Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Painoraja!

    Olen elänyt tiukan painorajan tuskissa jo monta vuotta ja pikkuhiljaa huomaan että aikoinani asettamani painoraja oli 15 kiloa enemmän kuin nyt. Huomaamattani asetan uusia, saavuttamattomia kilogrammoja, kunnes humpsis olenkin jo saavuttanut sen ja uutta rajaa laittamaan. Nyt rajaksi on laitettu tasan 40kg, ja se tietää monta tuskankyyneltä. Jossain vaiheessa kai tämäkin rääkki loppuu... Kun rajapyykki on saavutettu, hulmahtaa hetkeksi johonkin tyhjään - vain hetkeksi - ja sitten tiukasti uuteen haasteeseen. En osaisi elää jos ei olisi "maalia" mihin tähdätä.
    Osaako joku olla välittämättä painosta? Epäilen.
    21049
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Ihan sama juttu täällä. Minäkin asetan aina yhä epätodellisempia painorajoja. Se luo turvallisuutta. Koskaan ei ole hyvä, aina voi parantaa, ehkä painotavotteiden uusinta asettelu johtuu siitä että kun entinen on saavutettu ja huomaa ettei olekaan onnellisempi niin kai sitä pitää jatkaa sitten vielä.. Tottahan me tiedämme ettei hoikkuus takaa onnea ja menestystä, mutta kun tunteet sanoo ihan eri asiaa ja kierre jatkuu ja jatkuu.. Siihen on saatava katko, laihdutus nimittäin jatkuu kuolemaan saakka. Ainakin tiedän sen itsestäni etten pysty lopettamaan..

    Äänestä

    "Osaako joku olla välittämättä painosta? Epäilen."

    Epäile rauhassa, mutta kyllä todellakin löytyy ihmisiä, jotka eivät stressaa niinkin epäolennaisesta asiasta kuin paino.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Ctrl kirjoitti:

    Olen elänyt tiukan painorajan tuskissa jo monta vuotta ja pikkuhiljaa huomaan että aikoinani asettamani painoraja oli 15 kiloa enemmän kuin nyt. Huomaamattani asetan uusia, saavuttamattomia kilogrammoja, kunnes humpsis olenkin jo saavuttanut sen ja uutta rajaa laittamaan. Nyt rajaksi on laitettu tasan 40kg, ja se tietää monta tuskankyyneltä. Jossain vaiheessa kai tämäkin rääkki loppuu... Kun rajapyykki on saavutettu, hulmahtaa hetkeksi johonkin tyhjään - vain hetkeksi - ja sitten tiukasti uuteen haasteeseen. En osaisi elää jos ei olisi "maalia" mihin tähdätä.
    Osaako joku olla välittämättä painosta? Epäilen.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu