sensuuria. Väitteet, että olisi ollut ovat humpuukia ja propagandaa. Mitään ei ennalta kielletty eikä juuri mitään jälkeenpäinkään.
Pelkkä sen toistaminen, että sensuuri oli ei todista sensuuria olleen.
Suomessa ei sotien jälkeen YYA-aikana ollut
Anonyymi
129
164
Vastaukset
- Anonyymi
Sensuuria oli ja siitä on monia esimerkkejä!
Suomen hallitus määräsi tuhottavaksi sisäministeri Yrjö Leinon jo painettujen kaikki kirjat ja esti jakelun! Kirja julkaistiin vasta 30 vuotta myöhemmin.
Neuvostoliitto painosti Solzenitsynin lännessä julkaistun dokumentin ”Vankileirien saaristo” julkaisemisen Suomessa painettuna suomessa. Teko vahingoitti pahasti Suomen mainetta etenkin kun sen sitten julkaisi suomen kielellä ruotsalainen kustantamo ja kirja painettiin Ruotsissa!
Nyt sekin on viimein julkaist u Suomessa ja toimii oppikirjana Venäjällä!- Anonyymi
Teko vahingoitti pahasti Suomen mainetta etenkin kun sen sitten julkaisi suomen kielellä ruotsalainen kustantamo ja kirja painettiin Ruotsissa!
Höh, miten tyhmää. Jos täällä olisi vallinnut sensuuri niin niitä kirjoja ei olisi saanut tuoda Suomeen. Mutta tuotiin ja olivat mm. yleisten kirjastojen hyllyillä. Ei vaikuta kovin pahasti sensuurilta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Teko vahingoitti pahasti Suomen mainetta etenkin kun sen sitten julkaisi suomen kielellä ruotsalainen kustantamo ja kirja painettiin Ruotsissa!
Höh, miten tyhmää. Jos täällä olisi vallinnut sensuuri niin niitä kirjoja ei olisi saanut tuoda Suomeen. Mutta tuotiin ja olivat mm. yleisten kirjastojen hyllyillä. Ei vaikuta kovin pahasti sensuurilta.” Höh, miten tyhmää. Jos täällä olisi vallinnut sensuuri niin niitä kirjoja ei olisi saanut tuoda Suomeen. ”
Sensuuria on eri asteista! Neukku halusi, ettei sitä julkaise suomalainen suomeksi Suomessa ja maamme myötäili! Ei sensuuri nyt nioin tiukalla tasolla siihenkään aikaan toiminut! Kirjan sai painaa Ruotsissa suomeksi! En kyllä usko, että kirja olisi ollut kirjastoissa!
”Mutta tuotiin ja olivat mm. yleisten kirjastojen hyllyillä. Ei vaikuta kovin pahasti sensuurilta.”
Kyllä se sitä oli! Hienoa, jos se ei sinusta vaikuta pahalta:-D
Yrjö Leinon jo painettu teos poltettiin koko painoerä!
Leinon Neuvostoliittoon lähettämä Suomen kansalainen Unto Parvilahti oli vankeudessa viisi vuotta ja kirjoitti retkestä muistelmat nimeltä Berijan tarhat! Neukun harmiksi krja myi hyvin ja siitä otettiin lisäpainoksia, kunnes UKK ilmoitti, että enää ei oteta!
Muistelin kyllä, että avauksessa vväitettiin, ettei ollut? Kyllä oli!
Tämä edellä oleva koski uusia teoksia. Sodan jälkeen suuri määrä vanhoja, jo aiemmin painettuja teoksia, kiellettiin eikä niitä saanut enää lainata!
Väliin neukun pikkumaisuus tuntui oudolta? Kun Solzenitsyn julkaistiin kaikissa Euroopan maissa niin mitä väliä oli Suomella? Siinä vaan kilpi mustui sekä neukulla että Suomella! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Höh, miten tyhmää. Jos täällä olisi vallinnut sensuuri niin niitä kirjoja ei olisi saanut tuoda Suomeen. ”
Sensuuria on eri asteista! Neukku halusi, ettei sitä julkaise suomalainen suomeksi Suomessa ja maamme myötäili! Ei sensuuri nyt nioin tiukalla tasolla siihenkään aikaan toiminut! Kirjan sai painaa Ruotsissa suomeksi! En kyllä usko, että kirja olisi ollut kirjastoissa!
”Mutta tuotiin ja olivat mm. yleisten kirjastojen hyllyillä. Ei vaikuta kovin pahasti sensuurilta.”
Kyllä se sitä oli! Hienoa, jos se ei sinusta vaikuta pahalta:-D
Yrjö Leinon jo painettu teos poltettiin koko painoerä!
Leinon Neuvostoliittoon lähettämä Suomen kansalainen Unto Parvilahti oli vankeudessa viisi vuotta ja kirjoitti retkestä muistelmat nimeltä Berijan tarhat! Neukun harmiksi krja myi hyvin ja siitä otettiin lisäpainoksia, kunnes UKK ilmoitti, että enää ei oteta!
Muistelin kyllä, että avauksessa vväitettiin, ettei ollut? Kyllä oli!
Tämä edellä oleva koski uusia teoksia. Sodan jälkeen suuri määrä vanhoja, jo aiemmin painettuja teoksia, kiellettiin eikä niitä saanut enää lainata!
Väliin neukun pikkumaisuus tuntui oudolta? Kun Solzenitsyn julkaistiin kaikissa Euroopan maissa niin mitä väliä oli Suomella? Siinä vaan kilpi mustui sekä neukulla että Suomella!-----En kyllä usko, että kirja olisi ollut kirjastoissa!-----
Olen lukenut Solzenitsynin kirjat Vankileirien saaristo ja Puskipa vasikka tammeen yleisestä kirjastosta. Sinun uskosi ei sitä mitätöi.
Kuten luin jo nuorena Hitlerin Taisteluni ja N-liittoa pilkkaavia Ryhmyn ja Romppaisen seikkailuja, kaikki nämä kirjastosta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Höh, miten tyhmää. Jos täällä olisi vallinnut sensuuri niin niitä kirjoja ei olisi saanut tuoda Suomeen. ”
Sensuuria on eri asteista! Neukku halusi, ettei sitä julkaise suomalainen suomeksi Suomessa ja maamme myötäili! Ei sensuuri nyt nioin tiukalla tasolla siihenkään aikaan toiminut! Kirjan sai painaa Ruotsissa suomeksi! En kyllä usko, että kirja olisi ollut kirjastoissa!
”Mutta tuotiin ja olivat mm. yleisten kirjastojen hyllyillä. Ei vaikuta kovin pahasti sensuurilta.”
Kyllä se sitä oli! Hienoa, jos se ei sinusta vaikuta pahalta:-D
Yrjö Leinon jo painettu teos poltettiin koko painoerä!
Leinon Neuvostoliittoon lähettämä Suomen kansalainen Unto Parvilahti oli vankeudessa viisi vuotta ja kirjoitti retkestä muistelmat nimeltä Berijan tarhat! Neukun harmiksi krja myi hyvin ja siitä otettiin lisäpainoksia, kunnes UKK ilmoitti, että enää ei oteta!
Muistelin kyllä, että avauksessa vväitettiin, ettei ollut? Kyllä oli!
Tämä edellä oleva koski uusia teoksia. Sodan jälkeen suuri määrä vanhoja, jo aiemmin painettuja teoksia, kiellettiin eikä niitä saanut enää lainata!
Väliin neukun pikkumaisuus tuntui oudolta? Kun Solzenitsyn julkaistiin kaikissa Euroopan maissa niin mitä väliä oli Suomella? Siinä vaan kilpi mustui sekä neukulla että Suomella!Neukku ei sitä kieltänyt, Tammi itse veti puihin. Syytä en tiedä.
- Anonyymi
Kuten se miten se yksi ukko sai potkut Yleisradiosta väittäessään nykypäivän Saarijärven Paavojen selviävän hallasta maataloustuilla? Olihan sitä toki vasemmalla ja keskellä enemmän. Ei tuo toisaalta ole mikään hegeliläisen dialektiikan sonta. Tottahan se on, että suomalainen maanomistaja on maattomista veronmaksajista hyötyvã pummi. Kommunistit tukivat Suomessa jo 1920-luvulla pikkukulakkeja ja vastustivat Kuusisen ja Stalinin ytityksiä viedä niiden pientilat 1939-1944, lopultahan pientilat Kuusisen sijaan vei Alenius, Sorsa ja Virolainen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuten se miten se yksi ukko sai potkut Yleisradiosta väittäessään nykypäivän Saarijärven Paavojen selviävän hallasta maataloustuilla? Olihan sitä toki vasemmalla ja keskellä enemmän. Ei tuo toisaalta ole mikään hegeliläisen dialektiikan sonta. Tottahan se on, että suomalainen maanomistaja on maattomista veronmaksajista hyötyvã pummi. Kommunistit tukivat Suomessa jo 1920-luvulla pikkukulakkeja ja vastustivat Kuusisen ja Stalinin ytityksiä viedä niiden pientilat 1939-1944, lopultahan pientilat Kuusisen sijaan vei Alenius, Sorsa ja Virolainen.
Ei Aune Haarla potkuja saanut, mutta Irwin ja Junnu joutuivat kyllä soittokieltoon. Yleensähän Suomessa vasemmisto on aina esitetty sananvapauden vihollisena, mutta kyllä sitä osataan toisellakin puolella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Neukku ei sitä kieltänyt, Tammi itse veti puihin. Syytä en tiedä.
Ai ei tiedetä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ai ei tiedetä?
Todellisuudessa hallitusesta soitettiin ja painostettiin luopumaan ja aloite asiaan oli tullut neukultaäl
”Syytä ei tiedetä”? Kuinka tyhmäksi stallari heittäytyy ja luuleeko hän kenenkään uskovan? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----En kyllä usko, että kirja olisi ollut kirjastoissa!-----
Olen lukenut Solzenitsynin kirjat Vankileirien saaristo ja Puskipa vasikka tammeen yleisestä kirjastosta. Sinun uskosi ei sitä mitätöi.
Kuten luin jo nuorena Hitlerin Taisteluni ja N-liittoa pilkkaavia Ryhmyn ja Romppaisen seikkailuja, kaikki nämä kirjastosta.” Olen lukenut Solzenitsynin kirjat Vankileirien saaristo ja Puskipa vasikka tammeen yleisestä kirjastosta. Sinun uskosi ei sitä mitätöi.”
Koska? Ja oliko Vankileirien saaristo se Ruotsissa painettu versio?
”Kuten luin jo nuorena Hitlerin Taisteluni ja N-liittoa pilkkaavia Ryhmyn ja Romppaisen seikkailuja, kaikki nämä kirjastosta.”
Ryhmy ja Romppainen-sarja oli lähinnä veijariromaaneja, joissa toki pilailtiin neukun kustannuksella, mutta ei niissä ketään tapettu. Liioittelua sekin! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Neukku ei sitä kieltänyt, Tammi itse veti puihin. Syytä en tiedä.
Syy kyllä tiedetään! Neukku painosti Suomen johtoa, joka painosti puolestaan Tammea tavalla, ettei sitä julkaistu!
Täysin ääliömäinen prosessi, joka mustasi yhtälailla Suomen ja neukun mainetta!
- Anonyymi
” Pelkkä sen toistaminen, että sensuuri oli ei todista sensuuria olleen.”
Mutta pari esimerkkiä todistaa, että oli ja lisääkin löytyy! - Anonyymi
Pahinta oli kuitenkin median harjoittama itsesensuuri. Tiedettiin hyvin, mitä neukkulan arvostelemisesta seuraisi ja pidettiin sordino päällä. Finlandiserung lienee terminä tuttu vähänkin iäkkäämmille ihmisille.
- Anonyymi
Olisiko parempi vaihtoehto ollut saksottuminen eli kansanmurha ja joukkoraiskaukset.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisiko parempi vaihtoehto ollut saksottuminen eli kansanmurha ja joukkoraiskaukset.
” Olisiko parempi vaihtoehto ollut saksottuminen eli kansanmurha ja joukkoraiskaukset.”
Miten ne ja sensuuri olisivat toistensa vaihtoehtoja? Stallarit ovat ihme sakkia? Ensin väitetään, ettei ollut ja sitten kun todistetaan, että oli niin väitetään sensuurin puutteen johtaneen holokaustiin?
Aivan vakavasti: oletteko tyhmiä? Älkää väittäkö, jos ette kestä seuraamuksia!
- Anonyymi
Onhan tällä palstallakin edelleen stallareita,jotka jatkavat NL:n ihannointia YYA-kauden tapaan.
Silloinkin oli Kremlin agentteja,maksettuja toimittajia ja jopaTiedonantajan kaltaisia aviiseja,jotka hehkuttivat NL:n ihanuutta.Pari puoluettakin ( sdp ja tpsl) oli uskollisten rintamassa.Kun itäturismi alkoi,saattoi jokainen kiinnostunut käydä katsomassa totuutta rajan takana. Se jäähdytti monen kremlistin intoa. - Anonyymi
Sensuuria ei ollut kuin yksittäisissä tapuksissa. Lehdistön ja radion vaikenemista oli sensijaan laajasti. Sitä kutsutaan itsesensuuriksi, mutta todellinen syy, kuten tämänkin päivän itsesensuurissa (YLE, päälehdet) oli tarve välttää jälkikäteisiä kostotoimia.
Kostotoimet kohdistuivat tehokkaimmin itsesensuurista livenneisiin poliitikkoihin. Nämä ajettiin syrjään julkisuudelta ja heidän etenemisensä politiikassa estettiin.
Täysin vastaavaa, vieläpä laajemmin tapahtuu tänäkin päivänä: Ajattele poliitikkoa, joka vastustaa pakkoruotsia tai epäilee väitetyn ilmaston lämpenemisen johtumista merkittävämmin ihmisen toimista. Tällaiset poliitikot ovat entisiä poliitikkoja RKP:n tai vastaavasti viherhörhöjen syrjäänajotoimien johdosta.
Kostotoimet muita kuin poliitikkoja vastaan eivät olleet yhtä vaivattomia ja kaikessa hiljaisuudessa hoidettuja. Silti useimmat pitivät mieluummin suunsa kiinni, kuin joutuivat syyttelyn ja kiusauksen kohteeksi.
Ruotsikiihkoilijoilla oli lisäksi, jopa sodan aikana keinonaan vuodattaa heille haitalliset asiat Ruotsin lehdistön kautta.
Tästä on lukemattomia ja hyvin vakavia esimerkkejä.
RKP ja sen bulvaanit vaikuttivat näin mm. Paasikiveen. Nämä tiesivät tämän antavan aina periksi Ruotsin vaikutusvallalla vahvistetuille RKP:n operaatioille.
Suomi ei siis ole muuttunut paremmaksi avoimuus- ja vilpittömyysmielessä.- Anonyymi
Sinäkö tiskijukka olisit YLELLE humalassa 60-luvulla kostanut.
- Anonyymi
” Täysin vastaavaa, vieläpä laajemmin tapahtuu tänäkin päivänä: Ajattele poliitikkoa, joka vastustaa pakkoruotsia tai epäilee väitetyn ilmaston lämpenemisen johtumista merkittävämmin ihmisen toimista. Tällaiset poliitikot ovat entisiä poliitikkoja RKP:n tai vastaavasti viherhörhöjen syrjäänajotoimien johdosta.”
EI SUONKAAN, silloin hän on Persu ja pääsee Eduskuntaan!
Suomettumiskauden sensuuria ei enää ole!
- Anonyymi
Sensuuri ylti myös elokuviin. YLE:n tv-ohjelmiin oli merkitty joulupyhiksi esitettäväksi amerikkalainen musikaali ’Silkkisukat’, jossa pilailtiin neukun naisagentin teoista. YLE:n johto kielsi sen esittämisen, koska ”Uusivuosi on naapurissa tärkeä juhlapäivä”!
