UPM oli vuonna 2018 Suomen suurin yhteisöveronmaksaja. Se maksoi 220 miljoonaa euroa yhteisöveroa. Sillä voi maksaa koko hoitajamitoituksen vaatiman lisärahoituksen tai sillä vai paikata ay-jäsenmaksun perustuslain vastaisen verovähennyksen.
Marin hyökkää UPM:ää vastaan, että sen pitäisi kantaa yhteiskuntavastuuta. UPM ei ole ongelma. Yrityksen tärkein yhteiskuntavastuu on se, että yritys pysyy kannattavana ja jatkaa toimintaansa. Se maksaa veroja ja tarjoaa myös työpaikkoja. Vain kannattava yritys on elinkelpoinen.
Marinin kohde on aivan väärä. Se on todennäköisesti valittu sen takia, että SDP yrittää sillä kalastella äänestäjiä kuntavaaleihin. Monet työläiset ovat vaihtaneet persuihin.
Todellinen ongelma on kilpailukyvyn puute. Sitä vieläpä heikennettiin luopumalla kiky-sopimuksesta. Suomi kuroi keulaa kilpailijamaihin yli 5% kikyn avulla, nyt menetämmä asemat ja eroa syntyy yli 2% kilpailjoiden piikkiin.
Kaipolan tilanteen huomioon ottaen, paperimiehen palkka Suomessa on 60.000 euroa vuodessa, Saksassa ja Ruotsissa tasoa 40.000 euroa vuodessa. Saksassa tehdään 100 tuntia pitempää vuosityöaikaa. Suomen pekkaset ovat suuri haitta.
Korkeat palkkakustannukset haittaavat tehtaalla ja kuljetuksissa tehtaalle ja tehtaalta. Lisäksi epävarmuus tuotteiden kuljetuksista asiakkaalle ulkomailla AKT:n ja muiden liittojen lakkojen takia eivät suosi Suomea investointipaikkana. Miksi kaivaa verta nenästä. SAK:n liitot kysyvät vähän väliä, haluatko turpiin?
Marin hyökkää UPM:ää vastaan, että sen pitäisi kantaa yhteiskuntavastuuta. UPM ei ole ongelma. Yrityksen tärkein yhteiskuntavastuu on se, että yritys pysyy kannattavana ja jatkaa toimintaansa. Se maksaa veroja ja tarjoaa myös työpaikkoja. Vain kannattava yritys on elinkelpoinen.
Marinin kohde on aivan väärä. Se on todennäköisesti valittu sen takia, että SDP yrittää sillä kalastella äänestäjiä kuntavaaleihin. Monet työläiset ovat vaihtaneet persuihin.
Todellinen ongelma on kilpailukyvyn puute. Sitä vieläpä heikennettiin luopumalla kiky-sopimuksesta. Suomi kuroi keulaa kilpailijamaihin yli 5% kikyn avulla, nyt menetämmä asemat ja eroa syntyy yli 2% kilpailjoiden piikkiin.
Kaipolan tilanteen huomioon ottaen, paperimiehen palkka Suomessa on 60.000 euroa vuodessa, Saksassa ja Ruotsissa tasoa 40.000 euroa vuodessa. Saksassa tehdään 100 tuntia pitempää vuosityöaikaa. Suomen pekkaset ovat suuri haitta.
Korkeat palkkakustannukset haittaavat tehtaalla ja kuljetuksissa tehtaalle ja tehtaalta. Lisäksi epävarmuus tuotteiden kuljetuksista asiakkaalle ulkomailla AKT:n ja muiden liittojen lakkojen takia eivät suosi Suomea investointipaikkana. Miksi kaivaa verta nenästä. SAK:n liitot kysyvät vähän väliä, haluatko turpiin?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Onhan se jotenkin erikoista, kun yritystukia maksetaan yhdeksän miljardia joka vuosi, ja sitten yhtiöt jakav at osinkoina kaksitoista miljardia euroa omistajilleen. Joten valtio rahoittaa yrityksien osingot.
Suuryhtiöt saavat kaikenlaisia avustuksia ja verohelpotuksia, mutta eivät itse maksa tuloistaan niinkään paljoa veroa kuin maksaa eläkeläinen joka saa eläkettä 1500 euroa kuukaudessa. Eläkeläisen veroprosentti on 20, mutta yrityksillä vain 14.
