitää toimia lain ja hyvän tavan puitteissa ja tolkun rajoissa.

        Fiksummat ja kehittyneemmät kyllä muistavat hyvinkin varhaisia asioita.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eikö kukaan ollut kertonut sinulle että olet tyttö?
        Minä sain tiedon tyttöydestäni varmaan ennen kuin opin puhumaan, eipä sitä asiaa ole tarvinnut ajatella saatikka kyseenalaistaa koskaan.

        Miten voi tuntea itsensä pojaksi kun ei tyttönä voi tietää miltä tuntuu poikana olla?
        Eli tyttö luo kuvitelman pojan ajatuksenjuoksusta ja istuttaa itsensä siihen...
        Miksei loogisemmin tunne mitä tuntee sotkematta sukupuolta siihen, sukupuolihan on fysiikkaa ja todellisuutta ja ajatukset muuttuvia ja liikkuvia.

        Tottakai kerrottiin, ja olisin huomannut sen muutenkin. Vaikea kysymys eikä sillä ole enää mitään merkitystä, olen elänyt miehenä jo 15 vuotta ja saanut rauhan sisimpääni. Aivan pienestä lähtien minulla oli vahva, sisältä kumpuava tarve virtsata seisten ja olla osa poikaporukkaa. Myöhemmin en koskaan kyennyt seurustelemaan enkä harrastamaan seksiä, koska en ymmärrä mitä reiällä voi tehdä. Hormonien ja leikkausten myötä kasvoin aikuiseksi mieheksi myös seksuaalisesti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Fiksummat ja kehittyneemmät kyllä muistavat hyvinkin varhaisia asioita.

        Ei ole uskottavaa. Liekö kyse valemuistosyndroomasta tai jotain, siis lapselle on myöhemmin opetettu muistot. Se mitä lapsesta myöhemmin tulee ei ole muistamisen kannalta merkitystä.

        Kuka sen kehitysasteen määrittelee ja miten? Lääkäreillä on taipumus suodattaa, värittää ja kaunistella asioita kirjoittaessaan potilasasiakirjoja. Ristiriitatilanteissa lääkärit yleensä asettuvat sen osapuolen puolelle jolla on korkeampi yhteiskunnallinen asema. Nelivuotiaat eivät ole niissä riitatilanteissa itsenäisiä toimijoita vaan pelinappuloita. Mitä jos taustalla onkin vanhempien välinen riita tai kiista viranomaisten kanssa? Juuri tälläisten tilanteiden vuoksi nelivuotiaan sanoille ei pitäisi antaa paljoa painoa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole uskottavaa. Liekö kyse valemuistosyndroomasta tai jotain, siis lapselle on myöhemmin opetettu muistot. Se mitä lapsesta myöhemmin tulee ei ole muistamisen kannalta merkitystä.

        Kuka sen kehitysasteen määrittelee ja miten? Lääkäreillä on taipumus suodattaa, värittää ja kaunistella asioita kirjoittaessaan potilasasiakirjoja. Ristiriitatilanteissa lääkärit yleensä asettuvat sen osapuolen puolelle jolla on korkeampi yhteiskunnallinen asema. Nelivuotiaat eivät ole niissä riitatilanteissa itsenäisiä toimijoita vaan pelinappuloita. Mitä jos taustalla onkin vanhempien välinen riita tai kiista viranomaisten kanssa? Juuri tälläisten tilanteiden vuoksi nelivuotiaan sanoille ei pitäisi antaa paljoa painoa.

        Kun nyt vastasit kommenttiini, niin kyllä, muistan paljonkin asioita, joita tapahtui 2-4-vuotiaana, muttei sillä ole mitään merkitystä. En minä mitään transasiota lapsena mielessäni pyöritellyt eikä kukaan siitä minulle puhunut, ei sellaista ollut 80-luvulla olemassakaan. Vasta 7-vuotiaana, kun koulussa ei ollut enää ok olla poikien kanssa ajattelin ensimmäistä kertaa, että minun olisi pitänyt syntyä pojaksi. Parikymppisenä hoitojen läheistapaamisessa vanhempani kertoivat lääkärille, että olin kaksivuotiaana yrittänyt virtsata seisten enkä kiinnittänyt mitään huomiota tyttöihin ja tyttöjen juttuihin, ja harmittelivat, kun eivät olleet silloin ymmärtäneet asiaa eivätkä tukeneet minua.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kun nyt vastasit kommenttiini, niin kyllä, muistan paljonkin asioita, joita tapahtui 2-4-vuotiaana, muttei sillä ole mitään merkitystä. En minä mitään transasiota lapsena mielessäni pyöritellyt eikä kukaan siitä minulle puhunut, ei sellaista ollut 80-luvulla olemassakaan. Vasta 7-vuotiaana, kun koulussa ei ollut enää ok olla poikien kanssa ajattelin ensimmäistä kertaa, että minun olisi pitänyt syntyä pojaksi. Parikymppisenä hoitojen läheistapaamisessa vanhempani kertoivat lääkärille, että olin kaksivuotiaana yrittänyt virtsata seisten enkä kiinnittänyt mitään huomiota tyttöihin ja tyttöjen juttuihin, ja harmittelivat, kun eivät olleet silloin ymmärtäneet asiaa eivätkä tukeneet minua.

        Eiköhän jokainen pikkutyttö joskus yritä pissata seisten, itsekin muistan yrittäneeni sitä kesällä pihanurtsilla kokeeksi.
        En minä siihen liittänyt mitään sukupuolijuttuja, olen aina ymmärtänyt olevani tyttö.

        Vanhempasi löysivät menneisyydestäsi pissauskokeilusi kun etsivät vahvistusta sille että muutoksesi olisi järkevää.
        Saattoi olla itselleen vakuuttelua.
        Menneisyyden voi nähdä siinä valossa kuin haluaa, muistaa mitä haluaa ja unohtaa mitä haluaa.
        Vanhempasi varmasti unohtivat monet nukkeleikit ja helminauhat, ja muistivat tuon.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

        "On ollut tapauksia joissa toinen eronneista vanhemmista on aivopessyt ja manipuloinut lapsestaan translasta.
        On monia syitä joiden vuoksi julma tai mieleltään sairas vanhempi voi haluta alistaa lapsensa prosessiin."

        Tuollainen on äärimmäisen harvinaista, eikä se edes onnistu, ellei lapsi todellakin ole trans. Kyllä lapsi pistää vastaan viimeistään murrosiän nurkilla, yleensä jo paljon aikaisemmin mikäli häntä yritetään pakottaa väärän sukupuolen mukaiseen elämään.
        Paljon yleisempää on että vanhemmat pyrkivät estämään lapsensa transitoitumisen. Osa ihan tarkoituksella omien halujensa, tai uskonnollisen taustan vuoksi, taikka sitten ei vaan voi uskoa että lapsi (lähellä täysikäisyyttäkin) voisi olla vastakkaista sukupuolta kuin mihin hänet on syntymässä määritelty. Tällainen vastustaminen johtaa usein vanhempien ja lapsen välirikkoon.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "On ollut tapauksia joissa toinen eronneista vanhemmista on aivopessyt ja manipuloinut lapsestaan translasta.
        On monia syitä joiden vuoksi julma tai mieleltään sairas vanhempi voi haluta alistaa lapsensa prosessiin."

        Tuollainen on äärimmäisen harvinaista, eikä se edes onnistu, ellei lapsi todellakin ole trans. Kyllä lapsi pistää vastaan viimeistään murrosiän nurkilla, yleensä jo paljon aikaisemmin mikäli häntä yritetään pakottaa väärän sukupuolen mukaiseen elämään.
        Paljon yleisempää on että vanhemmat pyrkivät estämään lapsensa transitoitumisen. Osa ihan tarkoituksella omien halujensa, tai uskonnollisen taustan vuoksi, taikka sitten ei vaan voi uskoa että lapsi (lähellä täysikäisyyttäkin) voisi olla vastakkaista sukupuolta kuin mihin hänet on syntymässä määritelty. Tällainen vastustaminen johtaa usein vanhempien ja lapsen välirikkoon.

        "Tuollainen on äärimmäisen harvinaista, eikä se edes onnistu, ellei lapsi todellakin ole trans. Kyllä lapsi pistää vastaan viimeistään murrosiän nurkilla, yleensä jo paljon aikaisemmin mikäli häntä yritetään pakottaa väärän sukupuolen mukaiseen elämään."

        - Juuri vähän aikaa sitten oli julkisuudessa tapaus jossa äiti aivopesi pojastaan tyttöä.
        Pojan isä nosti oikeusjutun , voitti ja sai pojan turvaan luokseen.
        Lapsen henkisen ja fyysisen terveyden ehtii tuhoamaan ennen teini-ikääkin, varsinkin kun teini-ikä estetään blokkerimyrkyi llä.

        Uskon että vanhempi kyllä tietää lapsensa sukupuolen, sitä on jona syntyy.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eiköhän jokainen pikkutyttö joskus yritä pissata seisten, itsekin muistan yrittäneeni sitä kesällä pihanurtsilla kokeeksi.
        En minä siihen liittänyt mitään sukupuolijuttuja, olen aina ymmärtänyt olevani tyttö.

        Vanhempasi löysivät menneisyydestäsi pissauskokeilusi kun etsivät vahvistusta sille että muutoksesi olisi järkevää.
        Saattoi olla itselleen vakuuttelua.
        Menneisyyden voi nähdä siinä valossa kuin haluaa, muistaa mitä haluaa ja unohtaa mitä haluaa.
        Vanhempasi varmasti unohtivat monet nukkeleikit ja helminauhat, ja muistivat tuon.

        Mitä merkitystä joillain helminauhoilla olisi? Tunnen monia poikia, jotka kokeilivat niitä pikkulapsina ja nyt ovat perheenisiä.

        Varmasti on kokeillut, mutten jaksa uskoa, että tytöt pääsääntöisesti ahdistuvat siitä niin paljon, että joutuvat parivuotiaana osastolle ja yrittävät ensimmäisen kerran itsemurhaa 10-vuotiaana, kun kokevat riittämättömyyden tunnetta, ja saavat rauhan sisimpäänsä sitten, kun pääsevät vihdoin osaksi miesporukkaa ja kusevat rivissä kaveriensa vieressä.

        Eivät vanhempani hakeneet sen kummemmin vahvistusta vaan vastasivat kysymykseen psykiatrin kysyessä oliko transsukupuolisuudestani nähtävissä merkkejä jo lapsena. He eivät siinä vaiheessa enää kaivanneet vahvistusta asialle, olivathan he nähneet ahdistuneen ja sulkeutuneen lapsensa muuttuvan iloiseksi ja avoimeksi saatuaan tietää, että voi sittenkin elää elämänsä omana itsenään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Tuollainen on äärimmäisen harvinaista, eikä se edes onnistu, ellei lapsi todellakin ole trans. Kyllä lapsi pistää vastaan viimeistään murrosiän nurkilla, yleensä jo paljon aikaisemmin mikäli häntä yritetään pakottaa väärän sukupuolen mukaiseen elämään."

        - Juuri vähän aikaa sitten oli julkisuudessa tapaus jossa äiti aivopesi pojastaan tyttöä.
        Pojan isä nosti oikeusjutun , voitti ja sai pojan turvaan luokseen.
        Lapsen henkisen ja fyysisen terveyden ehtii tuhoamaan ennen teini-ikääkin, varsinkin kun teini-ikä estetään blokkerimyrkyi llä.

        Uskon että vanhempi kyllä tietää lapsensa sukupuolen, sitä on jona syntyy.

        Olisi mielenkiintoista kuulla miten tuolle "pelastetulle" pojalle kävi. Yleensähän nämä transvastustajat unohtavat tapauksen sen jälkeen kun ovat saaneet tavoitteensa täytettyä.

        KUKAAN ulkopuolinen ei tiedä jonkin ihmisen (lapsensakaan) oikeaa sukupuolta, vain ihminen itse tietää sen. Lähes aina syntyessä määritelty sukupuoli osuu kohdalleen, joskus vaan käy niin ettei tuo valistunut arvaus menekään oikein. Tuo sukupuoli määritellään VAIN ulkoisten sukuelimien ulkonäön mukaisesti. Joskus määritelmää ei pystytä tekemään näin ja joudutaan tutkimaan enemmän.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olisi mielenkiintoista kuulla miten tuolle "pelastetulle" pojalle kävi. Yleensähän nämä transvastustajat unohtavat tapauksen sen jälkeen kun ovat saaneet tavoitteensa täytettyä.