- Anonyymi
YLE on aina ollut turha brittien ja ruotsalaisten apinoinnista syntynyt 'kansanradio'.
- Anonyymi
Silloin sensuuri jossa pelättiin neukkujen reaktioita ei perustunut lakiin. Se perustui 'maan tapaan'. Eduskunassa kyllä ehdotettiin lakia joka 'kieltäisi NL:n arvostelun', mutta tämä ei mennyt läpi.
Yleisesti ottaen sananvapaus oli laajempaa 1945-1995 kuin nyt. Ei tullut kansanedustajasta tutkintapyyntöä poliisille Raamatun siteeraamisesta tai potkuja 'vääristä' mielipiteistä koskien vähemmistöjä. Katsokaa vanhoja jaksoja mm. Peteliuksen ja Kallialan sketsisarjoita.
Tiedän nämä asiat koska olen sen verran vanha. Onko ihmiset jotenkin sokeita nykyajan totalitarismille?
- Anonyymi
Sensuuri Suomessa[muokkaa
Ninotchka oli Suomessa kielletty 1940–1941. Jatkosodan aikana sitä sai esittää. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä siitä tehtiin useita tarkastuksia, jotka kaikki päättyivät kieltoon ulkopoliittisilla perusteilla, eikä sitä esitetty Suomessa sodan jälkeen ennen kuin vuonna 1981, koska se oli neuvostovastainen. Elokuva sallittiin, kun opetusministeri Kalevi Kivistö katseli elokuvan, eikä nähnyt syytä kieltää sitä. Elokuvatarkastamo leikkasi elokuvasta yhden kohtauksen
Televisiossa Ninotchka esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran 1989. Aiemmin saman elokuvan musikaaliversio Silkkisukat oli herättänyt närää, kun MTV esitti sen 1970-luvulla.- Anonyymi
Eiköhän nuo elokuvat olleet samanlainen turha rahanreikä kuin tupakka, viina ja uhkapelit nykyään. Turhaan tuhlasivat rahansa paskaan ja itkivät ettei sitä ole. Järkevä säästi rahansa devalvaatioon perustuneessa Paaskivikekkoslovakian paskataloudessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eiköhän nuo elokuvat olleet samanlainen turha rahanreikä kuin tupakka, viina ja uhkapelit nykyään. Turhaan tuhlasivat rahansa paskaan ja itkivät ettei sitä ole. Järkevä säästi rahansa devalvaatioon perustuneessa Paaskivikekkoslovakian paskataloudessa.
Ei olut kyse hyvyydestä! Oli kyse snsuurista! Oliko vai ei ollt? Ja vastaus on: kyllä oli!
- Anonyymi
Itsesensuuri konkretisoitui rikoslakiin vuonna 1948 lisätyssä kappaleessa, joka määritteli vieraan valtion julkisen halventamisen ”painotuotteella, kirjoituksella, kuvallisella esityksellä tahi muulla ilmaisuvälineellä” rikolliseksi. Tasavallan presidentti sai määrätä syytteen vireille, ja rangaistus oli enintään kaksi vuotta vankeutta.
Länsi-Saksassa otettiin 1960-luvulla käyttöön termi ”suomettuminen” (saks. finnlandisierung), jolla viitattiin erityisesti Neuvostoliiton vaikutusvaltaan Suomen sisäpolitiikassa. Termi ei ollut Suomelle imarteleva, muttei myöskään perusteeton.
SODANJÄLKEISEN SENSUURIN ensimmäisiä uhreja olivat kirjat. Heti jatkosodan jälkeen kirjakaupoista ja kirjastoista poistettiin kymmeniä tuhansia neuvostovastaisina pidettyjä niteitä. Tutkija Kai Ekholm laski väitöskirjassaan Kielletyt kirjat 1944–1946 (2000), että kirjastoista poistettiin 1 783 eri kirjanimekettä. Kirjakaupoista poistettiin satoja nimekkeitä.
Poistettavien kirjojen joukosta löytyivät esimerkiksi Adolf Hitlerin Taisteluni, Kirsti Huurteen Sirpin ja moukarin alla, Erkki Palolammen Kollaa kestää ja Mika Waltarin Neuvostovakoilun varjossa. Myös ”virheellistä tietoa ulkomaiden oloista” sisältäviä koulujen oppikirjoja tarkistettiin ja poistettiin käytöstä.
Neuvostoliittolaisen kirjailijan Aleksandr Solženitsynin kolmiosainen teos Vankileirien saaristo (1973) ei ilmestynyt vuonna 1974 suomeksi, koska kustantamo Tammelle vakuutettiin kirjojen olevan myrkkyä Suomen neuvostoystävälliselle ulkopolitiikalle.
Neuvostovastaisina pidetyt elokuvat, kuten ennen sotia valmistuneet Jääkärin morsian (1938) ja Aktivistit (1939), joutuivat esityskieltoon. Vuonna 1985 Yleisradio hyllytti Karhu naapurina -nimisen brittidokumentin, koska sen ajateltiin esittävän Suomen ja Neuvostoliiton suhteen huonossa valossa.
Vuonna 1985 valmistunut Renny Harlinin ohjaama elokuva Jäätävä polte oli viimeinen elokuvatarkastamon ulkopoliittisista syistä kieltämä elokuva. Elokuvan leikattu versio sai lopulta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ensi-iltansa vuoden 1986 joulukuussa.
MEDIASSA itsesensuuria harjoitettiin ainakin 1980-luvulle saakka.- Anonyymi
Hyödyttömiä oikeuslaitoksia tukittiin jo näköjään tuolloin pelkkään paskaan perustuneilla valituksilla.
- Anonyymi
Miten minä sitten 1970-luvulla lainasin paikallisesta kirjastosta ja luin Kollaa kestää-kirjan? Noista muista ainakin yksi on itselläni divarista ostettuna.
Puheet sensuurista ovat puuta heinää. Sitä en tiedä, mitä kansakunta on menettänyt Hitlerin kirjassa, jos ei ole päässyt sitä lukemaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten minä sitten 1970-luvulla lainasin paikallisesta kirjastosta ja luin Kollaa kestää-kirjan? Noista muista ainakin yksi on itselläni divarista ostettuna.
Puheet sensuurista ovat puuta heinää. Sitä en tiedä, mitä kansakunta on menettänyt Hitlerin kirjassa, jos ei ole päässyt sitä lukemaan.” Miten minä sitten 1970-luvulla lainasin paikallisesta kirjastosta ja luin Kollaa kestää-kirjan? Noista muista ainakin yksi on itselläni divarista ostettuna.”
Ei ”Kollaa kestää” kuulunut sensuroituihin kirjoihin kyllä sotakirjoja oli ja julkaistiin!
”Puheet sensuurista ovat puuta heinää. Sitä en tiedä, mitä kansakunta on menettänyt Hitlerin kirjassa, jos ei ole päässyt sitä lukemaan.”
Puheet kielletyistä kirjoista on totta ja sellaisena historiaa. Kirjastoissa oli ’myrkkykaappi’, jonne oli kerätty kielletyt kirjat! Ei niitä kukaan sentään kotoa hakenut pois!
- Anonyymi
"Tiedettiin hyvin, mitä neukkulan arvostelemisesta seuraisi "
Kerro mitä. Minä ainakin luin 1950-60 luvuila äleää porvarislehteä joka ei säästellyt sanojaan puhuessaan Neuvostoliitosta. Tietääkseni sille ei seurannut yhtään mitään. Mutta jos joku tietää kertoa kamalista seuraamuksista niin voisi alkaa kertoilemaan.
Särettiinkö kirjapaino ja hakattiinko omistajat kuten oikeisto teki silloin kun Suomessa oli oikea sensuuri ennen sotia. - Anonyymi
Ennen sotia Suomessa oli ankara ja väkivaltainen sensuuri, jopa kirjapainoja tuhottiin rankaisematt. Sodanjälkeisestä sensuurista höpöttävät yrittävät höpötyksellään peittää tämän ilkeän tosiasian.
- Anonyymi
Hölynpölyä. Muutamat yksityiset tuhosivat diktatuuria kannattaneiden kommarien kirjapainon. Suosituimmat kirjailijat ennen sotia olivat Lehtonen ja Sillanpää.
- Anonyymi
” Sodanjälkeisestä sensuurista höpöttävät yrittävät höpötyksellään peittää tämän ilkeän tosiasian.”
Ei, vaan yllättäen kommentoida otsikon aihetta eli oliko Suomessa suomettumiskaudella sensuuria! Ja kun sitä löytyi niin Tarkkispoika pääsi taas vaiheeseen ”mutqu ne Australian aborginaalit”!
Ennen sotia ei jurikaan sensuuria ollut ja esim. Pentti Haanpää oli varsin suosittu kirjailija, joka antoi mm. Teoksessa ”Kenttä ja kasarmi” varsin lohduttoman kuvan sn ajan armeijasta! Kyllä sekin kirja Suomeen mahtui eikä sensuuri ahdistellut! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Sodanjälkeisestä sensuurista höpöttävät yrittävät höpötyksellään peittää tämän ilkeän tosiasian.”
Ei, vaan yllättäen kommentoida otsikon aihetta eli oliko Suomessa suomettumiskaudella sensuuria! Ja kun sitä löytyi niin Tarkkispoika pääsi taas vaiheeseen ”mutqu ne Australian aborginaalit”!
Ennen sotia ei jurikaan sensuuria ollut ja esim. Pentti Haanpää oli varsin suosittu kirjailija, joka antoi mm. Teoksessa ”Kenttä ja kasarmi” varsin lohduttoman kuvan sn ajan armeijasta! Kyllä sekin kirja Suomeen mahtui eikä sensuuri ahdistellut!-----Pentti Haanpää oli varsin suosittu kirjailija, joka antoi mm. Teoksessa ”Kenttä ja kasarmi” varsin lohduttoman kuvan sn ajan armeijasta-----
Ai, löysit peräti yhden kirjan jota ei sensuroitu. Kerro sitten niistä vasemmistolehtien kirjapainoista jotka lapualaiset tuhosivat eikä ketään rangaistu tuhotöistä. Perustele miksi ne tuhotyöt eivät edusta sensuuria.
