Perheen narsisti syyttääkin nyt minua (uhri) asioista??

Niin, tosiaan aion lähteä (ja jonnekin kauas!) pois samalta paikkakunnalta kuin narsisti, heti jahka saan asiani siihen pisteeseen.

Sen tiedän, ettei yksityiskeskusteluja saa levittää esim nettiin jne mutta käsittääkseni nauhoitus (jos on itse osallisena keskustelussa) oisi sallittua?

En ihan ole varma miten laki menee?

Mutta tilanne narsistin kanssa on niin uskomaton, että tuo (kaikki puhelut ja keskustelut nauhalle) alkaa tuntua jo lähes ainoalta järkevältä vaihtoehdolta.

Enkä kenenkään muun ihmisen kohdalla moista ole siis edes harkinnut, mutta jos ei tunne perheeni narsistia (samalla tavoin kuin minä siis) ei tilannetta voi edes ymmärtää.

Enkä tosiaan tiedä, mitä narsisti keksii jahka muutan eli nauhoitus oisi lähinnä hyvä keino myös suojata itseäni, jos joudun kostokierteen kohteeksi tms?

Ja juu, tuo on aivan totta mitä sanoit ja kuvailit niin meilläkin.

Eli vaikka olen syntipukki, en saisi millään tavoin kuitenkaan (henkisestikään esim) irtautua narsististista.

Siitähän tämä tilanne jo taannoin paheni, kuten aloituksessa kerroinkin.

Samoin narsistin keinot meilläkin samanlaisia, esim riitely ei ole ns normaalia.

Jos vertaa esim tilanteisiin, joissa olen riidellyt jonkun muun kanssa niin narsistin ongelma on se, ettei hän lopeta ennenkuin on myönnetty, että hän on oikeassa.

Saattaa myös käydä käsiksi (vain jos paikalla ei ole muita eli ei jätä tästä todistajia) ja raivo on ihan sairasta.

Tälläisiä tilanteita ei jälkikäteen koskaan myönnä, siksi niitä oisi hyvä saada mielestäni nauhalle..

Samoin paikalta poistuminen on ainoa keino saada tilanne loppumaan, jos itse pysyy rauhallisena kun narsiatilla kilahtaa niin se tuntuu olevan kaikkein pahinta?

Eli juuri se, jos en itke/huuda/raivoa tai muuyenkaan reagoi muuten kuin pysymällä täysin tyynenä ja rauhoittelemalla asiallisesti/poistumalla paikalta kokonaan..

Ap

Täsmennys edelliseen: tietysti joudut keskustelemaan narsistin kanssa niin kauan kuin joudut olemaan hänen kanssaan tekemisissä. En tarkoittanut mykkäkoulua, vaan että keskustelet vain asialinjalla, ja mahdollisimman vähän. Käytännön asioista, jotka on hoidettava, ei muusta.

Älä anna tunteille valtaa keskustellessasi narsistin kanssa. Se on vaikeaa, eikä pitemmän päälle edes mahdollistakaan, mutta ainoa keino selvitä niin kauan kun olet vielä hänen kanssaan tekemisissä. Jos narsistinen henkilö ottaa puheeksi ihmissuhteenne, koeta vastata siihen vain yksinkertaisilla, kohteliailla perusfraaseilla, jotka eivät johda mihinkään, ja vetäydy keskustelusta. Keksi vaikka joku syy, miksi sinun on lähdettävä tai lopetettava puhelu.

Ja koeta viettää niin paljon aikaa kuin mahdollista sellaisten ihmisten kanssa jotka mainitsitkin, jotka näkevät tilanteen sellaisena kuin se on. Tai ylipäätään muiden kuin narsistisen henkilön tai häneen sidoksissa olevien kanssa. Keksi joku harrastus, joka vie ajatuksesi muualle. Kokeile viettää aikaa esimerkiksi kirjastossa. Koeta kerätä voimaa sellaisista paikoista, joissa on ihmisiä, joista tuntuu lähtevän hyvää tai rauhallista energiaa.

Kun joutuu olemaan tekemisissä ihmisten kanssa, joiden kanssa syntyy jatkuvasti konflikteja, ahdistus lisääntyy ja muuttuu jatkuvaksi. On ikään kuin jatkuvasti pakene-taistele-tilassa.
Ahdistusta voi helpottaa erilaisin fyysisin kikoin, esimerkiksi liikunnalla tai hengitysharjoituksin. Muista hengittää syvään, pallean kautta. Samalla rentouta kädet sormista alkaen, ja hartiat ja rintakehä. Tällainen yksinkertainen hengitysharjoitus vähentää jännitystä, joka syntyy ääreishermoston ylivirittyneisyydestä. Se kannattaisi tehdä usean kerran päivässä, aina kun vain muistaa. Ainakin ennen nukkumaanmenoa. Jatkuva stressitila on hyvin haitallinen elimistölle.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tosiaan aion lähteä (ja jonnekin kauas!) pois samalta paikkakunnalta kuin narsisti, heti jahka saan asiani siihen pisteeseen.

Sen tiedän, ettei yksityiskeskusteluja saa levittää esim nettiin jne mutta käsittääkseni nauhoitus (jos on itse osallisena keskustelussa) oisi sallittua?

En ihan ole varma miten laki menee?

Mutta tilanne narsistin kanssa on niin uskomaton, että tuo (kaikki puhelut ja keskustelut nauhalle) alkaa tuntua jo lähes ainoalta järkevältä vaihtoehdolta.

Enkä kenenkään muun ihmisen kohdalla moista ole siis edes harkinnut, mutta jos ei tunne perheeni narsistia (samalla tavoin kuin minä siis) ei tilannetta voi edes ymmärtää.

Enkä tosiaan tiedä, mitä narsisti keksii jahka muutan eli nauhoitus oisi lähinnä hyvä keino myös suojata itseäni, jos joudun kostokierteen kohteeksi tms?

Ja juu, tuo on aivan totta mitä sanoit ja kuvailit niin meilläkin.

Eli vaikka olen syntipukki, en saisi millään tavoin kuitenkaan (henkisestikään esim) irtautua narsististista.

Siitähän tämä tilanne jo taannoin paheni, kuten aloituksessa kerroinkin.

Samoin narsistin keinot meilläkin samanlaisia, esim riitely ei ole ns normaalia.

Jos vertaa esim tilanteisiin, joissa olen riidellyt jonkun muun kanssa niin narsistin ongelma on se, ettei hän lopeta ennenkuin on myönnetty, että hän on oikeassa.

Saattaa myös käydä käsiksi (vain jos paikalla ei ole muita eli ei jätä tästä todistajia) ja raivo on ihan sairasta.

Tälläisiä tilanteita ei jälkikäteen koskaan myönnä, siksi niitä oisi hyvä saada mielestäni nauhalle..

Samoin paikalta poistuminen on ainoa keino saada tilanne loppumaan, jos itse pysyy rauhallisena kun narsiatilla kilahtaa niin se tuntuu olevan kaikkein pahinta?

Eli juuri se, jos en itke/huuda/raivoa tai muuyenkaan reagoi muuten kuin pysymällä täysin tyynenä ja rauhoittelemalla asiallisesti/poistumalla paikalta kokonaan..

Ap

Lue lisää

Aivan, lain mukaan oman keskustelunsa saa nauhoittaa, siis keskustelun jossa itse on osapuolena. Lain mukaan nauhoitetta voi käyttää todisteena oikeudessa ja vastaavissa tilanteissa, mutta ei levittää. Mitä levittäminen sitten käytännössä on - ainakin jos nettiin laittaa, kuten sanoit. Saako nauhoitetta sitten soittaa jollekin toiselle yksityishenkilölle, esim. ystävälleen, en osaa sanoa, sitä pitäisi kysyä juristilta. Itse olisin kuitenkin aika tarkka tällaisessa, sillä vaikka toinen onkin narsisti tai muuten.. no, sanotaan vaikka ihminen joka käyttäytyy epäoikeudenmukaisesti ja on loukannut sinua, kaikilla on lailliset oikeutensa, oikeus yksityisyyteen. En haluaisi että kukaan soittaisi muille minun keskustelustani tekemäänsä nauhoitetta. Vanha moraalisääntö: tehkää kuten haluaisitte itsellenne tehtävän... : ) Eri asia on kertoa keskustelusta muille, vaitiolovelvollisuuttahan ei ole. Nauhoitteen perusteella voi tehdä muistiinpanoja, ja kertoa niiden perusteella, ja näin voi olla varma että muistaa oikein.

Muistiin kirjoittaminen ja nauhoittaminen ajaa sen asian, että pysyy itse kartalla siitä mitä oikein tapahtuikaan. Minua harmittaa, kun en aikoinaan säästänyt joitakin tekstiviestejä... Narsistiset ihmiset yrittävät aina sumuttaa muita, saada heitä mukaan omaan valhemaailmaansa. Jos ei ole mitään tallennetta, oma muisti menee helposti sekaisin ajan myötä. Myös on tärkeää voida kertoa edes jotakin tapahtuneista muille, jotta oma todellisuus vahvistuu. Ihmisen todellisuushan on aina jossain määrin sosiaalinen.

Jos itse pysyy tyynenä keskusteluissa, ja sanoo vain neutraaleja asioita ja vain välttämättömimmän, narsisti tietysti suuttuu jossain vaiheessa kun huomaa ettei saa toista kiihtymään. Siinäkin on siis umpikuja vastassa uhrille. Reaktiota yritetään kärttää tai kiristää keinolla millä hyvänsä... Se toinen vanhemmistani, väkivaltaisempi, oli sellainen. Lapsi kun olin, en pystynyt silloin vastustamaan oikein mitenkään. Olin vielä teini-ikäinen, kun laitoin välit poikki häneen. Vanhempani olivat onneksi eronneet, joten pystyin käytännössä toteuttamaankin päätökseni. Silloin kuitenkin se vanhempi, jonka kanssa asuin, alkoi pitää minua syntipukkina. Hän oli jollain tavoin yhä liittoutunut ex-puolisonsa kanssa, vaikka olivatkin eronneet. Minä en olisi saanut tehdä itsenäistä ratkaisua. Tein kuitenkin, ja se ratkaisu pelasti henkeni. Psyykkisesti, ja ehkä fyysisestikin. Olisin saattanut hyvinkin päätyä itsemurhaan, jos olisin joutunut elämään niissä tilanteissa kauemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan, lain mukaan oman keskustelunsa saa nauhoittaa, siis keskustelun jossa itse on osapuolena. Lain mukaan nauhoitetta voi käyttää todisteena oikeudessa ja vastaavissa tilanteissa, mutta ei levittää. Mitä levittäminen sitten käytännössä on - ainakin jos nettiin laittaa, kuten sanoit. Saako nauhoitetta sitten soittaa jollekin toiselle yksityishenkilölle, esim. ystävälleen, en osaa sanoa, sitä pitäisi kysyä juristilta. Itse olisin kuitenkin aika tarkka tällaisessa, sillä vaikka toinen onkin narsisti tai muuten.. no, sanotaan vaikka ihminen joka käyttäytyy epäoikeudenmukaisesti ja on loukannut sinua, kaikilla on lailliset oikeutensa, oikeus yksityisyyteen. En haluaisi että kukaan soittaisi muille minun keskustelustani tekemäänsä nauhoitetta. Vanha moraalisääntö: tehkää kuten haluaisitte itsellenne tehtävän... : ) Eri asia on kertoa keskustelusta muille, vaitiolovelvollisuuttahan ei ole. Nauhoitteen perusteella voi tehdä muistiinpanoja, ja kertoa niiden perusteella, ja näin voi olla varma että muistaa oikein.

Muistiin kirjoittaminen ja nauhoittaminen ajaa sen asian, että pysyy itse kartalla siitä mitä oikein tapahtuikaan. Minua harmittaa, kun en aikoinaan säästänyt joitakin tekstiviestejä... Narsistiset ihmiset yrittävät aina sumuttaa muita, saada heitä mukaan omaan valhemaailmaansa. Jos ei ole mitään tallennetta, oma muisti menee helposti sekaisin ajan myötä. Myös on tärkeää voida kertoa edes jotakin tapahtuneista muille, jotta oma todellisuus vahvistuu. Ihmisen todellisuushan on aina jossain määrin sosiaalinen.

Jos itse pysyy tyynenä keskusteluissa, ja sanoo vain neutraaleja asioita ja vain välttämättömimmän, narsisti tietysti suuttuu jossain vaiheessa kun huomaa ettei saa toista kiihtymään. Siinäkin on siis umpikuja vastassa uhrille. Reaktiota yritetään kärttää tai kiristää keinolla millä hyvänsä... Se toinen vanhemmistani, väkivaltaisempi, oli sellainen. Lapsi kun olin, en pystynyt silloin vastustamaan oikein mitenkään. Olin vielä teini-ikäinen, kun laitoin välit poikki häneen. Vanhempani olivat onneksi eronneet, joten pystyin käytännössä toteuttamaankin päätökseni. Silloin kuitenkin se vanhempi, jonka kanssa asuin, alkoi pitää minua syntipukkina. Hän oli jollain tavoin yhä liittoutunut ex-puolisonsa kanssa, vaikka olivatkin eronneet. Minä en olisi saanut tehdä itsenäistä ratkaisua. Tein kuitenkin, ja se ratkaisu pelasti henkeni. Psyykkisesti, ja ehkä fyysisestikin. Olisin saattanut hyvinkin päätyä itsemurhaan, jos olisin joutunut elämään niissä tilanteissa kauemmin.

Lue lisää

" Minä en olisi saanut tehdä itsenäistä ratkaisua. Tein kuitenkin, ja se ratkaisu pelasti henkeni."

-Narsismin seuraukset ovat kuoleman vakavia.

Anonyymi kirjoitti:

" Minä en olisi saanut tehdä itsenäistä ratkaisua. Tein kuitenkin, ja se ratkaisu pelasti henkeni."

-Narsismin seuraukset ovat kuoleman vakavia.

Kyllä ne ovat sitä, mutta auttajatkin usein vain pelleilevät aiheella.

"poiuyggg"

Koska narsisti kuuluu aina lähipiiriin ja siihen olettavasti
kuuluu myös muita läheisiä, kannattaa lähdöstä tehdä hyvin hiljainen.
Muihin ei kannata katkoa välejään, monesti heistä on vielä
apua ja iloa. Vaikka he kuuluisivat hoviväkeen he ovat kaksinverroin
tietämättömiä ja johdettuja.
Omat läheiset säälittävät, koska heillä on lopulta sama
kohtalo, mutta joutuvat puolustamaan narsistin temppuja.

Noin se on kuten sanot.
Minä en edes halua todistaa mitään omia vanhempiani vastaan kuin enintään äärimmäisessä hätätilanteessa. Mutta toivoisi, että ihmiset kuuntelisivat asiallista perusteltua puhetta jotta kaikenlaiset riskit jotka on mahdollista välttää voitaisiin välttä, koskaa narsismin seuraukset voi tosiaan olla vahingollisia.

"ppiugghhj"

Juurikin näin, tarkoituksena oisi siis (joku siitä mainitsi) säilyttää välit kaikkiin muihin läheisiin, ei katkoa niitä.

Eri asia vain on se, että onnistuuko se jokaisen kohdalla (minun puoleltani siis kyllä onnistuu) mikäli narsisti kostaa tai alkaa ns sekoittamaan pakkaa?

On jo nyt aika hyvin saanut aikaiseksi sen, että vaikka me sisarukset olemme tekemisissä (paljonkin) niin hän hoitaa hyvin paljon viestintää välillämme.

Ja olen nyt muutama vuosi sitten asiaan havahduttuani (perheemme dynamiikka/narsisti) mm huomannut, kuinka taitavasti hän "manipuloi" meitä lapsiaan.

Esim osa asuu jo paljon kauempana kuin me muut.

Narsisti (olen vuosien mittaan kuullut/osunut paikalle muutaman kerran) esim haukkuu heille puhelimessa minua.

Näistä puheluista jotka vahingossa siis kuulin jäi selkeä kuva, että narsisti tekee tuota useinkin.

Narsisti mm viittasi edellisiin puheluihin/käytti ilmaisuja tyyliin "tiedäthän sinä, kun olen kertonut, muistatko ne puhelut joissa kerroinkaan ne asiat" jne eli tuli selväksi, että haukkui usein minua puhelimessa.

Ja jutut joita minusta puhui olivat siis täysin perättömiä.

Mutta sisarukseni eivät koskaan ole ottaneet esim noita asioita kanssani puheeksi = eli vain narsistin kertoma mielikuva jäi heille elämään.

Ja juu, tiedän ettei toisten puheluita saisi kuunnella.

Mutta on vaikeaa nuorena vaan mennä pois paikalta, kun kuulee oman nimen mainittavan ja tajuaa toisen puhuvan sinusta puhelimessa aivan ihme asioita totuutena.

En kuitenkaan uskaltanut ottaa asiaa, eli kuulleeni puhelut narsistin kanssa puheeksi, koin sen hyödyttömänä ja en siihen aikaan oisi jaksanut henkisesti sitä riitaa.

Eli narsisti toisin sanoen haukkuu minua sisaruksilleni, mutta hän haukkuu heitä myös minulle.

Saattaa esim selittää asioita tähän tyyliin:

"kyllä se "maiju" on asiansa mokannut, kai sinäkin tiedät että tuo touhu on järjetöntä. Raha-asiat rempallaan ja minä kelpaan silloin kun rahaa tarvitaan, en muuten. Ja se "maijun" kotikin, pakko sanoa että huh huh. "Maijun" elämä oisi kyllä niin paljon helpompaa, jos pistäisi ukkonsa pihallle! Ja ehdottomasti pitäisi "maijun" muuttaa lähemmäs, jonnekin tänne lähelle kun se oisi niin paljon "maijulle" parempi!"

Ja jännää sinänsä, mutta loppuun laitetaan usein hyvinkin voimakkaita vihjauksia (joita ei ikinä viedä loppuun, mutta ns annetaan ymmärtää) esim sisareni miehestä tai veljestäni tai milloin kenestäkin.

Miksi vihjailee ihan tavakseen voimakkaasti eri ihmisistä negatiivisia asioita keskustelussa, muttei suostu kertomaan asiaa loppuun?

Eikö silloin kannnattaisi olla vaan hiljaa, jos ei edes meinaa kertoa loppuun asti asioita?

Eli puhuu esim meistä sisaruksista näin toisillemme, antaen ymmärtää tietävänsä mikä kenellekin on parasta ja haukkuu/kehuu aina jotakuta sopivissa kohdissa.

Ja nuo vihjailut joita narsisti harrastaa, ovat myös hyvin hämmentäviä.

Voimakkaita vihjauksia "kyllä minä tiedän mikä meininki siellä on, minä tiedän yllättävän paljon asioita" tyyliin, mutta ei kuitenkaan kerro mitä tietää vaan jättää asian ns ilmaan roikkumaan.

Uskoisin, että tarkoituksena on ainakin mm mustamaalata sisaruksiani varsinaisesti edes haukkumatta (voi aina edes kiistää sanoneenaa mitään pahaa) ja samalla myös hämmentää kuulijaansa?

Eli antaa joku outo illuusio siitä, miten hän tietää kaikkien asioista kaiken, eli sekä sisarusteni että minun?

Voi kuulostaa oudolta tiedän, mutta kai se kuuluu narsismiin joku halu koittaa kontrolloida kanssaihmisiä?

Eli kuten kirjoitit niin tuo uskottavuus on ehdottomasti tässä se suurin ongelma.

Kuitenkin kaikesta kertomastani huolimatta osaa narsistinen vanhempani tämän pelin taitavasti (en itsekään havahtunut tilanteen outouteen ennen kuin muutama ulkopuolinen lopultakin sai minut havahtumaan) vaan kuvittelin asemani perheessämme olevan jotenkin normaali!

Vasta nyt ymmärrän kaiken sen henkisen väkivallan (ja sitä on paljon) ja käsiksi käymisten, julkisten nöyryytysten ja jonkinlaisena palvelijana pitämisen yms minua kohtaan olleen sairasta.

Mutta kun kasvaa narsistin lapsena ja pienestä pitäen on oppinut oman roolinsa (syntipukki) ei sitä kyseenalaista kovin helposti.

Myös sisarukseni toki ovat samassa perheessä kasvaneet ja kukin roolinsa omaksuneet.

Lähinnä heitä varten tahtoisin alkaa tallentaa kaiken kanssa käymisen minun ja narsistin välillä = jahka saan asiani kuntoon oisi erittäin hyvä keino havahduttaa heitä jos saisin tallennettua mahdollisimman paljon narsistin käsittämätöntä henkistä väkivaltaa jne.

Koko muu suku taitaa olla omaksunut mielipiteensä jo narsistilta, eipä sille mitään voi enkä kaukaisemmista sukulaisista niin välitäkään.

Mutta sisaruksilleni tahtoisin dokumentoida nuo äänitallenteet, ihan todisteeksi miten asiat menivät ja havahduttaakseni heitäkin siihen ettei perheemme ole ihan normaali tuon vanhemman takia.

Toki nuo tallenteet ovat hyvä olla myös ihan itseäni varten = ei tarvitse epäillä joka ikistä asiaa, kun tulee se vaihe että narsisti sanelee miten se asia menikään.

Ap

Anonyymi kirjoitti:

Juurikin näin, tarkoituksena oisi siis (joku siitä mainitsi) säilyttää välit kaikkiin muihin läheisiin, ei katkoa niitä.

Eri asia vain on se, että onnistuuko se jokaisen kohdalla (minun puoleltani siis kyllä onnistuu) mikäli narsisti kostaa tai alkaa ns sekoittamaan pakkaa?

On jo nyt aika hyvin saanut aikaiseksi sen, että vaikka me sisarukset olemme tekemisissä (paljonkin) niin hän hoitaa hyvin paljon viestintää välillämme.

Ja olen nyt muutama vuosi sitten asiaan havahduttuani (perheemme dynamiikka/narsisti) mm huomannut, kuinka taitavasti hän "manipuloi" meitä lapsiaan.

Esim osa asuu jo paljon kauempana kuin me muut.

Narsisti (olen vuosien mittaan kuullut/osunut paikalle muutaman kerran) esim haukkuu heille puhelimessa minua.

Näistä puheluista jotka vahingossa siis kuulin jäi selkeä kuva, että narsisti tekee tuota useinkin.

Narsisti mm viittasi edellisiin puheluihin/käytti ilmaisuja tyyliin "tiedäthän sinä, kun olen kertonut, muistatko ne puhelut joissa kerroinkaan ne asiat" jne eli tuli selväksi, että haukkui usein minua puhelimessa.

Ja jutut joita minusta puhui olivat siis täysin perättömiä.

Mutta sisarukseni eivät koskaan ole ottaneet esim noita asioita kanssani puheeksi = eli vain narsistin kertoma mielikuva jäi heille elämään.

Ja juu, tiedän ettei toisten puheluita saisi kuunnella.

Mutta on vaikeaa nuorena vaan mennä pois paikalta, kun kuulee oman nimen mainittavan ja tajuaa toisen puhuvan sinusta puhelimessa aivan ihme asioita totuutena.

En kuitenkaan uskaltanut ottaa asiaa, eli kuulleeni puhelut narsistin kanssa puheeksi, koin sen hyödyttömänä ja en siihen aikaan oisi jaksanut henkisesti sitä riitaa.

Eli narsisti toisin sanoen haukkuu minua sisaruksilleni, mutta hän haukkuu heitä myös minulle.

Saattaa esim selittää asioita tähän tyyliin:

"kyllä se "maiju" on asiansa mokannut, kai sinäkin tiedät että tuo touhu on järjetöntä. Raha-asiat rempallaan ja minä kelpaan silloin kun rahaa tarvitaan, en muuten. Ja se "maijun" kotikin, pakko sanoa että huh huh. "Maijun" elämä oisi kyllä niin paljon helpompaa, jos pistäisi ukkonsa pihallle! Ja ehdottomasti pitäisi "maijun" muuttaa lähemmäs, jonnekin tänne lähelle kun se oisi niin paljon "maijulle" parempi!"

Ja jännää sinänsä, mutta loppuun laitetaan usein hyvinkin voimakkaita vihjauksia (joita ei ikinä viedä loppuun, mutta ns annetaan ymmärtää) esim sisareni miehestä tai veljestäni tai milloin kenestäkin.

Miksi vihjailee ihan tavakseen voimakkaasti eri ihmisistä negatiivisia asioita keskustelussa, muttei suostu kertomaan asiaa loppuun?

Eikö silloin kannnattaisi olla vaan hiljaa, jos ei edes meinaa kertoa loppuun asti asioita?

Eli puhuu esim meistä sisaruksista näin toisillemme, antaen ymmärtää tietävänsä mikä kenellekin on parasta ja haukkuu/kehuu aina jotakuta sopivissa kohdissa.

Ja nuo vihjailut joita narsisti harrastaa, ovat myös hyvin hämmentäviä.

Voimakkaita vihjauksia "kyllä minä tiedän mikä meininki siellä on, minä tiedän yllättävän paljon asioita" tyyliin, mutta ei kuitenkaan kerro mitä tietää vaan jättää asian ns ilmaan roikkumaan.

Uskoisin, että tarkoituksena on ainakin mm mustamaalata sisaruksiani varsinaisesti edes haukkumatta (voi aina edes kiistää sanoneenaa mitään pahaa) ja samalla myös hämmentää kuulijaansa?

Eli antaa joku outo illuusio siitä, miten hän tietää kaikkien asioista kaiken, eli sekä sisarusteni että minun?

Voi kuulostaa oudolta tiedän, mutta kai se kuuluu narsismiin joku halu koittaa kontrolloida kanssaihmisiä?

Eli kuten kirjoitit niin tuo uskottavuus on ehdottomasti tässä se suurin ongelma.

Kuitenkin kaikesta kertomastani huolimatta osaa narsistinen vanhempani tämän pelin taitavasti (en itsekään havahtunut tilanteen outouteen ennen kuin muutama ulkopuolinen lopultakin sai minut havahtumaan) vaan kuvittelin asemani perheessämme olevan jotenkin normaali!

Vasta nyt ymmärrän kaiken sen henkisen väkivallan (ja sitä on paljon) ja käsiksi käymisten, julkisten nöyryytysten ja jonkinlaisena palvelijana pitämisen yms minua kohtaan olleen sairasta.

Mutta kun kasvaa narsistin lapsena ja pienestä pitäen on oppinut oman roolinsa (syntipukki) ei sitä kyseenalaista kovin helposti.

Myös sisarukseni toki ovat samassa perheessä kasvaneet ja kukin roolinsa omaksuneet.

Lähinnä heitä varten tahtoisin alkaa tallentaa kaiken kanssa käymisen minun ja narsistin välillä = jahka saan asiani kuntoon oisi erittäin hyvä keino havahduttaa heitä jos saisin tallennettua mahdollisimman paljon narsistin käsittämätöntä henkistä väkivaltaa jne.

Koko muu suku taitaa olla omaksunut mielipiteensä jo narsistilta, eipä sille mitään voi enkä kaukaisemmista sukulaisista niin välitäkään.

Mutta sisaruksilleni tahtoisin dokumentoida nuo äänitallenteet, ihan todisteeksi miten asiat menivät ja havahduttaakseni heitäkin siihen ettei perheemme ole ihan normaali tuon vanhemman takia.

Toki nuo tallenteet ovat hyvä olla myös ihan itseäni varten = ei tarvitse epäillä joka ikistä asiaa, kun tulee se vaihe että narsisti sanelee miten se asia menikään.

Ap

Lue lisää

Mutta sitä olen ihmetellyt koko ikäni, että miksi tavalliset ihmiset menevät semmoisiin juttihin mukaan missä jotakuta haukutaan ?

"pouhgghjjj"

Anonyymi kirjoitti:

Juurikin näin, tarkoituksena oisi siis (joku siitä mainitsi) säilyttää välit kaikkiin muihin läheisiin, ei katkoa niitä.

Eri asia vain on se, että onnistuuko se jokaisen kohdalla (minun puoleltani siis kyllä onnistuu) mikäli narsisti kostaa tai alkaa ns sekoittamaan pakkaa?

On jo nyt aika hyvin saanut aikaiseksi sen, että vaikka me sisarukset olemme tekemisissä (paljonkin) niin hän hoitaa hyvin paljon viestintää välillämme.

Ja olen nyt muutama vuosi sitten asiaan havahduttuani (perheemme dynamiikka/narsisti) mm huomannut, kuinka taitavasti hän "manipuloi" meitä lapsiaan.

Esim osa asuu jo paljon kauempana kuin me muut.

Narsisti (olen vuosien mittaan kuullut/osunut paikalle muutaman kerran) esim haukkuu heille puhelimessa minua.

Näistä puheluista jotka vahingossa siis kuulin jäi selkeä kuva, että narsisti tekee tuota useinkin.

Narsisti mm viittasi edellisiin puheluihin/käytti ilmaisuja tyyliin "tiedäthän sinä, kun olen kertonut, muistatko ne puhelut joissa kerroinkaan ne asiat" jne eli tuli selväksi, että haukkui usein minua puhelimessa.

Ja jutut joita minusta puhui olivat siis täysin perättömiä.

Mutta sisarukseni eivät koskaan ole ottaneet esim noita asioita kanssani puheeksi = eli vain narsistin kertoma mielikuva jäi heille elämään.

Ja juu, tiedän ettei toisten puheluita saisi kuunnella.

Mutta on vaikeaa nuorena vaan mennä pois paikalta, kun kuulee oman nimen mainittavan ja tajuaa toisen puhuvan sinusta puhelimessa aivan ihme asioita totuutena.

En kuitenkaan uskaltanut ottaa asiaa, eli kuulleeni puhelut narsistin kanssa puheeksi, koin sen hyödyttömänä ja en siihen aikaan oisi jaksanut henkisesti sitä riitaa.

Eli narsisti toisin sanoen haukkuu minua sisaruksilleni, mutta hän haukkuu heitä myös minulle.

Saattaa esim selittää asioita tähän tyyliin:

"kyllä se "maiju" on asiansa mokannut, kai sinäkin tiedät että tuo touhu on järjetöntä. Raha-asiat rempallaan ja minä kelpaan silloin kun rahaa tarvitaan, en muuten. Ja se "maijun" kotikin, pakko sanoa että huh huh. "Maijun" elämä oisi kyllä niin paljon helpompaa, jos pistäisi ukkonsa pihallle! Ja ehdottomasti pitäisi "maijun" muuttaa lähemmäs, jonnekin tänne lähelle kun se oisi niin paljon "maijulle" parempi!"

Ja jännää sinänsä, mutta loppuun laitetaan usein hyvinkin voimakkaita vihjauksia (joita ei ikinä viedä loppuun, mutta ns annetaan ymmärtää) esim sisareni miehestä tai veljestäni tai milloin kenestäkin.

Miksi vihjailee ihan tavakseen voimakkaasti eri ihmisistä negatiivisia asioita keskustelussa, muttei suostu kertomaan asiaa loppuun?

Eikö silloin kannnattaisi olla vaan hiljaa, jos ei edes meinaa kertoa loppuun asti asioita?

Eli puhuu esim meistä sisaruksista näin toisillemme, antaen ymmärtää tietävänsä mikä kenellekin on parasta ja haukkuu/kehuu aina jotakuta sopivissa kohdissa.

Ja nuo vihjailut joita narsisti harrastaa, ovat myös hyvin hämmentäviä.

Voimakkaita vihjauksia "kyllä minä tiedän mikä meininki siellä on, minä tiedän yllättävän paljon asioita" tyyliin, mutta ei kuitenkaan kerro mitä tietää vaan jättää asian ns ilmaan roikkumaan.

Uskoisin, että tarkoituksena on ainakin mm mustamaalata sisaruksiani varsinaisesti edes haukkumatta (voi aina edes kiistää sanoneenaa mitään pahaa) ja samalla myös hämmentää kuulijaansa?

Eli antaa joku outo illuusio siitä, miten hän tietää kaikkien asioista kaiken, eli sekä sisarusteni että minun?

Voi kuulostaa oudolta tiedän, mutta kai se kuuluu narsismiin joku halu koittaa kontrolloida kanssaihmisiä?

Eli kuten kirjoitit niin tuo uskottavuus on ehdottomasti tässä se suurin ongelma.

Kuitenkin kaikesta kertomastani huolimatta osaa narsistinen vanhempani tämän pelin taitavasti (en itsekään havahtunut tilanteen outouteen ennen kuin muutama ulkopuolinen lopultakin sai minut havahtumaan) vaan kuvittelin asemani perheessämme olevan jotenkin normaali!

Vasta nyt ymmärrän kaiken sen henkisen väkivallan (ja sitä on paljon) ja käsiksi käymisten, julkisten nöyryytysten ja jonkinlaisena palvelijana pitämisen yms minua kohtaan olleen sairasta.

Mutta kun kasvaa narsistin lapsena ja pienestä pitäen on oppinut oman roolinsa (syntipukki) ei sitä kyseenalaista kovin helposti.

Myös sisarukseni toki ovat samassa perheessä kasvaneet ja kukin roolinsa omaksuneet.

Lähinnä heitä varten tahtoisin alkaa tallentaa kaiken kanssa käymisen minun ja narsistin välillä = jahka saan asiani kuntoon oisi erittäin hyvä keino havahduttaa heitä jos saisin tallennettua mahdollisimman paljon narsistin käsittämätöntä henkistä väkivaltaa jne.

Koko muu suku taitaa olla omaksunut mielipiteensä jo narsistilta, eipä sille mitään voi enkä kaukaisemmista sukulaisista niin välitäkään.

Mutta sisaruksilleni tahtoisin dokumentoida nuo äänitallenteet, ihan todisteeksi miten asiat menivät ja havahduttaakseni heitäkin siihen ettei perheemme ole ihan normaali tuon vanhemman takia.

Toki nuo tallenteet ovat hyvä olla myös ihan itseäni varten = ei tarvitse epäillä joka ikistä asiaa, kun tulee se vaihe että narsisti sanelee miten se asia menikään.

Ap

Lue lisää

Hyvin tuttu tilanne tuo sisarusten kohtelu -siis hajoita ja hallitse menetelmä.
Tuota narsisti tekee hamaan loppuun asti.
Itse, jo näin vanhana, tiedän, että kokemiani asioita
ei mikään selitä niille jotka niitä asoita eivä tahdo nähdä
muuten kuin narsistin silmälasien läpi.
Tiedän kyllä, että kaikkiin ne eivät uppoa, mutta hekään eivät
niitä oikaise.
Parempi on vain pitää oma pää selkeänä ja pysyä erossa narsismista.

Anonyymi kirjoitti:

Juurikin näin, tarkoituksena oisi siis (joku siitä mainitsi) säilyttää välit kaikkiin muihin läheisiin, ei katkoa niitä.

Eri asia vain on se, että onnistuuko se jokaisen kohdalla (minun puoleltani siis kyllä onnistuu) mikäli narsisti kostaa tai alkaa ns sekoittamaan pakkaa?

On jo nyt aika hyvin saanut aikaiseksi sen, että vaikka me sisarukset olemme tekemisissä (paljonkin) niin hän hoitaa hyvin paljon viestintää välillämme.

Ja olen nyt muutama vuosi sitten asiaan havahduttuani (perheemme dynamiikka/narsisti) mm huomannut, kuinka taitavasti hän "manipuloi" meitä lapsiaan.

Esim osa asuu jo paljon kauempana kuin me muut.

Narsisti (olen vuosien mittaan kuullut/osunut paikalle muutaman kerran) esim haukkuu heille puhelimessa minua.

Näistä puheluista jotka vahingossa siis kuulin jäi selkeä kuva, että narsisti tekee tuota useinkin.

Narsisti mm viittasi edellisiin puheluihin/käytti ilmaisuja tyyliin "tiedäthän sinä, kun olen kertonut, muistatko ne puhelut joissa kerroinkaan ne asiat" jne eli tuli selväksi, että haukkui usein minua puhelimessa.

Ja jutut joita minusta puhui olivat siis täysin perättömiä.

Mutta sisarukseni eivät koskaan ole ottaneet esim noita asioita kanssani puheeksi = eli vain narsistin kertoma mielikuva jäi heille elämään.

Ja juu, tiedän ettei toisten puheluita saisi kuunnella.

Mutta on vaikeaa nuorena vaan mennä pois paikalta, kun kuulee oman nimen mainittavan ja tajuaa toisen puhuvan sinusta puhelimessa aivan ihme asioita totuutena.

En kuitenkaan uskaltanut ottaa asiaa, eli kuulleeni puhelut narsistin kanssa puheeksi, koin sen hyödyttömänä ja en siihen aikaan oisi jaksanut henkisesti sitä riitaa.

Eli narsisti toisin sanoen haukkuu minua sisaruksilleni, mutta hän haukkuu heitä myös minulle.

Saattaa esim selittää asioita tähän tyyliin:

"kyllä se "maiju" on asiansa mokannut, kai sinäkin tiedät että tuo touhu on järjetöntä. Raha-asiat rempallaan ja minä kelpaan silloin kun rahaa tarvitaan, en muuten. Ja se "maijun" kotikin, pakko sanoa että huh huh. "Maijun" elämä oisi kyllä niin paljon helpompaa, jos pistäisi ukkonsa pihallle! Ja ehdottomasti pitäisi "maijun" muuttaa lähemmäs, jonnekin tänne lähelle kun se oisi niin paljon "maijulle" parempi!"

Ja jännää sinänsä, mutta loppuun laitetaan usein hyvinkin voimakkaita vihjauksia (joita ei ikinä viedä loppuun, mutta ns annetaan ymmärtää) esim sisareni miehestä tai veljestäni tai milloin kenestäkin.

Miksi vihjailee ihan tavakseen voimakkaasti eri ihmisistä negatiivisia asioita keskustelussa, muttei suostu kertomaan asiaa loppuun?

Eikö silloin kannnattaisi olla vaan hiljaa, jos ei edes meinaa kertoa loppuun asti asioita?

Eli puhuu esim meistä sisaruksista näin toisillemme, antaen ymmärtää tietävänsä mikä kenellekin on parasta ja haukkuu/kehuu aina jotakuta sopivissa kohdissa.

Ja nuo vihjailut joita narsisti harrastaa, ovat myös hyvin hämmentäviä.

Voimakkaita vihjauksia "kyllä minä tiedän mikä meininki siellä on, minä tiedän yllättävän paljon asioita" tyyliin, mutta ei kuitenkaan kerro mitä tietää vaan jättää asian ns ilmaan roikkumaan.

Uskoisin, että tarkoituksena on ainakin mm mustamaalata sisaruksiani varsinaisesti edes haukkumatta (voi aina edes kiistää sanoneenaa mitään pahaa) ja samalla myös hämmentää kuulijaansa?

Eli antaa joku outo illuusio siitä, miten hän tietää kaikkien asioista kaiken, eli sekä sisarusteni että minun?

Voi kuulostaa oudolta tiedän, mutta kai se kuuluu narsismiin joku halu koittaa kontrolloida kanssaihmisiä?

Eli kuten kirjoitit niin tuo uskottavuus on ehdottomasti tässä se suurin ongelma.

Kuitenkin kaikesta kertomastani huolimatta osaa narsistinen vanhempani tämän pelin taitavasti (en itsekään havahtunut tilanteen outouteen ennen kuin muutama ulkopuolinen lopultakin sai minut havahtumaan) vaan kuvittelin asemani perheessämme olevan jotenkin normaali!

Vasta nyt ymmärrän kaiken sen henkisen väkivallan (ja sitä on paljon) ja käsiksi käymisten, julkisten nöyryytysten ja jonkinlaisena palvelijana pitämisen yms minua kohtaan olleen sairasta.

Mutta kun kasvaa narsistin lapsena ja pienestä pitäen on oppinut oman roolinsa (syntipukki) ei sitä kyseenalaista kovin helposti.

Myös sisarukseni toki ovat samassa perheessä kasvaneet ja kukin roolinsa omaksuneet.

Lähinnä heitä varten tahtoisin alkaa tallentaa kaiken kanssa käymisen minun ja narsistin välillä = jahka saan asiani kuntoon oisi erittäin hyvä keino havahduttaa heitä jos saisin tallennettua mahdollisimman paljon narsistin käsittämätöntä henkistä väkivaltaa jne.

Koko muu suku taitaa olla omaksunut mielipiteensä jo narsistilta, eipä sille mitään voi enkä kaukaisemmista sukulaisista niin välitäkään.

Mutta sisaruksilleni tahtoisin dokumentoida nuo äänitallenteet, ihan todisteeksi miten asiat menivät ja havahduttaakseni heitäkin siihen ettei perheemme ole ihan normaali tuon vanhemman takia.

Toki nuo tallenteet ovat hyvä olla myös ihan itseäni varten = ei tarvitse epäillä joka ikistä asiaa, kun tulee se vaihe että narsisti sanelee miten se asia menikään.

Ap

Lue lisää

" mikäli narsisti kostaa tai alkaa ns sekoittamaan pakkaa?"

Tuo asia on kyllä toteutunut kohdallani. Joidenkin sisarusteni
kanssa ei ole vuosiin ollut tekemistä, vaikka heitä näkee ja
asuvat lähistöllä.

"Mutta sisaruksilleni tahtoisin dokumentoida nuo äänitallenteet, ihan todisteeksi miten asiat menivät ja havahduttaakseni heitäkin siihen ettei perheemme ole ihan normaali tuon vanhemman takia."

Aloittajalle vielä: Sisaruksesi TIETÄVÄT sisimmässään jo, millainen vanhempasi on! He vain eivät pysty/halua myöntää sitä itselleen. He ovat eläneet koko ikänsä hänen seurassaan kuten sinäkin, tuntevat hänet yhtä läheisesti, ovat seuranneet vierestä ja vaistonneet myös kaiken mitä hän sinuun kohdistaa. Heillä vain on kuviossa toisenlainen rooli. Jostain syystä he eivät ole valikoituneet narsistin syntipukiksi. Se ei tarkoita, etteivät he tietäisi, mitä tapahtuu. "Kultamuru" on pohjimmiltaan yhtä suuressa vaarassa kuin syntipukkikin siinä tilanteessa. Hän koettaa selviytyä siitä omalla tavallaan.

Sisaruksillasi on siis MOTIIVI olla uskomatta sinua. Sanoit, että jotkut ulkopuoliset ovat huomanneet, että kaikki ei ole ok. Heille se onkin helpompaa, koska ovat ulkopuolisia. Tosin läheskään aina eivät ulkopuolisetkaan halua eivätkä pysty näkemään narsistia sellaisena kuin on, heiläkIn saattaa olla motiivi olla näkemättä, jos ei muu, niin halu säilyttää mukava maailmankuva... Perheenjäsenet ovat aina jollain tapaa riippuvuussuhteessa toisiinsa, ja heille totuuden näkeminen vaikeista asioista ja henkisestä väkivallasta on erittäin vaikeaa.

Siksikin, suosittelen että lakkaat elättelemästä toivoa, että kovasti ponnistelemalla ja todistelemalla voisit kertoa sisaruksillesi jotain olennaista. He tietävät jo.

On mahdollista, että sisaruksesi tai joku heistä näkee asian myöhemmin uudella tavalla, ehkä itsenäistyttyään paremmin vanhemmasta myöhemmin. Jotkut eivät itsenäisty koskaan. Sinä, syntipukin asemaan päätynyt, olet jo joutunut ottamaan ensimmäisen askelen kohti omaa elämää, ja se on erittäin hyvä asia. Tulet olemaan vahvin teistä.:)

Etsi nyt vain muita ihmisiä, perheesi ulkopuolisia, tueksesi. Ihmisiä, joilla on aidosti positiivista energiaa. Muista olla myös tarkkana, ettet haksahda jonkun toisen narsistin pauloihin. Traumatisoituneet, hyväksikäyttäviin ihmissuhteisiin tottuneet ovat hyvin alttiita ajautumaan samankaltaisiin suhteisiin myöhemminkin. Kun tapaat uusia ihmisiä, anna aikaa tutustumiselle. Kaikkiin ei tarvitse luottaa, luottamus on aina ansaittava. :)

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta sisaruksilleni tahtoisin dokumentoida nuo äänitallenteet, ihan todisteeksi miten asiat menivät ja havahduttaakseni heitäkin siihen ettei perheemme ole ihan normaali tuon vanhemman takia."

Aloittajalle vielä: Sisaruksesi TIETÄVÄT sisimmässään jo, millainen vanhempasi on! He vain eivät pysty/halua myöntää sitä itselleen. He ovat eläneet koko ikänsä hänen seurassaan kuten sinäkin, tuntevat hänet yhtä läheisesti, ovat seuranneet vierestä ja vaistonneet myös kaiken mitä hän sinuun kohdistaa. Heillä vain on kuviossa toisenlainen rooli. Jostain syystä he eivät ole valikoituneet narsistin syntipukiksi. Se ei tarkoita, etteivät he tietäisi, mitä tapahtuu. "Kultamuru" on pohjimmiltaan yhtä suuressa vaarassa kuin syntipukkikin siinä tilanteessa. Hän koettaa selviytyä siitä omalla tavallaan.

Sisaruksillasi on siis MOTIIVI olla uskomatta sinua. Sanoit, että jotkut ulkopuoliset ovat huomanneet, että kaikki ei ole ok. Heille se onkin helpompaa, koska ovat ulkopuolisia. Tosin läheskään aina eivät ulkopuolisetkaan halua eivätkä pysty näkemään narsistia sellaisena kuin on, heiläkIn saattaa olla motiivi olla näkemättä, jos ei muu, niin halu säilyttää mukava maailmankuva... Perheenjäsenet ovat aina jollain tapaa riippuvuussuhteessa toisiinsa, ja heille totuuden näkeminen vaikeista asioista ja henkisestä väkivallasta on erittäin vaikeaa.

Siksikin, suosittelen että lakkaat elättelemästä toivoa, että kovasti ponnistelemalla ja todistelemalla voisit kertoa sisaruksillesi jotain olennaista. He tietävät jo.

On mahdollista, että sisaruksesi tai joku heistä näkee asian myöhemmin uudella tavalla, ehkä itsenäistyttyään paremmin vanhemmasta myöhemmin. Jotkut eivät itsenäisty koskaan. Sinä, syntipukin asemaan päätynyt, olet jo joutunut ottamaan ensimmäisen askelen kohti omaa elämää, ja se on erittäin hyvä asia. Tulet olemaan vahvin teistä.:)

Etsi nyt vain muita ihmisiä, perheesi ulkopuolisia, tueksesi. Ihmisiä, joilla on aidosti positiivista energiaa. Muista olla myös tarkkana, ettet haksahda jonkun toisen narsistin pauloihin. Traumatisoituneet, hyväksikäyttäviin ihmissuhteisiin tottuneet ovat hyvin alttiita ajautumaan samankaltaisiin suhteisiin myöhemminkin. Kun tapaat uusia ihmisiä, anna aikaa tutustumiselle. Kaikkiin ei tarvitse luottaa, luottamus on aina ansaittava. :)

Lue lisää

Niin, enpä ollut aiemmin ajatellut noiden tallenteiden kääntyvän vielä mahdollisesti minua itseäni vastaan..

Mainittakoon siis, että nuo tallenteet oisi otettu vain itselleni (helpompi pitää päiväkirjaa narsistin touhuista).

Ja sisaruksilleni aina kahden kesken soitettavaksi todisteena, miten asiat menivät ja mahdollisesti myös herättelemään heitä.

Ja mahdollisesti (toivon mukaan ei koskaan tarvitse, mutta ei tuosta narsistista tiedä?) johonkin oikeus tms juttuun narsistin koston varalta tms, eli aivan varalle jos tulee tarvetta.

Mihinkään julkiseen levitykseen en niitä meinannut laittaa.

Ja yleensäkin kunnioitan ihmisten yksityisyyttä (esim normaali keskusteluja kenenkään muun kanssa en nauhoittaisi koskaan) mutta ymmärtäisivätkö kaikki sisarukseni tämän on toinen juttu?

Ja miten narsisti asian kääntäisi, vaikka nauhaa oisi kuinka paljon hänen käytöksestään?

Siis huolimatta siitä, että olen jo nyt saanut (päiväkirjaa pidän ja kuuntelen siihen nuo nauhat samalla) minun ja narsistin yksityiskeskusteluja nauhalle.

Siinä on (nauhoitus) jo ehdoton todiste asioista, joita narsisti minuun kohdistaa.

Eli mm kunnianloukkaus/kiristys/asiat käännetään minun kanssani kahden kesken eri tavoin kuin julkisesti ja myöntää kahden kesken mm asioita kuten käsiksi käymisiä yms.

Itse koitan pysyä rauhallisisena koko ajan, eikä narsistin kanssa paljoa suunvuoroa saakaan.

Mutta en tiedä, vaikka soittaisin nauhat sisaruksilleni kertoen, että tämä on vuosia ollut minulle arkipäivää, niin uskottaisiinko sitä?

Enhän voi tarkkaan tietää miten narsisti on heidät manipuloinut (sen tiedän, että manipuloi meitä kaikkia, haukkuu minua sisaruksille kuten jossain ylempänä kerroinkin ja heitä minulle)?

Kääntäisikö narsisti nuo nauhoitukset jotenkin minua vastaan jos koittaisin havahduttaa sisaruksiani pohtimaan asioita ja puhdistaa samalla vähän omaa (olen se ikuinen lokakaivo) mainettanikin?

No ainakin omassa käytössä nuo ovat hyvät= saa riidat ylös kirjattua ja tajuaa että kaikki ne uskomattomat lauseet on totta, eikä muisti petä.

Kyse siis kahdenkeskisistä riidoista (jotka narsisti viime aikoina aloittanut heti kun mahdollista) ja kyseessä viha siitä, että käyttäydy miten käyttäydyn.

Koskaan ei käyttäydy samoin, jos paikalla yksikin muu ihminen olipa kyseessä perheenjäsen tai joku muu.

- Nyt ollut riitojen aiheina mm pukeutuminen (huorako olet???) vaikka pukeudun normaalisti, mutta nätisti...

En tiedä pelkääkö narsisti/kokeeko uhaksi sen jos löytäisinkin kumppanin tai jaksan pitää itsestäni huolta tms?

- Kultamurusisarukseni kanssa pieni harmiton vitsailu ihan julkisella paikalla. (eikö sisaruksilla saa olla vitsejä, jos perhe on yhtään normaali?) jne.

ja näistä narsisti vetää autossa myöhemmin kahden kesken lähes yksinään kunnon riidat ja haukut?

Ei sitä tajua, jos ei koe!

Mutta onneksi olen alkanut havahtua asian epänormaaliuteen ja en lähde mukaan enää esim narsistin peleihin (eli pyytele anteeksi sanoin ja teoin kun en mitään ole tehnytkään) vaan annan ns olla.

Tämä kun pysyy itse rauhallisena tuntuu olevan jostain syystä pahinta?

Esim tälläiset lausee aiheuttavat jo (jokainen niistä siis) narsistissa raivoa:

*Sehän oli pelkkää harmitonta vitsailua, miksi suutut siitä?
*Otatko tosissasi tuollaisen asian, jos (harmittomasti huom) vitsailen siskoni kanssa?
*Miten niin h*oraan, tajuatko että tuo loukkaa minua todella paljon?
*Voisitko perustella väittämää, että muka h*oraan, sillä se on niin loukkaava?
*Miten sitten sinun mielestäsi ihmisten pitäisi pukeutua/olla jotta eivät ole h*uria?
*Ei, haluaisin että vastaat kysymykseen, sillä sinä haukut aina minun pukeutumistani milloin mm säkkimäinen vaatetus ja nyt tänään h*oraava, kerro toki mikä vaatetus sinusta oisi hyvä?
*No, minä haluaisin vastauksen vielä edelliseenkin kysymykseen, ennen kuin vaihdat aihetta, koska olet vuosia haukkunut minua asiasta?
*Ja muistathan, että olen täysi-ikäinen ja sinkku, saan kulkea millaisissa vaatteissa haluan?
*Ymmärrätkä, että pahoitan mieleni kun räyhäät noin?
*Osaatko kertoa miksi käyttäydyt aina huonosti minua kohtaan, kai siihen on jokin syvempi pohjasyy jos mietit asiaa?
*Miksi räjähdät, yritän keskustella kanssasi kuin aikuinen ihminen koittaakseni ymmärtää/mahdollisesti jopa korjata välejämme, mutta se ei onnistu jos ett pysty käsittelemään asiaa kuin aikuinen?

Vaatii suunnatonta tahdonlujuutta saada kaikki tuon tyyppiset lauseet tulemaan suusta täysin neutraaliin sävyyn, kun toisen raivo on jopa pelottavaa.

Mutta olen päättänyt etten enää riitele, sillä sitä narsisti tuntuu haluavan eli mitä tahansa vastakaikua.

Narsistille toisen osapuolen rauhallisena pysyminen ja asiaan liittyvät/ihmettelevät kysymykset neutraalilla äänensävyllä tuntuvat olevan kuin heittäisi bensaa liekkeihin?

Eli kun toinen ottaakin sen ns aikuisemman (kuulostaa ehkä hullulta tämä vertaus, mutta on totta!) roolin, niin narsisti vanhempi kiukuttelee vaikka yksinään pahoittaakseen lopulta mieleni käytöksellään?

Ap

Anonyymi kirjoitti:

Niin, enpä ollut aiemmin ajatellut noiden tallenteiden kääntyvän vielä mahdollisesti minua itseäni vastaan..

Mainittakoon siis, että nuo tallenteet oisi otettu vain itselleni (helpompi pitää päiväkirjaa narsistin touhuista).

Ja sisaruksilleni aina kahden kesken soitettavaksi todisteena, miten asiat menivät ja mahdollisesti myös herättelemään heitä.

Ja mahdollisesti (toivon mukaan ei koskaan tarvitse, mutta ei tuosta narsistista tiedä?) johonkin oikeus tms juttuun narsistin koston varalta tms, eli aivan varalle jos tulee tarvetta.

Mihinkään julkiseen levitykseen en niitä meinannut laittaa.

Ja yleensäkin kunnioitan ihmisten yksityisyyttä (esim normaali keskusteluja kenenkään muun kanssa en nauhoittaisi koskaan) mutta ymmärtäisivätkö kaikki sisarukseni tämän on toinen juttu?

Ja miten narsisti asian kääntäisi, vaikka nauhaa oisi kuinka paljon hänen käytöksestään?

Siis huolimatta siitä, että olen jo nyt saanut (päiväkirjaa pidän ja kuuntelen siihen nuo nauhat samalla) minun ja narsistin yksityiskeskusteluja nauhalle.

Siinä on (nauhoitus) jo ehdoton todiste asioista, joita narsisti minuun kohdistaa.

Eli mm kunnianloukkaus/kiristys/asiat käännetään minun kanssani kahden kesken eri tavoin kuin julkisesti ja myöntää kahden kesken mm asioita kuten käsiksi käymisiä yms.

Itse koitan pysyä rauhallisisena koko ajan, eikä narsistin kanssa paljoa suunvuoroa saakaan.

Mutta en tiedä, vaikka soittaisin nauhat sisaruksilleni kertoen, että tämä on vuosia ollut minulle arkipäivää, niin uskottaisiinko sitä?

Enhän voi tarkkaan tietää miten narsisti on heidät manipuloinut (sen tiedän, että manipuloi meitä kaikkia, haukkuu minua sisaruksille kuten jossain ylempänä kerroinkin ja heitä minulle)?

Kääntäisikö narsisti nuo nauhoitukset jotenkin minua vastaan jos koittaisin havahduttaa sisaruksiani pohtimaan asioita ja puhdistaa samalla vähän omaa (olen se ikuinen lokakaivo) mainettanikin?

No ainakin omassa käytössä nuo ovat hyvät= saa riidat ylös kirjattua ja tajuaa että kaikki ne uskomattomat lauseet on totta, eikä muisti petä.

Kyse siis kahdenkeskisistä riidoista (jotka narsisti viime aikoina aloittanut heti kun mahdollista) ja kyseessä viha siitä, että käyttäydy miten käyttäydyn.

Koskaan ei käyttäydy samoin, jos paikalla yksikin muu ihminen olipa kyseessä perheenjäsen tai joku muu.

- Nyt ollut riitojen aiheina mm pukeutuminen (huorako olet???) vaikka pukeudun normaalisti, mutta nätisti...

En tiedä pelkääkö narsisti/kokeeko uhaksi sen jos löytäisinkin kumppanin tai jaksan pitää itsestäni huolta tms?

- Kultamurusisarukseni kanssa pieni harmiton vitsailu ihan julkisella paikalla. (eikö sisaruksilla saa olla vitsejä, jos perhe on yhtään normaali?) jne.

ja näistä narsisti vetää autossa myöhemmin kahden kesken lähes yksinään kunnon riidat ja haukut?

Ei sitä tajua, jos ei koe!

Mutta onneksi olen alkanut havahtua asian epänormaaliuteen ja en lähde mukaan enää esim narsistin peleihin (eli pyytele anteeksi sanoin ja teoin kun en mitään ole tehnytkään) vaan annan ns olla.

Tämä kun pysyy itse rauhallisena tuntuu olevan jostain syystä pahinta?

Esim tälläiset lausee aiheuttavat jo (jokainen niistä siis) narsistissa raivoa:

*Sehän oli pelkkää harmitonta vitsailua, miksi suutut siitä?
*Otatko tosissasi tuollaisen asian, jos (harmittomasti huom) vitsailen siskoni kanssa?
*Miten niin h*oraan, tajuatko että tuo loukkaa minua todella paljon?
*Voisitko perustella väittämää, että muka h*oraan, sillä se on niin loukkaava?
*Miten sitten sinun mielestäsi ihmisten pitäisi pukeutua/olla jotta eivät ole h*uria?
*Ei, haluaisin että vastaat kysymykseen, sillä sinä haukut aina minun pukeutumistani milloin mm säkkimäinen vaatetus ja nyt tänään h*oraava, kerro toki mikä vaatetus sinusta oisi hyvä?
*No, minä haluaisin vastauksen vielä edelliseenkin kysymykseen, ennen kuin vaihdat aihetta, koska olet vuosia haukkunut minua asiasta?
*Ja muistathan, että olen täysi-ikäinen ja sinkku, saan kulkea millaisissa vaatteissa haluan?
*Ymmärrätkä, että pahoitan mieleni kun räyhäät noin?
*Osaatko kertoa miksi käyttäydyt aina huonosti minua kohtaan, kai siihen on jokin syvempi pohjasyy jos mietit asiaa?
*Miksi räjähdät, yritän keskustella kanssasi kuin aikuinen ihminen koittaakseni ymmärtää/mahdollisesti jopa korjata välejämme, mutta se ei onnistu jos ett pysty käsittelemään asiaa kuin aikuinen?

Vaatii suunnatonta tahdonlujuutta saada kaikki tuon tyyppiset lauseet tulemaan suusta täysin neutraaliin sävyyn, kun toisen raivo on jopa pelottavaa.

Mutta olen päättänyt etten enää riitele, sillä sitä narsisti tuntuu haluavan eli mitä tahansa vastakaikua.

Narsistille toisen osapuolen rauhallisena pysyminen ja asiaan liittyvät/ihmettelevät kysymykset neutraalilla äänensävyllä tuntuvat olevan kuin heittäisi bensaa liekkeihin?

Eli kun toinen ottaakin sen ns aikuisemman (kuulostaa ehkä hullulta tämä vertaus, mutta on totta!) roolin, niin narsisti vanhempi kiukuttelee vaikka yksinään pahoittaakseen lopulta mieleni käytöksellään?

Ap

Lue lisää

Luettuani tämän, voin todeta, että onneksi kyseessä ei ole puolisosi vaan vanhempasi. Tuo säkkiin pukeutuminen kosketti sikäli, että itselläni on niin mustasukkainen puoliso, että opetti minut pukeutumaan säkkeihin ja mieluiten mustiin, meikkaus oli ilmeisesti syntiä. Näin jälkikäteen ymmärrän, että kyse oli oman kodin mallista, jota minulle tuputti. Myöhemmin ymmärsin, ettei minun kuulu pukeutua kuin mummo, kuten hän halusi, vaan voin pukeutua siten kuin parhaaksi katson. Voin meikatakin, jos huvittaa. Tärkeintä on pitää omat rajat näissäkin asioissa.

Mainitset, että olet täysi-ikäinen. Kysynkin nyt, että miksi sinun pitää olla vanhemman kanssa vielä tekemisissä? Kun ei ole puolisosi, voit helpommin lähteä ja muuttaa mahdollisimman kauas omaan elämääsi. Vai onko välillänne jokin muu taloudellinen sidos?

Anonyymi kirjoitti:

Niin, enpä ollut aiemmin ajatellut noiden tallenteiden kääntyvän vielä mahdollisesti minua itseäni vastaan..

Mainittakoon siis, että nuo tallenteet oisi otettu vain itselleni (helpompi pitää päiväkirjaa narsistin touhuista).

Ja sisaruksilleni aina kahden kesken soitettavaksi todisteena, miten asiat menivät ja mahdollisesti myös herättelemään heitä.

Ja mahdollisesti (toivon mukaan ei koskaan tarvitse, mutta ei tuosta narsistista tiedä?) johonkin oikeus tms juttuun narsistin koston varalta tms, eli aivan varalle jos tulee tarvetta.

Mihinkään julkiseen levitykseen en niitä meinannut laittaa.

Ja yleensäkin kunnioitan ihmisten yksityisyyttä (esim normaali keskusteluja kenenkään muun kanssa en nauhoittaisi koskaan) mutta ymmärtäisivätkö kaikki sisarukseni tämän on toinen juttu?

Ja miten narsisti asian kääntäisi, vaikka nauhaa oisi kuinka paljon hänen käytöksestään?

Siis huolimatta siitä, että olen jo nyt saanut (päiväkirjaa pidän ja kuuntelen siihen nuo nauhat samalla) minun ja narsistin yksityiskeskusteluja nauhalle.

Siinä on (nauhoitus) jo ehdoton todiste asioista, joita narsisti minuun kohdistaa.

Eli mm kunnianloukkaus/kiristys/asiat käännetään minun kanssani kahden kesken eri tavoin kuin julkisesti ja myöntää kahden kesken mm asioita kuten käsiksi käymisiä yms.

Itse koitan pysyä rauhallisisena koko ajan, eikä narsistin kanssa paljoa suunvuoroa saakaan.

Mutta en tiedä, vaikka soittaisin nauhat sisaruksilleni kertoen, että tämä on vuosia ollut minulle arkipäivää, niin uskottaisiinko sitä?

Enhän voi tarkkaan tietää miten narsisti on heidät manipuloinut (sen tiedän, että manipuloi meitä kaikkia, haukkuu minua sisaruksille kuten jossain ylempänä kerroinkin ja heitä minulle)?

Kääntäisikö narsisti nuo nauhoitukset jotenkin minua vastaan jos koittaisin havahduttaa sisaruksiani pohtimaan asioita ja puhdistaa samalla vähän omaa (olen se ikuinen lokakaivo) mainettanikin?

No ainakin omassa käytössä nuo ovat hyvät= saa riidat ylös kirjattua ja tajuaa että kaikki ne uskomattomat lauseet on totta, eikä muisti petä.

Kyse siis kahdenkeskisistä riidoista (jotka narsisti viime aikoina aloittanut heti kun mahdollista) ja kyseessä viha siitä, että käyttäydy miten käyttäydyn.

Koskaan ei käyttäydy samoin, jos paikalla yksikin muu ihminen olipa kyseessä perheenjäsen tai joku muu.

- Nyt ollut riitojen aiheina mm pukeutuminen (huorako olet???) vaikka pukeudun normaalisti, mutta nätisti...

En tiedä pelkääkö narsisti/kokeeko uhaksi sen jos löytäisinkin kumppanin tai jaksan pitää itsestäni huolta tms?

- Kultamurusisarukseni kanssa pieni harmiton vitsailu ihan julkisella paikalla. (eikö sisaruksilla saa olla vitsejä, jos perhe on yhtään normaali?) jne.

ja näistä narsisti vetää autossa myöhemmin kahden kesken lähes yksinään kunnon riidat ja haukut?

Ei sitä tajua, jos ei koe!

Mutta onneksi olen alkanut havahtua asian epänormaaliuteen ja en lähde mukaan enää esim narsistin peleihin (eli pyytele anteeksi sanoin ja teoin kun en mitään ole tehnytkään) vaan annan ns olla.

Tämä kun pysyy itse rauhallisena tuntuu olevan jostain syystä pahinta?

Esim tälläiset lausee aiheuttavat jo (jokainen niistä siis) narsistissa raivoa:

*Sehän oli pelkkää harmitonta vitsailua, miksi suutut siitä?
*Otatko tosissasi tuollaisen asian, jos (harmittomasti huom) vitsailen siskoni kanssa?
*Miten niin h*oraan, tajuatko että tuo loukkaa minua todella paljon?
*Voisitko perustella väittämää, että muka h*oraan, sillä se on niin loukkaava?
*Miten sitten sinun mielestäsi ihmisten pitäisi pukeutua/olla jotta eivät ole h*uria?
*Ei, haluaisin että vastaat kysymykseen, sillä sinä haukut aina minun pukeutumistani milloin mm säkkimäinen vaatetus ja nyt tänään h*oraava, kerro toki mikä vaatetus sinusta oisi hyvä?
*No, minä haluaisin vastauksen vielä edelliseenkin kysymykseen, ennen kuin vaihdat aihetta, koska olet vuosia haukkunut minua asiasta?
*Ja muistathan, että olen täysi-ikäinen ja sinkku, saan kulkea millaisissa vaatteissa haluan?
*Ymmärrätkä, että pahoitan mieleni kun räyhäät noin?
*Osaatko kertoa miksi käyttäydyt aina huonosti minua kohtaan, kai siihen on jokin syvempi pohjasyy jos mietit asiaa?
*Miksi räjähdät, yritän keskustella kanssasi kuin aikuinen ihminen koittaakseni ymmärtää/mahdollisesti jopa korjata välejämme, mutta se ei onnistu jos ett pysty käsittelemään asiaa kuin aikuinen?

Vaatii suunnatonta tahdonlujuutta saada kaikki tuon tyyppiset lauseet tulemaan suusta täysin neutraaliin sävyyn, kun toisen raivo on jopa pelottavaa.

Mutta olen päättänyt etten enää riitele, sillä sitä narsisti tuntuu haluavan eli mitä tahansa vastakaikua.

Narsistille toisen osapuolen rauhallisena pysyminen ja asiaan liittyvät/ihmettelevät kysymykset neutraalilla äänensävyllä tuntuvat olevan kuin heittäisi bensaa liekkeihin?

Eli kun toinen ottaakin sen ns aikuisemman (kuulostaa ehkä hullulta tämä vertaus, mutta on totta!) roolin, niin narsisti vanhempi kiukuttelee vaikka yksinään pahoittaakseen lopulta mieleni käytöksellään?

Ap

Lue lisää

Pikakommentti:
"Ja sisaruksilleni aina kahden kesken soitettavaksi todisteena, miten asiat menivät ja mahdollisesti myös herättelemään heitä." Kyllä, juuri tämä on minusta epärealistista, en usko että se vakuuttaisi heitä, ja voisi helpostikin kääntyä sinua vastaan.

Kirjoittamasi *lauseet ovat juuri sitä hyvää, järkevää, fiksua, rakentavaa keskusteluyritystä, joka ainakin omien kokemusteni mukaan EI KANNATA narsistin kanssa. Siihen menee vain turhaan energiaa. On raskasta luopua ajatuksesta, että saisi yhteyden läheiseen, rakkaaseen ihmiseen kuten vanhempaan (tai myös sisaruksiin, jotka vanhempi on vieraannuttanut). Luopumiseen liittyy surutyö. Kukaanhan ei tietenkään halua surua eikä surutyö houkuttele. Mutta joskus se on välttämätöntä, ja kun sen on tehnyt, kaduttaa, ettei aloittanut aikaisemmin. - En tunne tilannettasi, ja voin olla väärässä, mutta tällaiseen päätelmään minulle antavat aihetta ne asiat jotka olet kirjoittanut.

Onnea ja voimia edelleen :) AnonyymiEilen 19:03

Anonyymi kirjoitti:

Niin, enpä ollut aiemmin ajatellut noiden tallenteiden kääntyvän vielä mahdollisesti minua itseäni vastaan..

Mainittakoon siis, että nuo tallenteet oisi otettu vain itselleni (helpompi pitää päiväkirjaa narsistin touhuista).

Ja sisaruksilleni aina kahden kesken soitettavaksi todisteena, miten asiat menivät ja mahdollisesti myös herättelemään heitä.

Ja mahdollisesti (toivon mukaan ei koskaan tarvitse, mutta ei tuosta narsistista tiedä?) johonkin oikeus tms juttuun narsistin koston varalta tms, eli aivan varalle jos tulee tarvetta.

Mihinkään julkiseen levitykseen en niitä meinannut laittaa.

Ja yleensäkin kunnioitan ihmisten yksityisyyttä (esim normaali keskusteluja kenenkään muun kanssa en nauhoittaisi koskaan) mutta ymmärtäisivätkö kaikki sisarukseni tämän on toinen juttu?

Ja miten narsisti asian kääntäisi, vaikka nauhaa oisi kuinka paljon hänen käytöksestään?

Siis huolimatta siitä, että olen jo nyt saanut (päiväkirjaa pidän ja kuuntelen siihen nuo nauhat samalla) minun ja narsistin yksityiskeskusteluja nauhalle.

Siinä on (nauhoitus) jo ehdoton todiste asioista, joita narsisti minuun kohdistaa.

Eli mm kunnianloukkaus/kiristys/asiat käännetään minun kanssani kahden kesken eri tavoin kuin julkisesti ja myöntää kahden kesken mm asioita kuten käsiksi käymisiä yms.

Itse koitan pysyä rauhallisisena koko ajan, eikä narsistin kanssa paljoa suunvuoroa saakaan.

Mutta en tiedä, vaikka soittaisin nauhat sisaruksilleni kertoen, että tämä on vuosia ollut minulle arkipäivää, niin uskottaisiinko sitä?

Enhän voi tarkkaan tietää miten narsisti on heidät manipuloinut (sen tiedän, että manipuloi meitä kaikkia, haukkuu minua sisaruksille kuten jossain ylempänä kerroinkin ja heitä minulle)?

Kääntäisikö narsisti nuo nauhoitukset jotenkin minua vastaan jos koittaisin havahduttaa sisaruksiani pohtimaan asioita ja puhdistaa samalla vähän omaa (olen se ikuinen lokakaivo) mainettanikin?

No ainakin omassa käytössä nuo ovat hyvät= saa riidat ylös kirjattua ja tajuaa että kaikki ne uskomattomat lauseet on totta, eikä muisti petä.

Kyse siis kahdenkeskisistä riidoista (jotka narsisti viime aikoina aloittanut heti kun mahdollista) ja kyseessä viha siitä, että käyttäydy miten käyttäydyn.

Koskaan ei käyttäydy samoin, jos paikalla yksikin muu ihminen olipa kyseessä perheenjäsen tai joku muu.

- Nyt ollut riitojen aiheina mm pukeutuminen (huorako olet???) vaikka pukeudun normaalisti, mutta nätisti...

En tiedä pelkääkö narsisti/kokeeko uhaksi sen jos löytäisinkin kumppanin tai jaksan pitää itsestäni huolta tms?

- Kultamurusisarukseni kanssa pieni harmiton vitsailu ihan julkisella paikalla. (eikö sisaruksilla saa olla vitsejä, jos perhe on yhtään normaali?) jne.

ja näistä narsisti vetää autossa myöhemmin kahden kesken lähes yksinään kunnon riidat ja haukut?

Ei sitä tajua, jos ei koe!

Mutta onneksi olen alkanut havahtua asian epänormaaliuteen ja en lähde mukaan enää esim narsistin peleihin (eli pyytele anteeksi sanoin ja teoin kun en mitään ole tehnytkään) vaan annan ns olla.

Tämä kun pysyy itse rauhallisena tuntuu olevan jostain syystä pahinta?

Esim tälläiset lausee aiheuttavat jo (jokainen niistä siis) narsistissa raivoa:

*Sehän oli pelkkää harmitonta vitsailua, miksi suutut siitä?
*Otatko tosissasi tuollaisen asian, jos (harmittomasti huom) vitsailen siskoni kanssa?
*Miten niin h*oraan, tajuatko että tuo loukkaa minua todella paljon?
*Voisitko perustella väittämää, että muka h*oraan, sillä se on niin loukkaava?
*Miten sitten sinun mielestäsi ihmisten pitäisi pukeutua/olla jotta eivät ole h*uria?
*Ei, haluaisin että vastaat kysymykseen, sillä sinä haukut aina minun pukeutumistani milloin mm säkkimäinen vaatetus ja nyt tänään h*oraava, kerro toki mikä vaatetus sinusta oisi hyvä?
*No, minä haluaisin vastauksen vielä edelliseenkin kysymykseen, ennen kuin vaihdat aihetta, koska olet vuosia haukkunut minua asiasta?
*Ja muistathan, että olen täysi-ikäinen ja sinkku, saan kulkea millaisissa vaatteissa haluan?
*Ymmärrätkä, että pahoitan mieleni kun räyhäät noin?
*Osaatko kertoa miksi käyttäydyt aina huonosti minua kohtaan, kai siihen on jokin syvempi pohjasyy jos mietit asiaa?
*Miksi räjähdät, yritän keskustella kanssasi kuin aikuinen ihminen koittaakseni ymmärtää/mahdollisesti jopa korjata välejämme, mutta se ei onnistu jos ett pysty käsittelemään asiaa kuin aikuinen?

Vaatii suunnatonta tahdonlujuutta saada kaikki tuon tyyppiset lauseet tulemaan suusta täysin neutraaliin sävyyn, kun toisen raivo on jopa pelottavaa.

Mutta olen päättänyt etten enää riitele, sillä sitä narsisti tuntuu haluavan eli mitä tahansa vastakaikua.

Narsistille toisen osapuolen rauhallisena pysyminen ja asiaan liittyvät/ihmettelevät kysymykset neutraalilla äänensävyllä tuntuvat olevan kuin heittäisi bensaa liekkeihin?

Eli kun toinen ottaakin sen ns aikuisemman (kuulostaa ehkä hullulta tämä vertaus, mutta on totta!) roolin, niin narsisti vanhempi kiukuttelee vaikka yksinään pahoittaakseen lopulta mieleni käytöksellään?

Ap

Lue lisää

Onhan se ärsyttävää kun toinen on rauhallinen ja looginen. Narsisti kokee olevansa elossa kun saa reaktioita, kun peili heijastaa edes jotain takaisin. Rauhallinen ihminen ei heijasta sitä mitä narsisti haluaa, ja silloin narsistin vain yltyy puristaakseen sen reaktion tavalla tai toisella.

Rauhallisuus on vi--lua narsistille. Narsisti on tärkeä ihminen jonka tärkeyden pitäisi kirkkaana heijastua takaisin jokaisesta vaikutuspiirissä ihailuna, pelkona, vihana, ahdistuksena... ihan minä vaan kunhan heijastuu. Loogisuuskin on vi---lua narsistille. Narsisti on kaikkea enemmän, tai vähemmän, kuin kukaan muu. Totta kai narsisti on loogisin ihminenkin. Olemalla looginen ihminen vain haluaa vi--lla ja esittää olevansa loogisempi vaikka ei ole, ei voi olla.

Trumpin hokema "A Very Stable Genius" on päässyt kirjan nimeksikin.

Suurin loukkaus on olla noteeraamatta narsistia ollenkaan. Toki se ei tarkoita läpinäkyvän tylyä käytöstä, sehän kertoo tunnetilasta jonka narsisti on saanut aikaiseksi. Asiallisuus, rauhallisuus, minimoitu huomio. Älä selitä, älä kysy, älä yritäkään keskustella. Vastaa jos on pakko, lyhyesti. Sano jos on pakko, lyhyesti. Siihen kun lisää ulospäin hehkuvan onnellisuuden ja kaikenlaisen elämänilon ja vahvuuden, johon narsistilla ei ole osaa eikä arpaa, narsistin mitta alkaa olla täynnä. Parhaimmillaan tuo on niin kova paikka narsistille että hän kiertää kaukaa ennemmin kuin satuttaa itseään näkemällä ja kokemalla kuinka mitätön hän on sinulle. Jos hän on mitätön sinulle, hänhän voi olla sitä muillekin, eikä halua asiasta muistuttamista. Lapsensa kanssa hän tuskin antaa periksi ihan helpolla. Lapsi on hänen omaisuuttaan eikä siitä luovuta, ei periaatteestakaan. Ja lapselle on toki todella vaikeaa olla provosoitumatta, narsistihan tietää tarkkaan mikä tehoaa kun on vuosia harjoitellut.

Voimia matkalle.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan se ärsyttävää kun toinen on rauhallinen ja looginen. Narsisti kokee olevansa elossa kun saa reaktioita, kun peili heijastaa edes jotain takaisin. Rauhallinen ihminen ei heijasta sitä mitä narsisti haluaa, ja silloin narsistin vain yltyy puristaakseen sen reaktion tavalla tai toisella.

Rauhallisuus on vi--lua narsistille. Narsisti on tärkeä ihminen jonka tärkeyden pitäisi kirkkaana heijastua takaisin jokaisesta vaikutuspiirissä ihailuna, pelkona, vihana, ahdistuksena... ihan minä vaan kunhan heijastuu. Loogisuuskin on vi---lua narsistille. Narsisti on kaikkea enemmän, tai vähemmän, kuin kukaan muu. Totta kai narsisti on loogisin ihminenkin. Olemalla looginen ihminen vain haluaa vi--lla ja esittää olevansa loogisempi vaikka ei ole, ei voi olla.

Trumpin hokema "A Very Stable Genius" on päässyt kirjan nimeksikin.

Suurin loukkaus on olla noteeraamatta narsistia ollenkaan. Toki se ei tarkoita läpinäkyvän tylyä käytöstä, sehän kertoo tunnetilasta jonka narsisti on saanut aikaiseksi. Asiallisuus, rauhallisuus, minimoitu huomio. Älä selitä, älä kysy, älä yritäkään keskustella. Vastaa jos on pakko, lyhyesti. Sano jos on pakko, lyhyesti. Siihen kun lisää ulospäin hehkuvan onnellisuuden ja kaikenlaisen elämänilon ja vahvuuden, johon narsistilla ei ole osaa eikä arpaa, narsistin mitta alkaa olla täynnä. Parhaimmillaan tuo on niin kova paikka narsistille että hän kiertää kaukaa ennemmin kuin satuttaa itseään näkemällä ja kokemalla kuinka mitätön hän on sinulle. Jos hän on mitätön sinulle, hänhän voi olla sitä muillekin, eikä halua asiasta muistuttamista. Lapsensa kanssa hän tuskin antaa periksi ihan helpolla. Lapsi on hänen omaisuuttaan eikä siitä luovuta, ei periaatteestakaan. Ja lapselle on toki todella vaikeaa olla provosoitumatta, narsistihan tietää tarkkaan mikä tehoaa kun on vuosia harjoitellut.

Voimia matkalle.

Lue lisää

Tuo on aika tarkkaa kuvausta.

Kuulostaa pahalta, kun jostain ihmisestä kirjoitetaan noin. Minun narsistisissa vanhemmissani oli sadistisiakin piirteitä. Sellainenkaan ei ole niin harvinaista kuin luullaan. Silti koen heitä kohtaan paljon empatiaa. En pidä siitä, että ihmisiä leimataan diagnoosein, enkä narsistien demonisoinnista mitä paljon harrastetaan ammattilaistenkin keskuudessa. Silti totuus on, että kun ihmisellä on sellaisia ongelmia kuin johdonmukaisen narsistisesti toimivilla on, on heikommassa asemassa olevien kuten esim. lasten ja nuorten paras pysyä heistä kaukana jos vain voivat. Parisuhteeseen heidän kanssaan ryhtyvien on syytä olla varovaisia.

Aina ei tarvitse tehdä niin jyrkkiä ratkaisuja kuin minä tein. Erityisen surullista oli, etten vanhempieni harjoittaman triangulaation ja systemaattisen vieraannuttamisen johdosta voinut pitää välejäni yllä edes sisarusteni kanssa. Elämään mahtuu paljon surua, kun on tällainen lähtötilanne. Jokainen joutuu kuitenkin rakentamaan oman elämänsä itse, ja minulla on ollut myös ihmissuhteita, joiden avulla olen selvinnyt lähes mahdottomasta.

Kaikki voivat selviytyä ongelmistaan, myös narsistit. Olen vahvasti sitä mieltä. Uskon myös, että vaikka muuta väitetään, useimmat vakavasti narsistiset henkilöt saattavat motivoitua terapiasta ja hyötyä siitä. Harva terapeuttikaan ymmärtää ongelman syvyyttä, ja stigmatisointi ei todellakaan auta. Mutta narsistin auttaminen on ammattilaisen tehtävä. Meidän muiden on paras huolehtia itsestämme. Jokaisella on vain yksi elämä.

Yksi suuri suru elämässäni on ollut, että en ole voinut auttaa traagisen lapsuuden eläneitä ja siksi narsistisia vanhempiani. Olen halunnut aina AUTTAA heitä, koska olen rakastanut heitä niin. He ovat kärsineet suunnattomasti. Mutta en pääse kääntämään aikaa taaksepäin, eikä minulla ole diktaattorin valtuuksia, joilla järjestäisin vanhempieni lapsuuden jälkikäteen toisenlaiseksi. Kun yritin ymmärtää ja empatisoida heitä koko lapsuuteni ja nuoruuteni, ja asetuin aina valmiina olevaksi kuuntelevaksi korvaksi - olin oikea pikku-terapeutti - se toi minulle pelkästään lisää pahoinpitelyä. Henkistä ja fyysistä. Syntipukkikin lopulta tuli, kun he huomasivat, että idealisointi ei tuottanut toivottua tulosta (vaikka parhaani yritin). Minusta ei tullut "kultamurua." Ymmärrän nyt jälkikäteen, että se oli hyvä juttu sinänsä... Silti koen epäonnistumista ja syyllisyyttä.
AnonyymiEilen 19:03

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on aika tarkkaa kuvausta.

Kuulostaa pahalta, kun jostain ihmisestä kirjoitetaan noin. Minun narsistisissa vanhemmissani oli sadistisiakin piirteitä. Sellainenkaan ei ole niin harvinaista kuin luullaan. Silti koen heitä kohtaan paljon empatiaa. En pidä siitä, että ihmisiä leimataan diagnoosein, enkä narsistien demonisoinnista mitä paljon harrastetaan ammattilaistenkin keskuudessa. Silti totuus on, että kun ihmisellä on sellaisia ongelmia kuin johdonmukaisen narsistisesti toimivilla on, on heikommassa asemassa olevien kuten esim. lasten ja nuorten paras pysyä heistä kaukana jos vain voivat. Parisuhteeseen heidän kanssaan ryhtyvien on syytä olla varovaisia.

Aina ei tarvitse tehdä niin jyrkkiä ratkaisuja kuin minä tein. Erityisen surullista oli, etten vanhempieni harjoittaman triangulaation ja systemaattisen vieraannuttamisen johdosta voinut pitää välejäni yllä edes sisarusteni kanssa. Elämään mahtuu paljon surua, kun on tällainen lähtötilanne. Jokainen joutuu kuitenkin rakentamaan oman elämänsä itse, ja minulla on ollut myös ihmissuhteita, joiden avulla olen selvinnyt lähes mahdottomasta.

Kaikki voivat selviytyä ongelmistaan, myös narsistit. Olen vahvasti sitä mieltä. Uskon myös, että vaikka muuta väitetään, useimmat vakavasti narsistiset henkilöt saattavat motivoitua terapiasta ja hyötyä siitä. Harva terapeuttikaan ymmärtää ongelman syvyyttä, ja stigmatisointi ei todellakaan auta. Mutta narsistin auttaminen on ammattilaisen tehtävä. Meidän muiden on paras huolehtia itsestämme. Jokaisella on vain yksi elämä.

Yksi suuri suru elämässäni on ollut, että en ole voinut auttaa traagisen lapsuuden eläneitä ja siksi narsistisia vanhempiani. Olen halunnut aina AUTTAA heitä, koska olen rakastanut heitä niin. He ovat kärsineet suunnattomasti. Mutta en pääse kääntämään aikaa taaksepäin, eikä minulla ole diktaattorin valtuuksia, joilla järjestäisin vanhempieni lapsuuden jälkikäteen toisenlaiseksi. Kun yritin ymmärtää ja empatisoida heitä koko lapsuuteni ja nuoruuteni, ja asetuin aina valmiina olevaksi kuuntelevaksi korvaksi - olin oikea pikku-terapeutti - se toi minulle pelkästään lisää pahoinpitelyä. Henkistä ja fyysistä. Syntipukkikin lopulta tuli, kun he huomasivat, että idealisointi ei tuottanut toivottua tulosta (vaikka parhaani yritin). Minusta ei tullut "kultamurua." Ymmärrän nyt jälkikäteen, että se oli hyvä juttu sinänsä... Silti koen epäonnistumista ja syyllisyyttä.
AnonyymiEilen 19:03

Lue lisää

...lisään vielä, että minähän en siis ole enää missään tekemisissä vanhempieni kanssa ollut vuosiin. Toinen heistä kuoli hiljattain. En tuntenut mitään sellaista mitä läheisen ihmisen kuollessa yleensä olen tuntenut. Helpotus oli päällimmäisenä, lisäksi haikeuden tunteita, jotka liittyivät lähinnä muistoihin, joita nousi mieleen tilanteista, jolloin kyseinen vanhempi oli lapsuuteni kuluessa hylännyt minut eri tavoin. Hän oli siten kuollut minulta psyykkisesti jo monta kertaa ennen nyt tapahtunutta fyysistä poismenoaan. AnonyymiEilen 19:03

Anonyymi kirjoitti:

...lisään vielä, että minähän en siis ole enää missään tekemisissä vanhempieni kanssa ollut vuosiin. Toinen heistä kuoli hiljattain. En tuntenut mitään sellaista mitä läheisen ihmisen kuollessa yleensä olen tuntenut. Helpotus oli päällimmäisenä, lisäksi haikeuden tunteita, jotka liittyivät lähinnä muistoihin, joita nousi mieleen tilanteista, jolloin kyseinen vanhempi oli lapsuuteni kuluessa hylännyt minut eri tavoin. Hän oli siten kuollut minulta psyykkisesti jo monta kertaa ennen nyt tapahtunutta fyysistä poismenoaan. AnonyymiEilen 19:03

Lue lisää

Ja vielä kerron, että narsistiset vanhempani (joista toinen edesmennyt) olivat yhteiskunnassa hyvin menestyneitä, varakkaita, koulutettuja ihmisiä. Ulkopuolisten silmin he olivat myös viehättäviä ja charmikkaita. Huumorintajuisia ja joustavia. Piilevästi narsistinen vanhempani antoi ulkopuolisille myös hyvin vaatimattoman ja empaattisen vaikutelman. Lapsiaan kohtaan he käyttäytyivät aivan toisin kuin perheen ulkopuolella.

Olisi ollut kiva, jos niin älykkäät, sosiaalisesti taitavat ja ihanat ihmiset olisivat olleet oikeastikin sellaisia, kuin miltä näyttivät. Millaiset vanhemmat minulla silloin olisikaan ollut! Ja kun heillä oli niin paljon synnynnäistä lahjakkuuttakin. Ulkonäköä oli, ja älyä tosiaan, ja synnynnäistä viehätysvoimaa. En tiedä olenko itse perinyt mitään niistä, sillä minulla on aina ollut hyvin huono itsetunto. Tiedän, että minulla on monella tavoin vääristynyt minäkuva, johtuen heidän kohtelustaan. Olin joka suhteessa roskis, syntisäkki ja kielteisten projektioiden kohde viimeistään siinä vaiheessa kun he tajusivat etten voi elää heidän ihanneminänsä jatkeena. Ehkä en suoriutunut siitä tehtävästä, tai sitten minulle vaan jotenkin perhedynamiikan lakien mukaan lankesi se ainoa vapaana oleva paikka, eli syntipukin osa. AnonyymiEilen 19:03

Anonyymi kirjoitti:

Onhan se ärsyttävää kun toinen on rauhallinen ja looginen. Narsisti kokee olevansa elossa kun saa reaktioita, kun peili heijastaa edes jotain takaisin. Rauhallinen ihminen ei heijasta sitä mitä narsisti haluaa, ja silloin narsistin vain yltyy puristaakseen sen reaktion tavalla tai toisella.

Rauhallisuus on vi--lua narsistille. Narsisti on tärkeä ihminen jonka tärkeyden pitäisi kirkkaana heijastua takaisin jokaisesta vaikutuspiirissä ihailuna, pelkona, vihana, ahdistuksena... ihan minä vaan kunhan heijastuu. Loogisuuskin on vi---lua narsistille. Narsisti on kaikkea enemmän, tai vähemmän, kuin kukaan muu. Totta kai narsisti on loogisin ihminenkin. Olemalla looginen ihminen vain haluaa vi--lla ja esittää olevansa loogisempi vaikka ei ole, ei voi olla.

Trumpin hokema "A Very Stable Genius" on päässyt kirjan nimeksikin.

Suurin loukkaus on olla noteeraamatta narsistia ollenkaan. Toki se ei tarkoita läpinäkyvän tylyä käytöstä, sehän kertoo tunnetilasta jonka narsisti on saanut aikaiseksi. Asiallisuus, rauhallisuus, minimoitu huomio. Älä selitä, älä kysy, älä yritäkään keskustella. Vastaa jos on pakko, lyhyesti. Sano jos on pakko, lyhyesti. Siihen kun lisää ulospäin hehkuvan onnellisuuden ja kaikenlaisen elämänilon ja vahvuuden, johon narsistilla ei ole osaa eikä arpaa, narsistin mitta alkaa olla täynnä. Parhaimmillaan tuo on niin kova paikka narsistille että hän kiertää kaukaa ennemmin kuin satuttaa itseään näkemällä ja kokemalla kuinka mitätön hän on sinulle. Jos hän on mitätön sinulle, hänhän voi olla sitä muillekin, eikä halua asiasta muistuttamista. Lapsensa kanssa hän tuskin antaa periksi ihan helpolla. Lapsi on hänen omaisuuttaan eikä siitä luovuta, ei periaatteestakaan. Ja lapselle on toki todella vaikeaa olla provosoitumatta, narsistihan tietää tarkkaan mikä tehoaa kun on vuosia harjoitellut.

Voimia matkalle.

Lue lisää

Joku ylempänä kysyikin, miksen vielä ole muuttanut pois.

Se on suunnitelmissa koko ajan, en tosin ole puhunut asiasta narsistille vaan ilmoitan vasta kun muutto on varma.

Käytännön (mm oman alantyöpaikka ja asunto) etsinnässä, todennäköisesti jostain pääkaupunki seudulta, alkuun käy lähes mikä tahansa asunto kuhan muuttamaan pääsee.

Sieltä uskon löytäväni ainakin töitä ja asunnonkin tuurilla (onneksi minulla on säästöjä kuitenkin) ja ennenkaikkea välimatkaa narsistiin.

Mutta tuo on jännää, että rauhallisena pysyminen saa narsistin raivon yltymään?

Vaikkei kyse ole mistään v*ttuilusta, ei narsisti taida sitä ymmärtää?

Kun toinen raivoaa täysin ja saat hädin tuskin suun vuoron, niin olen päättänyt etten enää itke, huuda, hauku takaisin, syyttele riidellen tms..

Joka kerta silloin narsisti saa reaktion, jota haluaa.

Aikuiseen ja kypsään keskusteluun ei narsistista ole.

Koitin joskus vuosi pari sitten.

Ei kykene edes siis silloin kun emme riitele ja pyytäisi istumaan alas ja juttelemaan.

Ei narsistin kanssa voi jutella moisesta, kun hänhän ei ole ketään h*oritellut, ei käynyt käsiksi ja kaikki muukin on keksittyä.

Kun narsistilta kysyy, miksi hän kieltää asiat vaikka olemme kahden kesken ja kumpikin tietää että hän valehtelee saa vaan oudon virneen vastaukseksi.

Ja sitten narsisti ilmoittaa, että minä (uhri) keksin kaiken ja taitaa päässä vipata, en ymmärrä missä kyky keskustella asiat halki.