UPM saa yritystukea 43 miljoonaa euroa vuodessa ja Jussi Pesosen palkka on 7 miljoonaa euroa.
Kun tarkemmin vilkaisee, niin selviää että Pesosen palkka on 1 100 000 €, tarkkuutta mielipidekirjoituksiinkin.
Painukoot UPM kikkailuineen vaikka ruotsiin. Muutamia roposia yhteisöveroon ei kaivata, otetaan mielummin valtionlainaa, se on eettisesti puhtaampaa.
UPM oli vuonna 2018 Suomen suurin yhteisöveron maksaja, 220 miljoonaa. Erittäin hyvä yhteiskunnan vastuun kantaja.
"Metsäjätin johtajalta kylmät terveiset lakkoilijoille: ”Toivottavasti ymmärtävät tosiasiat”
2.2.202018:53
Metsäteollisuuden alan lakkojen jatkuminen on kirvoittanut kovia kommentteja työnantajapuolelta.
UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen varoittaa lakkojen seurauksista.
Metsäjätti UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen reagoi suorin sanoin uutiseen metsäteollisuuden lakkojen jatkumisesta. Teollisuusliitto ja Paperiliitto kertoivat aikaisemmin sunnuntaina laajentavansa ja pidentävänsä työtaisteluitaan.
”Toivottavasti ja varmasti Teollisuusliitto ja Paperiliitto ymmärtävät ne tosiasiat, miksi investoinnit ovat ohjautuneet ja ohjautuvat tällä ay-toiminnalla muualle (Saksa, Kiina, Viro, Puola, Uruguay jne). Kokonaiskilpailukyky ja erityisesti toimintaympäristön häiriöttömyys ratkaisevat”, Pesonen kommentoi uutista Twitterissä. "
Eivät ymmärrä. SAK liittoineen on Suomen suurin työttömyyden aiheuttaja.
Kaipola tämän aallon ensimmäinen. Lisää tulossa. Ehkä seuraavaksi Storan Anjalankoski ja Voikkaa. Storan pääkonttoria jo tyhjennetään kalusteista, Ennakoiko muuttoa Ruotsiin?
Entä sitten kun lainaa pitää maksaa takaisin, ja olet vaatinut oma maatalouttakin pois, edes ruokaa ei olisi. Venäjäkään ei enää tue kommunisteja ? Kattiloiden polttoainekkin pitää kommarien mielestä lopettaa, tulee kylmäkin, putket jäätyy...
Sannan lähtölaskenta alkanut: ”En ole ikinä nähnyt, että pääministeriä katsotaan näin kauan noin heikkoa menestystä”
Sanna on liian kommari, muuten erilaiseen maahan.
Mutta tuo 220 miljoonaa vuodessa ei riitä alkuunkaan kehitysyhteistyömenoihin...
Kehitysyhteistyötuhlaus maksaa yli 1000 miljoonaa euroa joka ikinen vuosi.
Ilman tuota tuhlailua tässä maassa olisi varaa vaikka siihen Kulmunin avaruusprojektiin. Saataisiin sentään korkean teknologian työpaikkoja, joita ei ole niin helppoa siirtää kolmannen maailman maihin. EU:n ainoa avaruusrakettien laukaisualusta on Ranskan siirtomaassa. Tuo on epäeetillistä. Suomi voisi rakentaa laukaisualustan Lappiin.
""Kaipolan tilanteen huomioon ottaen, paperimiehen palkka Suomessa on 60.000 euroa vuodessa, Saksassa ja Ruotsissa tasoa 40.000 euroa vuodessa""
Palkka ei kerro koko totuutta. Palkan päälle työnantaja maksaa muitakin kuluja. Kun nämä kaikki kulut laskee yhteen, niin Suomalainen paperimies onkin halvin tästä kolmikosta. Suomi maksaa myös yritystukea UPM:lle.
Tämä tarkoittaa että suomalaiset paperityökäiset ovat todella edullisia.
Älkää vertailko palkkoja. Työvoimakustannus on oikea termi.
Työvoimakustannus kertoo sen, mitä työntekijä maksaa yritykselle.
Pitää myös muistaa että hallitus siirsi jo keväällä työnantajan maksuja, työntekijän itse maksettaviksi. Tämä pienensi työvoimakustannuksia, mutta se ei riittänyt rahan ahneelle pesoselle.