Kyllä vasemmistolle olivat lapualaiset hurtat ja suojeluskunnat opettaneet missä menee sallitun ja kielletyn raja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----Pentti Haanpää oli varsin suosittu kirjailija, joka antoi mm. Teoksessa ”Kenttä ja kasarmi” varsin lohduttoman kuvan sn ajan armeijasta-----
Ai, löysit peräti yhden kirjan jota ei sensuroitu. Kerro sitten niistä vasemmistolehtien kirjapainoista jotka lapualaiset tuhosivat eikä ketään rangaistu tuhotöistä. Perustele miksi ne tuhotyöt eivät edusta sensuuria.
Kyllä vasemmistolle olivat lapualaiset hurtat ja suojeluskunnat opettaneet missä menee sallitun ja kielletyn raja.” Ai, löysit peräti yhden kirjan jota ei sensuroitu. Kerro sitten niistä vasemmistolehtien kirjapainoista jotka lapualaiset tuhosivat eikä ketään rangaistu tuhotöistä. Perustele miksi ne tuhotyöt eivät edusta sensuuria.”
Päinvastoin. Vaikket taaskaan ymmärrä! Mainitsin kirjan, joka olisi voitu sensuroida JOS MEILLÄ OLISI OLLUT sensuuria!
Itse löysit YHDEN kirjapainon, joka tuhottiin! Ilkivaltaa on ollut aina!
”Kyllä vasemmistolle olivat lapualaiset hurtat ja suojeluskunnat opettaneet missä menee sallitun ja kielletyn raja.”
Melko vähän kuitenkin ja tekijöitä oikeasti rangaistiin, jos kiinni saatiin! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Ai, löysit peräti yhden kirjan jota ei sensuroitu. Kerro sitten niistä vasemmistolehtien kirjapainoista jotka lapualaiset tuhosivat eikä ketään rangaistu tuhotöistä. Perustele miksi ne tuhotyöt eivät edusta sensuuria.”
Päinvastoin. Vaikket taaskaan ymmärrä! Mainitsin kirjan, joka olisi voitu sensuroida JOS MEILLÄ OLISI OLLUT sensuuria!
Itse löysit YHDEN kirjapainon, joka tuhottiin! Ilkivaltaa on ollut aina!
”Kyllä vasemmistolle olivat lapualaiset hurtat ja suojeluskunnat opettaneet missä menee sallitun ja kielletyn raja.”
Melko vähän kuitenkin ja tekijöitä oikeasti rangaistiin, jos kiinni saatiin!....tekijöitä oikeasti rangaistiin, jos kiinni saatiin!.....
Niin JOS ! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Ai, löysit peräti yhden kirjan jota ei sensuroitu. Kerro sitten niistä vasemmistolehtien kirjapainoista jotka lapualaiset tuhosivat eikä ketään rangaistu tuhotöistä. Perustele miksi ne tuhotyöt eivät edusta sensuuria.”
Päinvastoin. Vaikket taaskaan ymmärrä! Mainitsin kirjan, joka olisi voitu sensuroida JOS MEILLÄ OLISI OLLUT sensuuria!
Itse löysit YHDEN kirjapainon, joka tuhottiin! Ilkivaltaa on ollut aina!
”Kyllä vasemmistolle olivat lapualaiset hurtat ja suojeluskunnat opettaneet missä menee sallitun ja kielletyn raja.”
Melko vähän kuitenkin ja tekijöitä oikeasti rangaistiin, jos kiinni saatiin!-----Mainitsin kirjan, joka olisi voitu sensuroida JOS MEILLÄ OLISI OLLUT sensuuria!---
Tuo on sinun mielipiteesi. Kaikki mikä oli vähänkään muka liikaa vasemmistolaista ehdottomasti sensuroitiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Ai, löysit peräti yhden kirjan jota ei sensuroitu. Kerro sitten niistä vasemmistolehtien kirjapainoista jotka lapualaiset tuhosivat eikä ketään rangaistu tuhotöistä. Perustele miksi ne tuhotyöt eivät edusta sensuuria.”
Päinvastoin. Vaikket taaskaan ymmärrä! Mainitsin kirjan, joka olisi voitu sensuroida JOS MEILLÄ OLISI OLLUT sensuuria!
Itse löysit YHDEN kirjapainon, joka tuhottiin! Ilkivaltaa on ollut aina!
”Kyllä vasemmistolle olivat lapualaiset hurtat ja suojeluskunnat opettaneet missä menee sallitun ja kielletyn raja.”
Melko vähän kuitenkin ja tekijöitä oikeasti rangaistiin, jos kiinni saatiin!-----tse löysit YHDEN kirjapainon, joka tuhottiin! -----
YYA-ajalta et löydä YHTÄÄN vasemmistolaisten riehujien tuhoamaa porvarillista kirjapainoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----Mainitsin kirjan, joka olisi voitu sensuroida JOS MEILLÄ OLISI OLLUT sensuuria!---
Tuo on sinun mielipiteesi. Kaikki mikä oli vähänkään muka liikaa vasemmistolaista ehdottomasti sensuroitiin.Niih nooh eihän ne Haanpää, Sillanpää ja Lehtonen lokeroineet itseäãn, koska olivat sinua viisaampia. Kansanvalta toki kieltäytyi julkaisemasta Haanpäãn Noitaympyräã ja Laine olisi Neuvostoliitossa tapettu Kuilun kaltaisesta homopropgandasta, Maxim Gorki oli kova homojen kuolemaa kannattava mies. Äärivasemmisto ei uskonut Suomessa lähinnä länsimaisesta valitusajattelusta syntyneen sananvapauden ajatukseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----tse löysit YHDEN kirjapainon, joka tuhottiin! -----
YYA-ajalta et löydä YHTÄÄN vasemmistolaisten riehujien tuhoamaa porvarillista kirjapainoa.No entäs sitten. Yrjö Leinon muistelmia kyllä tietäãkseni peräti poltettiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Ai, löysit peräti yhden kirjan jota ei sensuroitu. Kerro sitten niistä vasemmistolehtien kirjapainoista jotka lapualaiset tuhosivat eikä ketään rangaistu tuhotöistä. Perustele miksi ne tuhotyöt eivät edusta sensuuria.”
Päinvastoin. Vaikket taaskaan ymmärrä! Mainitsin kirjan, joka olisi voitu sensuroida JOS MEILLÄ OLISI OLLUT sensuuria!
Itse löysit YHDEN kirjapainon, joka tuhottiin! Ilkivaltaa on ollut aina!
”Kyllä vasemmistolle olivat lapualaiset hurtat ja suojeluskunnat opettaneet missä menee sallitun ja kielletyn raja.”
Melko vähän kuitenkin ja tekijöitä oikeasti rangaistiin, jos kiinni saatiin!Älä puhu paskaa. Sasu Punanen sai potkut, koska kirjoitti mikä ei miellyttänyt ylempiä. Sasu toki taantui myöhemmin katkerana jatkosodan aikaisesta vankeudestaan. Räsänen joutui poliisikuulusteluihin homoista kirjoittamansa perusteella. Seuraavana varmaan seurataan 'vapaiden' Saksan ja Ranskan esimerkkiä kriminalisoimalla holokaustin kieltäminen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
....tekijöitä oikeasti rangaistiin, jos kiinni saatiin!.....
Niin JOS !” ...tekijöitä oikeasti rangaistiin, jos kiinni saatiin!.....
Niin JOS !”
HeHe! Tämä säåntö pätee stallarina yllätyksenä KAIKKIIN RIKOKSIIN!
Harvoin rabngaistaan ketään, jos ei tekijää tiedetä! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----tse löysit YHDEN kirjapainon, joka tuhottiin! -----
YYA-ajalta et löydä YHTÄÄN vasemmistolaisten riehujien tuhoamaa porvarillista kirjapainoa.Ei, mutta löydän useita sensurointitapauksia, joka oli otsikon aihe!
- Anonyymi
Mutta oliko setsuuria?
- Anonyymi
Oli, Irwinkin lauloi että havupuusetsuuri pierettää.
- Anonyymi
Elin nuoruuttani YYA-aikana. Sensuuri ulottui laajalle, politiikan ulkopuolellekin. Turha tässä luetella esimerkkejä, siitä tulisi liian pitkä. Pahinta oli kuitenkin mieliin levinnyt itsesensuuri. Aina ensin mietittiin, ettei loukata tai vihastuteta itänaapuria, ja Kekkoska arvostelleet eivät politiikassa menestyneet. Sama koski virkamieskuntaa.
- Anonyymi
-----Elin nuoruuttani YYA-aikana. Sensuuri ulottui laajalle, politiikan ulkopuolellekin. ---
Niin elin minäkin ja senpä takia tiedän, että puhut p...kaa !
----Turha tässä luetella esimerkkejä, siitä tulisi liian pitkä. ----
Anna lyhyt lista, vaikkapa tuollaiset 5 esimerkkiä. Mutta et anna koska sinulla ei niitä ole !
----Kekkoska arvostelleet eivät politiikassa menestyneet. Sama koski virkamieskuntaa.---
Ihan sama tilanne jos tämän päivän Suomessa virkamies arvostelisi äänekkäästi EU:a ja Suomen jäsenyyttä. EU-kansanäänestyksen alla Erkko ilmoitti julkisesti, että Hesari eli Sanoma Osakeyhtiö on jäsenyyden kannalla. Mitä arvelet, että olisi tapahtunut jos joku toimittaja olisi tästä käskystä livennyt. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----Elin nuoruuttani YYA-aikana. Sensuuri ulottui laajalle, politiikan ulkopuolellekin. ---
Niin elin minäkin ja senpä takia tiedän, että puhut p...kaa !
----Turha tässä luetella esimerkkejä, siitä tulisi liian pitkä. ----
Anna lyhyt lista, vaikkapa tuollaiset 5 esimerkkiä. Mutta et anna koska sinulla ei niitä ole !
----Kekkoska arvostelleet eivät politiikassa menestyneet. Sama koski virkamieskuntaa.---
Ihan sama tilanne jos tämän päivän Suomessa virkamies arvostelisi äänekkäästi EU:a ja Suomen jäsenyyttä. EU-kansanäänestyksen alla Erkko ilmoitti julkisesti, että Hesari eli Sanoma Osakeyhtiö on jäsenyyden kannalla. Mitä arvelet, että olisi tapahtunut jos joku toimittaja olisi tästä käskystä livennyt.” Mitä arvelet, että olisi tapahtunut jos joku toimittaja olisi tästä käskystä livennyt.”
Olisi tapahtunut sama kuin YLEllä ja HS:ssä. Tampereen tiedotusopilla saanut kiilusilmä olisi jäkätystään jatkanut! Ei demokratia oikein osaa suojata itseään! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----Elin nuoruuttani YYA-aikana. Sensuuri ulottui laajalle, politiikan ulkopuolellekin. ---
Niin elin minäkin ja senpä takia tiedän, että puhut p...kaa !