Mun mielestä sekään ei lopulta aita jos jäädään siihen että joo mä ymmärrän joo mä ymmärrän mutta itse pulma ei siltikään ratkea

"ppooiuygtgh"

Anonyymi kirjoitti:

Mun mielestä sekään ei lopulta aita jos jäädään siihen että joo mä ymmärrän joo mä ymmärrän mutta itse pulma ei siltikään ratkea

"ppooiuygtgh"

Mun mielestä pitäisi ensin tietää ihan vaikka teoreettosestikin, että mikä on se ratkaisu,, joka ratkaisee pulman. Tykkään pohtia teoreettisesti ensin.

"poouytghhjh"

Niin, tuo on kyllä totta.

Samalla kun olen pohtinut perheemme dynamiikkaa, ymmärtänyt asemani ja alkanut jäsentää sitä (mm päiväkirjat jne) ja alkanut etsiä muualta työ/asuinpaikkaa olen huomannut tekeväni eräänlaista surutyötä samalla.

* Esim pohdin sisaruksiani, heidän elämäänsä, asemaansa ja tulevaisuuttaan narsistisen vanhemman vaikutusvallan alla (kun ovat yhä tekemisissä).

* Samoin pohdin omaa tulevaisuuttani = kostaako vanhempani minulle, koittaako katkoa välejä sisaruksiini jotenkin vai keksiikö jotain muuta tms?

* Olen alkanut ymmärtää, miksi niin moni asia elämässäni (vaikka paljossa olen onnistunutkin) on mennyt pieleen = jo lapsuudessa vanhempani teki parhaansa lytätäkseen itsetuntoni. En omistanut (käsiksi käyminen jne) edes omaa ruumistani, saan kai tehdä vielä paljon töitä päästäkseni yli mahdollisimman monesta asiasta.

*Kun lähden, niin pelkään sitä että kuka on narsistin seuraava syntipukki? Joku sisaruksistani vai joku muu?

* Surettaa myös jotenkin etukäteen jo (vaikka tiedän ratkaisun olevan ainoa oikea), että kun tapaan sen oikean ja perustan perheen, en tuo näytille tulevaa kumppaniani eikä lapsilleni tule minun puoleltani ainakaan mummolaa. Miksi haluaisin minulle rakkaan ihmisen tai tulevien lasteni tulevan mitä todennäköisimmin ainakin henkisesti kaltoinkohdelluiksi?

*Vaikka tiedostan asian (vanhempani narsismi) ja käsittelen sitä, niin mitä jos esim perhettä joskus perustaessani minusta tulee samanlainen äiti? Entä jos oman lapsuuteni kehä kuitenkin siirtyy omiin lapsiinikin?

En tiedä...

Koitan kai sanoa, että sitä haluaisi ajatella että omat vanhemmat aina kuitenkin pohjimmiltaan rakastavat jne, mutta ymmärrän ettei vanhempani muutu.

Ja tosiaan ymmärrän että minun on pakko lähteä tästä ihmissuhteesta, mutta kuka on seuraava uhri tilalleni?

Pakko kai hyväksyä, etten voi asialle mitään jos narsisti (todennäköisesti jossain vaiheessa tekee niin) ottaa uuden syntipukin?

Ja tuo kierteen katkaisu, toivon mukaan saan asian käsiteltyä päässäni (ja ehkä terapiassa/jossain tukiryhmässä jos niitä on tms?) niin hyvin, etten siirrä lapsuuteni käytösmalleja vahingossakaan eteenpäin.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tuo on kyllä totta.

Samalla kun olen pohtinut perheemme dynamiikkaa, ymmärtänyt asemani ja alkanut jäsentää sitä (mm päiväkirjat jne) ja alkanut etsiä muualta työ/asuinpaikkaa olen huomannut tekeväni eräänlaista surutyötä samalla.

* Esim pohdin sisaruksiani, heidän elämäänsä, asemaansa ja tulevaisuuttaan narsistisen vanhemman vaikutusvallan alla (kun ovat yhä tekemisissä).

* Samoin pohdin omaa tulevaisuuttani = kostaako vanhempani minulle, koittaako katkoa välejä sisaruksiini jotenkin vai keksiikö jotain muuta tms?

* Olen alkanut ymmärtää, miksi niin moni asia elämässäni (vaikka paljossa olen onnistunutkin) on mennyt pieleen = jo lapsuudessa vanhempani teki parhaansa lytätäkseen itsetuntoni. En omistanut (käsiksi käyminen jne) edes omaa ruumistani, saan kai tehdä vielä paljon töitä päästäkseni yli mahdollisimman monesta asiasta.

*Kun lähden, niin pelkään sitä että kuka on narsistin seuraava syntipukki? Joku sisaruksistani vai joku muu?

* Surettaa myös jotenkin etukäteen jo (vaikka tiedän ratkaisun olevan ainoa oikea), että kun tapaan sen oikean ja perustan perheen, en tuo näytille tulevaa kumppaniani eikä lapsilleni tule minun puoleltani ainakaan mummolaa. Miksi haluaisin minulle rakkaan ihmisen tai tulevien lasteni tulevan mitä todennäköisimmin ainakin henkisesti kaltoinkohdelluiksi?

*Vaikka tiedostan asian (vanhempani narsismi) ja käsittelen sitä, niin mitä jos esim perhettä joskus perustaessani minusta tulee samanlainen äiti? Entä jos oman lapsuuteni kehä kuitenkin siirtyy omiin lapsiinikin?

En tiedä...

Koitan kai sanoa, että sitä haluaisi ajatella että omat vanhemmat aina kuitenkin pohjimmiltaan rakastavat jne, mutta ymmärrän ettei vanhempani muutu.

Ja tosiaan ymmärrän että minun on pakko lähteä tästä ihmissuhteesta, mutta kuka on seuraava uhri tilalleni?

Pakko kai hyväksyä, etten voi asialle mitään jos narsisti (todennäköisesti jossain vaiheessa tekee niin) ottaa uuden syntipukin?

Ja tuo kierteen katkaisu, toivon mukaan saan asian käsiteltyä päässäni (ja ehkä terapiassa/jossain tukiryhmässä jos niitä on tms?) niin hyvin, etten siirrä lapsuuteni käytösmalleja vahingossakaan eteenpäin.

Lue lisää

Kaikkia välejä narsisti ei ole voinut tuhota, joidenkin kanssa ei
kyllä ole mitään tekemistä.
Kokemuksesta; Eläminen narsistin vaikutuksen alaisuudessa
heikentää ihmistuntemusta. - Kumppanin valinta on vaikeaa
ja huomaa kohta olevansa toisen narsistin poljettavana.
Koska narsistit hakevat fiksuja kilttejä ja avuliaita uhreja
he saalistavat helposti ihmisen joka ei osaa olla varuillaan.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tuo on kyllä totta.

Samalla kun olen pohtinut perheemme dynamiikkaa, ymmärtänyt asemani ja alkanut jäsentää sitä (mm päiväkirjat jne) ja alkanut etsiä muualta työ/asuinpaikkaa olen huomannut tekeväni eräänlaista surutyötä samalla.

* Esim pohdin sisaruksiani, heidän elämäänsä, asemaansa ja tulevaisuuttaan narsistisen vanhemman vaikutusvallan alla (kun ovat yhä tekemisissä).

* Samoin pohdin omaa tulevaisuuttani = kostaako vanhempani minulle, koittaako katkoa välejä sisaruksiini jotenkin vai keksiikö jotain muuta tms?

* Olen alkanut ymmärtää, miksi niin moni asia elämässäni (vaikka paljossa olen onnistunutkin) on mennyt pieleen = jo lapsuudessa vanhempani teki parhaansa lytätäkseen itsetuntoni. En omistanut (käsiksi käyminen jne) edes omaa ruumistani, saan kai tehdä vielä paljon töitä päästäkseni yli mahdollisimman monesta asiasta.

*Kun lähden, niin pelkään sitä että kuka on narsistin seuraava syntipukki? Joku sisaruksistani vai joku muu?

* Surettaa myös jotenkin etukäteen jo (vaikka tiedän ratkaisun olevan ainoa oikea), että kun tapaan sen oikean ja perustan perheen, en tuo näytille tulevaa kumppaniani eikä lapsilleni tule minun puoleltani ainakaan mummolaa. Miksi haluaisin minulle rakkaan ihmisen tai tulevien lasteni tulevan mitä todennäköisimmin ainakin henkisesti kaltoinkohdelluiksi?

*Vaikka tiedostan asian (vanhempani narsismi) ja käsittelen sitä, niin mitä jos esim perhettä joskus perustaessani minusta tulee samanlainen äiti? Entä jos oman lapsuuteni kehä kuitenkin siirtyy omiin lapsiinikin?

En tiedä...

Koitan kai sanoa, että sitä haluaisi ajatella että omat vanhemmat aina kuitenkin pohjimmiltaan rakastavat jne, mutta ymmärrän ettei vanhempani muutu.

Ja tosiaan ymmärrän että minun on pakko lähteä tästä ihmissuhteesta, mutta kuka on seuraava uhri tilalleni?

Pakko kai hyväksyä, etten voi asialle mitään jos narsisti (todennäköisesti jossain vaiheessa tekee niin) ottaa uuden syntipukin?

Ja tuo kierteen katkaisu, toivon mukaan saan asian käsiteltyä päässäni (ja ehkä terapiassa/jossain tukiryhmässä jos niitä on tms?) niin hyvin, etten siirrä lapsuuteni käytösmalleja vahingossakaan eteenpäin.

Lue lisää

Jos muutat pk-seudulle, niin täältä saa aika helposti kaupungin asunnon, kun tulee työn perässä. Kun on siis valmiina työpaikka. Parhaiten asuntoja on tarjolla ympäryskunnissa kuten Kirkkonummella, Vantaalla jne. Junaradan varresta on kohtalaisen hyvät yhteydet joka paikkaan.

Omasta kokemuksesta, etäisyys narsistiin helpottaa oloa hyvin nopeasti. Yllättävänkin nopeasti. Elämä alkaa näyttää mahdollisuuksiaan. :)

Sisarusten suhteen ei kannata menettää toivoa lopullisesti, vaikka jossain vaiheessa kannattaakin päästää irti yrittämästä vaikuttaa heihin. Antaa heidän kehittyä omaan tahtiinsa, ja kun he ovat valmiita, he voivat huomata tilanteen kokonaisuuden paremmin kuin nyt ja silloin taas voi kommunikoida heidän kanssaan. Näin ei ole (vielä) käynyt omalla kohdallani, mutta tiedän että monen muun kohdalla on. AnonyymiEilen 19:03

Anonyymi kirjoitti:

Jos muutat pk-seudulle, niin täältä saa aika helposti kaupungin asunnon, kun tulee työn perässä. Kun on siis valmiina työpaikka. Parhaiten asuntoja on tarjolla ympäryskunnissa kuten Kirkkonummella, Vantaalla jne. Junaradan varresta on kohtalaisen hyvät yhteydet joka paikkaan.

Omasta kokemuksesta, etäisyys narsistiin helpottaa oloa hyvin nopeasti. Yllättävänkin nopeasti. Elämä alkaa näyttää mahdollisuuksiaan. :)

Sisarusten suhteen ei kannata menettää toivoa lopullisesti, vaikka jossain vaiheessa kannattaakin päästää irti yrittämästä vaikuttaa heihin. Antaa heidän kehittyä omaan tahtiinsa, ja kun he ovat valmiita, he voivat huomata tilanteen kokonaisuuden paremmin kuin nyt ja silloin taas voi kommunikoida heidän kanssaan. Näin ei ole (vielä) käynyt omalla kohdallani, mutta tiedän että monen muun kohdalla on. AnonyymiEilen 19:03

Lue lisää

"Kumppanin valinta on vaikeaa
ja huomaa kohta olevansa toisen narsistin poljettavana."

Minulle kävi näinkin, nuorena, kun olin traumatisoitunut ja erittäin vaikutuksille altis. Ensimmäinen seurustelusuhde oli käytännössä sadismia, koska valitsin tiedostamattani vanhempiani muistuttavan henkilön. Lankesin valehtelevaan ja manipuloivaan hyväksikäyttäjään. Ns. toistamispakkohan on psykologisesti tunnistettu seikka: Kun kohtaa väkivaltaista vanhempaa muistuttavan henkilön, joka esittää hyvää, ja on ikään kuin "parempi versio" tutusta ja edelleen rakkaasta vanhemmasta, niin herää se tarve korjata aiempi epäonnistuminen. Saada siis vanhempi tämän toisen ihmisen muodossa rakastamaan itseä.

Se on ansa, jota pitää varoa, mutta se on hyvin vaikeaa vaikka tiedostaisikin asioita. Kun toisena puolena on, että turvalliset, tasapainoiset, empaattiset ja vastuulliset ihmiset eivät traumatisoituneelle välttämättä oikein "kolahda": eivät tunnu luontevilta, tai tuntuu ettei voi uskoa heidän kuitenkaan pitävän minusta, ja jotkut sanovat, että liian "kiltti" voi tuntua jopa pitkästyttävältä. Ihminen addiktoituu jopa väkivaltaan, sen tuottamaan jatkuvaan jännitykseen. Ja niihin pieniin "palkkioihin", huomion ja hellyyden murusiin, joita narsisti silloin tällöin jakelee pitääkseen uhrinsa koukussa.

On kova työ oppia näistä tiedostamattomista käyttäytymismalleista pois. Kannattaa edetä hitaasti kaikissa ihmissuhteissa. Ettei ryntää päätäpahkaa uuteen, vaikka tuntuisikin rakastuneelta ja täydelliseltä, ja varsinkin, jos toinen osapuoli haluaa sitoutua nopeasti, se on varoitusmerkki. Pakota itsesi vaikka väkisin odottamaan, aseta vaikka joku aikaraja, vaikka vuoden määräaika ennen kuin muutatte yhteen, tms. pysyvään ratkaisuun. Että olisitte vaikka pelkkiä kavereita jonkun tietyn ajan. Jos toinen ei tähän suostu, jos hän syyllistää tai kehittää draamaa, se on merkki että kannattaa perääntyä.

Narsististen vanhempien kasvattamahan tuntee yleensä jonkinlaista hylkäämiskokemusta, kun ei ole saanut sellaista pyyteetöntä rakkautta ja huolenpitoa kuin olisi tarvinnut. Silloin on altis ottamaan vastaan mitä tahansa mikä vaan muistuttaa sellaista, ja saattaa itsekin pyrkiä sitoutumaan mahdollisimman nopeasti. Täytyisi kuitenkin kestää omaa epävarmuutta ja hylätyksi tulemisen pelkoa, jotta voi rauhassa tutustua ja ottaa selvää toisesta. Uusien ihmisten kohdalla, olivat ne ystäviä tai potentiaalisia kumppaneita, täytyy edetä hitaasti ja mielessään varautua koko ajan siihen, että heistä saattaa tulla esiin piirteitä, joiden vuoksi heihin ei voi luottaa niin paljon kuin haluaisi. Siis vaikka he eivät olisikaan narsisteja, vaan muuten vaan ihmisiä jotka eivät voi riittävästi täyttää kriteereitämme luotettavuudesta ja turvallisuudesta.