        KUKAAN ulkopuolinen ei tiedä jonkin ihmisen (lapsensakaan) oikeaa sukupuolta, vain ihminen itse tietää sen. Lähes aina syntyessä määritelty sukupuoli osuu kohdalleen, joskus vaan käy niin ettei tuo valistunut arvaus menekään oikein. Tuo sukupuoli määritellään VAIN ulkoisten sukuelimien ulkonäön mukaisesti. Joskus määritelmää ei pystytä tekemään näin ja joudutaan tutkimaan enemmän.

        Voit etsiä netistä tietoja miten pelastetulle pojalle kävi.
        Poika pääsi käsittääkseni isänsä luo asumaan ja alkoi elää normaalisti pojan elämää kun ei enää kukaan pakottanut leikkimään tyttöä.
        Poika oli aina isän luona ollessaan oma itsensä eli poikamainen, äidin luona joutui myöntymään mekkoihin ja sekoaahan siinä pienen lapsen minäkuva jos joku valehtelee että "sinä voit olla tyttö", kun kuitenkaan ei voi.

        Sukupuolta ei lapsilta synnärillä määritellä vaan ihan toteaminen riittää.
        Kuviteltu sukupuoli on vain kuvitteellista eikä sen perusteella sukupuolta voi määritellä, se kun usein muuttuu.
        Myös supupuolielinten kehityshäiriöistä kärsivien vauvojen sukupuoli pystytään selvittämään, eivätkä he liity transmaniaan mitenkään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voit etsiä netistä tietoja miten pelastetulle pojalle kävi.
        Poika pääsi käsittääkseni isänsä luo asumaan ja alkoi elää normaalisti pojan elämää kun ei enää kukaan pakottanut leikkimään tyttöä.
        Poika oli aina isän luona ollessaan oma itsensä eli poikamainen, äidin luona joutui myöntymään mekkoihin ja sekoaahan siinä pienen lapsen minäkuva jos joku valehtelee että "sinä voit olla tyttö", kun kuitenkaan ei voi.

        Sukupuolta ei lapsilta synnärillä määritellä vaan ihan toteaminen riittää.
        Kuviteltu sukupuoli on vain kuvitteellista eikä sen perusteella sukupuolta voi määritellä, se kun usein muuttuu.
        Myös supupuolielinten kehityshäiriöistä kärsivien vauvojen sukupuoli pystytään selvittämään, eivätkä he liity transmaniaan mitenkään.

        Sukupuoli ei muutu! Ei silloinkaan jos synnytyslaitoksen arvaus on mennyt pieleen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sukupuoli ei muutu! Ei silloinkaan jos synnytyslaitoksen arvaus on mennyt pieleen.

        Luulo sukupuolesta muuttuu usein.
        Siinä olet oikeassa että sukupuoli ei muutu, ei vaikka yritettäisiin muuttaa.


    • Itselläni oli samantyyppisiä fiiliksiä lapsena. Luulin pitkään, että minun olisi pitänyt olla poika. Ajan kanssa myös ihmettelin nuita tyttö-poika juttuihin jakoja, että ne on ihan tyhmiä ja ovat sitä kyllä edelleen. Täällä on ollut paljon vaikeita vastauksia asiallesi ja minun on tukin paljoa helpompi vielä ymmärtää. Anna itsellesi aikaa. Ole vain kuka olet äläkä mieti pitäisikö asioiden mistä tykkäät yms. liittyä sukupuoleen mitenkään.

      Löydä oma itsevarmuutesi asioista mistä olet kiinnostunut ja mitä osaat tehdä.
      Niin kauan kun et aiheuta harmia muille, tee mikä tuntuu sinusta oikealta, vaikka sinua muuhun painostettaisiinkin esim. pukeutumisella.

      Myöhemmin kun olet kasvattanut itseäsi, kuka sinä olet, voit ottaa taas esille kysymyksen sukupuolestasi. Miettiä sitä kaikessa rauhassa vakaammalta pohjalta ja keskustella itsesi kanssa. Vastaus saattaa edelleen olla sama tai muuttunut esimekiksi, että olet Muunsukupuoleinen. Ei ole olemassa vain kahta sukupuolta, vaikka kuinka monet niin väittävät.

      Vaikka et olisi Muunsukupuoleinen, niin sinun kannattaa silti nyt toistaiseksi elää neutraalisti tälläisena kolmantena sukupuolena, koska perheesi ei ole vielä valmis puhumaan asiasta. He saattavat jopa suuttua tai alkaa kiusaamaan sinua jos vain tyrkytät heille aihetta. Vietä aikaa siinä, että löydät itsesi ja harrastuksien sekä muiden asioiden kautta he tottuvat siihen minkälainen olet ulos päin.

      Siinä voi mennä vuosi tai pari, mutta sitten kun asiat menee tasasemmin voit ottaa taas sukupuolesi puheenaiheeksi. Tässä välissä olet ehtinyt kehittymään myös sosiaalisesti, mistä on paljon apua siihen kuinka tuot asiat ilmi ja saat aikaan vakavan keskustelun. Ja koska olet kypsempi, sinut silloin yleensä otetaan enemmän tosissaan, varsinkin jos olet asiallinen.

      Tiedän, että nämä ohjeet ovat vaikeat ja ärsyttävät. Tuntuu epäreilulta, ettei kukaan sinua usko ja miksi sinun pitäisi odottaa ja olla kärsivällinen kun muut ei vain kuuntele. Minä uskon sinua. Mitä tunnet on todellista.
      Mutta vielä sinun ikäisenä on vaikea ymmärtää, että muut ihmiset ja maailma ei ole valmiita tai ymmärrä sinua. Saat muihin parhaiten yhteyden kun itsevarmasti harrastat ja pukeudut yms. miten tykkäät ja niin tuot esille itsesi eikä koko aika kinaamalla asiasta mistä he eivät ole valmiita sinun kanssasi puhumaan.

      Ota myös selvää aiheesta ja asioista siitä lukemalla, eikä vain mitä kuulet somessa tai näet telkusta.

      Jos uskallat puhua puhelimessa, niin tässä on ohjeet minne voi soittaa ja keskustella aikuisen kanssa asioista. Puhelu ei maksa sinulle mitään. Samalta sivulta löytyy varmasti myös chatti tai jokin minne voi kirjoittaa jos ei uskalla puhelimessa kertoa.

      https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tiesikö Martina miehensä taustat?

      Turkkilainen miljonääri onkin irakilainen jolla huikea rikostausta? Askarruttaa tiesikö Martina mistä on kyse vai tuliko yllätyksenä. Joka tapauksessa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      411
      21966
    2. Greta Thunberg kritisoi Suomen hallitusta

      ”Tämä on epäonnistuminen”. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006515088.html Thunberg on liittänyt mukaan perustamansa Fridays for Future -liikkeen
      Maailman menoa
      379
      14541
    3. Korona räjähtämässä käsiin 618 uutta tartuntaa 5 uutta kuolemaa

      Marin ja Kiuru karjaisivat kunnille mm. HUS-alueelle viime hetkellä, eivät ne pysty hoitamaan asioitansa vaan tarvitaan Marinin hallituksen tiukkaa oh
      Maailman menoa
      727
      14367
    4. Seiska: Sedu Koskinen vaihtaa nimensä eksoottiseksi Zedu Di Lucaksi!

      No nyt! Ja nimen takana vanha ystävä Andy McCoy... https://www.suomi24.fi/viihde/seiska-sedu-koskinen-vaihtaa-nimensa-eksoottiseksi-zedu-di-lucaksi-ni
      Kotimaiset julkkisjuorut
      101
      10269
    5. Sedu Koskinen aikoo järjestää isot juhlat

      Näihin julkkiksiin ei näköjään päde mitkään lait tai korona tartu. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007637821.html Kyllä esim. taviksen ylioppilas
      Kotimaiset julkkisjuorut
      140
      5837