Tällainen kriittinen arviointi ja hitaasti tutustuminen on helppoa ihmisille, jotka ovat kasvaneet turvallisessa ympäristössä. Hylkäämisiä ja hyväksikäyttöä kokeneille se voi olla hyvin vaikeaa. Se vaihe on kuitenkin kestettävä. Sen sijaan, että etsisi romanttista kumppania, kannattaa panostaa ystäviin ja kavereihin. Heidän kanssaan mahdollisen narsismin riskitkin ovat pienemmät. Kannattaa hankkia siis mahd. paljon luotettavia ihmisiä ympärilleen eri tahoilta, eri rooleissa, alkaen vaikka työkavereista. Koettaa imeä itseensä tasapainoisten, turvallisten ihmisen energioita ja antaa niiden vaikuttaa omassa mielessä niin että narsististen ihmissuhteiden vaikutus omiin ajattelu- ja tunnemalleihin alkaa hitaasti rapautua. Siten syntyy vähitellen luottamusta ja itseluottamusta, ja kun kohtaa mahdollisen romanttisen partnerin, pystyy arvioimaan ihmissuhteen eri puolia ja mahdollisuuksia objektiivisemmin. AnonyymiEilen 19:03

Anonyymi kirjoitti:

"Kumppanin valinta on vaikeaa
ja huomaa kohta olevansa toisen narsistin poljettavana."

Minulle kävi näinkin, nuorena, kun olin traumatisoitunut ja erittäin vaikutuksille altis. Ensimmäinen seurustelusuhde oli käytännössä sadismia, koska valitsin tiedostamattani vanhempiani muistuttavan henkilön. Lankesin valehtelevaan ja manipuloivaan hyväksikäyttäjään. Ns. toistamispakkohan on psykologisesti tunnistettu seikka: Kun kohtaa väkivaltaista vanhempaa muistuttavan henkilön, joka esittää hyvää, ja on ikään kuin "parempi versio" tutusta ja edelleen rakkaasta vanhemmasta, niin herää se tarve korjata aiempi epäonnistuminen. Saada siis vanhempi tämän toisen ihmisen muodossa rakastamaan itseä.

Se on ansa, jota pitää varoa, mutta se on hyvin vaikeaa vaikka tiedostaisikin asioita. Kun toisena puolena on, että turvalliset, tasapainoiset, empaattiset ja vastuulliset ihmiset eivät traumatisoituneelle välttämättä oikein "kolahda": eivät tunnu luontevilta, tai tuntuu ettei voi uskoa heidän kuitenkaan pitävän minusta, ja jotkut sanovat, että liian "kiltti" voi tuntua jopa pitkästyttävältä. Ihminen addiktoituu jopa väkivaltaan, sen tuottamaan jatkuvaan jännitykseen. Ja niihin pieniin "palkkioihin", huomion ja hellyyden murusiin, joita narsisti silloin tällöin jakelee pitääkseen uhrinsa koukussa.

On kova työ oppia näistä tiedostamattomista käyttäytymismalleista pois. Kannattaa edetä hitaasti kaikissa ihmissuhteissa. Ettei ryntää päätäpahkaa uuteen, vaikka tuntuisikin rakastuneelta ja täydelliseltä, ja varsinkin, jos toinen osapuoli haluaa sitoutua nopeasti, se on varoitusmerkki. Pakota itsesi vaikka väkisin odottamaan, aseta vaikka joku aikaraja, vaikka vuoden määräaika ennen kuin muutatte yhteen, tms. pysyvään ratkaisuun. Että olisitte vaikka pelkkiä kavereita jonkun tietyn ajan. Jos toinen ei tähän suostu, jos hän syyllistää tai kehittää draamaa, se on merkki että kannattaa perääntyä.

Narsististen vanhempien kasvattamahan tuntee yleensä jonkinlaista hylkäämiskokemusta, kun ei ole saanut sellaista pyyteetöntä rakkautta ja huolenpitoa kuin olisi tarvinnut. Silloin on altis ottamaan vastaan mitä tahansa mikä vaan muistuttaa sellaista, ja saattaa itsekin pyrkiä sitoutumaan mahdollisimman nopeasti. Täytyisi kuitenkin kestää omaa epävarmuutta ja hylätyksi tulemisen pelkoa, jotta voi rauhassa tutustua ja ottaa selvää toisesta. Uusien ihmisten kohdalla, olivat ne ystäviä tai potentiaalisia kumppaneita, täytyy edetä hitaasti ja mielessään varautua koko ajan siihen, että heistä saattaa tulla esiin piirteitä, joiden vuoksi heihin ei voi luottaa niin paljon kuin haluaisi. Siis vaikka he eivät olisikaan narsisteja, vaan muuten vaan ihmisiä jotka eivät voi riittävästi täyttää kriteereitämme luotettavuudesta ja turvallisuudesta.

Tällainen kriittinen arviointi ja hitaasti tutustuminen on helppoa ihmisille, jotka ovat kasvaneet turvallisessa ympäristössä. Hylkäämisiä ja hyväksikäyttöä kokeneille se voi olla hyvin vaikeaa. Se vaihe on kuitenkin kestettävä. Sen sijaan, että etsisi romanttista kumppania, kannattaa panostaa ystäviin ja kavereihin. Heidän kanssaan mahdollisen narsismin riskitkin ovat pienemmät. Kannattaa hankkia siis mahd. paljon luotettavia ihmisiä ympärilleen eri tahoilta, eri rooleissa, alkaen vaikka työkavereista. Koettaa imeä itseensä tasapainoisten, turvallisten ihmisen energioita ja antaa niiden vaikuttaa omassa mielessä niin että narsististen ihmissuhteiden vaikutus omiin ajattelu- ja tunnemalleihin alkaa hitaasti rapautua. Siten syntyy vähitellen luottamusta ja itseluottamusta, ja kun kohtaa mahdollisen romanttisen partnerin, pystyy arvioimaan ihmissuhteen eri puolia ja mahdollisuuksia objektiivisemmin. AnonyymiEilen 19:03

Lue lisää

Tuossa on sanottuna se, mitä todella kannattaa tehdä kumppania hakiessa;
"Pakota itsesi vaikka väkisin odottamaan, aseta vaikka joku aikaraja, vaikka vuoden määräaika ennen kuin muutatte yhteen, tms. pysyvään ratkaisuun. "

-Narsisti on hyvä näyttelemään, mutta hänellä on kiire!!
Itsellä narsisti jaksoi melkein loppuun seurustelun.
Muutama päivä ennen yhteenmenemistä käytös muuttui,
ja se jäi pysyväksi.

Itsellä ei ollut kykyä tunnistaa mistä moinen johtui.
Kukaan ei koskaan ollut edes puhunut narsismista.
Alkoi loputon odotus paluusta entiseen, mutta sitä ei
ole tullut.

Anonyymi kirjoitti:

"Kumppanin valinta on vaikeaa
ja huomaa kohta olevansa toisen narsistin poljettavana."

Minulle kävi näinkin, nuorena, kun olin traumatisoitunut ja erittäin vaikutuksille altis. Ensimmäinen seurustelusuhde oli käytännössä sadismia, koska valitsin tiedostamattani vanhempiani muistuttavan henkilön. Lankesin valehtelevaan ja manipuloivaan hyväksikäyttäjään. Ns. toistamispakkohan on psykologisesti tunnistettu seikka: Kun kohtaa väkivaltaista vanhempaa muistuttavan henkilön, joka esittää hyvää, ja on ikään kuin "parempi versio" tutusta ja edelleen rakkaasta vanhemmasta, niin herää se tarve korjata aiempi epäonnistuminen. Saada siis vanhempi tämän toisen ihmisen muodossa rakastamaan itseä.

Se on ansa, jota pitää varoa, mutta se on hyvin vaikeaa vaikka tiedostaisikin asioita. Kun toisena puolena on, että turvalliset, tasapainoiset, empaattiset ja vastuulliset ihmiset eivät traumatisoituneelle välttämättä oikein "kolahda": eivät tunnu luontevilta, tai tuntuu ettei voi uskoa heidän kuitenkaan pitävän minusta, ja jotkut sanovat, että liian "kiltti" voi tuntua jopa pitkästyttävältä. Ihminen addiktoituu jopa väkivaltaan, sen tuottamaan jatkuvaan jännitykseen. Ja niihin pieniin "palkkioihin", huomion ja hellyyden murusiin, joita narsisti silloin tällöin jakelee pitääkseen uhrinsa koukussa.

On kova työ oppia näistä tiedostamattomista käyttäytymismalleista pois. Kannattaa edetä hitaasti kaikissa ihmissuhteissa. Ettei ryntää päätäpahkaa uuteen, vaikka tuntuisikin rakastuneelta ja täydelliseltä, ja varsinkin, jos toinen osapuoli haluaa sitoutua nopeasti, se on varoitusmerkki. Pakota itsesi vaikka väkisin odottamaan, aseta vaikka joku aikaraja, vaikka vuoden määräaika ennen kuin muutatte yhteen, tms. pysyvään ratkaisuun. Että olisitte vaikka pelkkiä kavereita jonkun tietyn ajan. Jos toinen ei tähän suostu, jos hän syyllistää tai kehittää draamaa, se on merkki että kannattaa perääntyä.

Narsististen vanhempien kasvattamahan tuntee yleensä jonkinlaista hylkäämiskokemusta, kun ei ole saanut sellaista pyyteetöntä rakkautta ja huolenpitoa kuin olisi tarvinnut. Silloin on altis ottamaan vastaan mitä tahansa mikä vaan muistuttaa sellaista, ja saattaa itsekin pyrkiä sitoutumaan mahdollisimman nopeasti. Täytyisi kuitenkin kestää omaa epävarmuutta ja hylätyksi tulemisen pelkoa, jotta voi rauhassa tutustua ja ottaa selvää toisesta. Uusien ihmisten kohdalla, olivat ne ystäviä tai potentiaalisia kumppaneita, täytyy edetä hitaasti ja mielessään varautua koko ajan siihen, että heistä saattaa tulla esiin piirteitä, joiden vuoksi heihin ei voi luottaa niin paljon kuin haluaisi. Siis vaikka he eivät olisikaan narsisteja, vaan muuten vaan ihmisiä jotka eivät voi riittävästi täyttää kriteereitämme luotettavuudesta ja turvallisuudesta.

Tällainen kriittinen arviointi ja hitaasti tutustuminen on helppoa ihmisille, jotka ovat kasvaneet turvallisessa ympäristössä. Hylkäämisiä ja hyväksikäyttöä kokeneille se voi olla hyvin vaikeaa. Se vaihe on kuitenkin kestettävä. Sen sijaan, että etsisi romanttista kumppania, kannattaa panostaa ystäviin ja kavereihin. Heidän kanssaan mahdollisen narsismin riskitkin ovat pienemmät. Kannattaa hankkia siis mahd. paljon luotettavia ihmisiä ympärilleen eri tahoilta, eri rooleissa, alkaen vaikka työkavereista. Koettaa imeä itseensä tasapainoisten, turvallisten ihmisen energioita ja antaa niiden vaikuttaa omassa mielessä niin että narsististen ihmissuhteiden vaikutus omiin ajattelu- ja tunnemalleihin alkaa hitaasti rapautua. Siten syntyy vähitellen luottamusta ja itseluottamusta, ja kun kohtaa mahdollisen romanttisen partnerin, pystyy arvioimaan ihmissuhteen eri puolia ja mahdollisuuksia objektiivisemmin. AnonyymiEilen 19:03

Lue lisää

Niin, tämä on aivan totta ja tiedostan (vaikka se ei vielä riitä) tuon asian itsessäni.

Eli sen, että tarvitsen kipeästi uusia positiivisia ihmissuhteita itselleni.

Mutta tiedän narsistien uhrien jostain syystä lankeavan usein uuteen narsistiin olipa kyse mistä ihmissuhteista kai tahansa.

Tuo esim vuoden aikaraja ennen yhteen yhteen muuttoa seurustelu suhteissa kuulostaa ihan hyvältä.

Minulla on kotona narsistinen vanhempi polkenut itsetuntoni sen verran alas, että ei ole tosikaan.

Toisaalta pelkään juuri, että lankean johonkin narsistiin seurustelu suhteissa?

Kiitos kuuluu tälle narsistiselle vanhemmalle:

Toisaalta janoan kipeästi rakkautta, kun sitä ei koskaan kotona saanut.

Mutta kun koko ikänsä kuullut, ettei kelpaa kenellekään ja itsetunnon polkeminen alas alkoi jo pikkulapsena kotona niin..

No, täytyy panostaa siihen ettei ota narsistista puolisoa vahingossakaan, "liian kiltti" puoliso on paljon parempi kuin vanhempani kaltainen ihminen.

Myös uudet ystävyys suhteet (niitä ei saisi olla ollenkaan, jos vanhemmaltani kysyttäisiin) ovat varmasti tervetullut lisä elämääni.

Mitä enemmän saan muutettuani ympärilleni uusia, narsistin ns ulottumattomissa olevia terveitä ihmissuhteita, sen parempi.

Ap

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tämä on aivan totta ja tiedostan (vaikka se ei vielä riitä) tuon asian itsessäni.

Eli sen, että tarvitsen kipeästi uusia positiivisia ihmissuhteita itselleni.

Mutta tiedän narsistien uhrien jostain syystä lankeavan usein uuteen narsistiin olipa kyse mistä ihmissuhteista kai tahansa.

Tuo esim vuoden aikaraja ennen yhteen yhteen muuttoa seurustelu suhteissa kuulostaa ihan hyvältä.

Minulla on kotona narsistinen vanhempi polkenut itsetuntoni sen verran alas, että ei ole tosikaan.

Toisaalta pelkään juuri, että lankean johonkin narsistiin seurustelu suhteissa?

Kiitos kuuluu tälle narsistiselle vanhemmalle:

Toisaalta janoan kipeästi rakkautta, kun sitä ei koskaan kotona saanut.

Mutta kun koko ikänsä kuullut, ettei kelpaa kenellekään ja itsetunnon polkeminen alas alkoi jo pikkulapsena kotona niin..

No, täytyy panostaa siihen ettei ota narsistista puolisoa vahingossakaan, "liian kiltti" puoliso on paljon parempi kuin vanhempani kaltainen ihminen.

Myös uudet ystävyys suhteet (niitä ei saisi olla ollenkaan, jos vanhemmaltani kysyttäisiin) ovat varmasti tervetullut lisä elämääni.

Mitä enemmän saan muutettuani ympärilleni uusia, narsistin ns ulottumattomissa olevia terveitä ihmissuhteita, sen parempi.

Ap

Lue lisää

Tuo "rakkauden jano" on uhreille hyvin tuttu asia. kuin myös se
on kaikille ihmisile.
Sentähden kannattaa varoa kun kohtaa sellaisen ihmisen, joka
tuntuu aivan käsittättämättömän ihanalle. "Ei voi olla totta"
- nimittäim se ei ole totta.
Narsisti osaa näytellä jonkin aikaa aivan ihmeelistä näytelmää.
Saadessaan koukkuun hän kyllä näyttää tapansa.
Tämä on kokemus, jolla haluaa varoittaa.

Ei kannata kuitenkaan kyynistyä.Suurin osa ihmisistä on normaaleja.

Siellä auttavassa puhelimessa moni ei mistään hinnasta suostunut kyseenalaistamaan kiusaamisen järkevyyttä? Mistä oikein on kyse?

"ppiytggghhhjj"

Anonyymi kirjoitti:

Siellä auttavassa puhelimessa moni ei mistään hinnasta suostunut kyseenalaistamaan kiusaamisen järkevyyttä? Mistä oikein on kyse?

"ppiytggghhhjj"

Mun mielestä ihmisellä vois olla fiksumpaakin ajanvietettä ja tärkeempi elämäntehtävä kuin kiusaaminen.

"poiuygghhh"

Anonyymi kirjoitti:

Mun mielestä ihmisellä vois olla fiksumpaakin ajanvietettä ja tärkeempi elämäntehtävä kuin kiusaaminen.

"poiuygghhh"

Mä ihmettelen miten noin älyttömistä kysymyksistä voi joutua edes keskustelemaan hoidettaessa vakavia asioita kuten vammautumisia.

"popiuhjjkk"