----Turha tässä luetella esimerkkejä, siitä tulisi liian pitkä. ----
Anna lyhyt lista, vaikkapa tuollaiset 5 esimerkkiä. Mutta et anna koska sinulla ei niitä ole !
----Kekkoska arvostelleet eivät politiikassa menestyneet. Sama koski virkamieskuntaa.---
Ihan sama tilanne jos tämän päivän Suomessa virkamies arvostelisi äänekkäästi EU:a ja Suomen jäsenyyttä. EU-kansanäänestyksen alla Erkko ilmoitti julkisesti, että Hesari eli Sanoma Osakeyhtiö on jäsenyyden kannalla. Mitä arvelet, että olisi tapahtunut jos joku toimittaja olisi tästä käskystä livennyt.Mitä nämä esimerkkisi ovat muuta kuin sensuuria?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----Elin nuoruuttani YYA-aikana. Sensuuri ulottui laajalle, politiikan ulkopuolellekin. ---
Niin elin minäkin ja senpä takia tiedän, että puhut p...kaa !
----Turha tässä luetella esimerkkejä, siitä tulisi liian pitkä. ----
Anna lyhyt lista, vaikkapa tuollaiset 5 esimerkkiä. Mutta et anna koska sinulla ei niitä ole !
----Kekkoska arvostelleet eivät politiikassa menestyneet. Sama koski virkamieskuntaa.---
Ihan sama tilanne jos tämän päivän Suomessa virkamies arvostelisi äänekkäästi EU:a ja Suomen jäsenyyttä. EU-kansanäänestyksen alla Erkko ilmoitti julkisesti, että Hesari eli Sanoma Osakeyhtiö on jäsenyyden kannalla. Mitä arvelet, että olisi tapahtunut jos joku toimittaja olisi tästä käskystä livennyt.Sleepparien levyä Takaisin Karjalaan ei saanut julkaista alkuperäisellä nimellä Karjala takaisin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----Elin nuoruuttani YYA-aikana. Sensuuri ulottui laajalle, politiikan ulkopuolellekin. ---
Niin elin minäkin ja senpä takia tiedän, että puhut p...kaa !
----Turha tässä luetella esimerkkejä, siitä tulisi liian pitkä. ----
Anna lyhyt lista, vaikkapa tuollaiset 5 esimerkkiä. Mutta et anna koska sinulla ei niitä ole !
----Kekkoska arvostelleet eivät politiikassa menestyneet. Sama koski virkamieskuntaa.---
Ihan sama tilanne jos tämän päivän Suomessa virkamies arvostelisi äänekkäästi EU:a ja Suomen jäsenyyttä. EU-kansanäänestyksen alla Erkko ilmoitti julkisesti, että Hesari eli Sanoma Osakeyhtiö on jäsenyyden kannalla. Mitä arvelet, että olisi tapahtunut jos joku toimittaja olisi tästä käskystä livennyt.” Erkko ilmoitti julkisesti, että Hesari eli Sanoma Osakeyhtiö on jäsenyyden kannalla. Mitä arvelet, että olisi tapahtunut jos joku toimittaja olisi tästä käskystä livennyt.”
Hän olisi mennyt toimittajaksi Tiekkariin ja saanut palkankorotuksen!
Se on länsimaiden etu! Lehtiä ja mielipiteitä on laidasta laitaan ja kirjo on valtava!
Stallari näkee sensuurina sen, ettei saa laatia HS:n pääkirjoituksia?
- Anonyymi
Eikös se sensuuri suomettumiskaudella tullut jo näytetyksi toteen!
Stallarit lähtee aina soitellen sotaan!
Yleensä ensin väitetään, ettei ollut ja kun se, että oli todistetaan, aletaan väittämään,että jossakin muualla oli enemmän...- Anonyymi
-----Yleensä ensin väitetään, ettei ollut ja kun se, että oli todistetaan, aletaan väittämään,että jossakin muualla oli enemmän...----
Hyvin kuvasit oikeiston toiminnan. Ensin väitetään että ei lahtari tappanut mutta kun todistetaan että tappoi niin sitten hoetaan "mutta Stalinpa tappoi 20 miljoonaa". - Anonyymi
-----Eikös se sensuuri suomettumiskaudella tullut jo näytetyksi toteen!-----
Missähän kohtaa tuo ihme muka olisi tapahtunut, et taida löytää ainakaan tästä ketjusta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----Eikös se sensuuri suomettumiskaudella tullut jo näytetyksi toteen!-----
Missähän kohtaa tuo ihme muka olisi tapahtunut, et taida löytää ainakaan tästä ketjusta.Vankileirien saaristoa ei saanut julkaista, Huuskosen Laps Suomen oli kielletty..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vankileirien saaristoa ei saanut julkaista, Huuskosen Laps Suomen oli kielletty..
Missä se oli kielletty? Kyllä se ainakin meille ostettiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----Yleensä ensin väitetään, ettei ollut ja kun se, että oli todistetaan, aletaan väittämään,että jossakin muualla oli enemmän...----
Hyvin kuvasit oikeiston toiminnan. Ensin väitetään että ei lahtari tappanut mutta kun todistetaan että tappoi niin sitten hoetaan "mutta Stalinpa tappoi 20 miljoonaa".” Hyvin kuvasit oikeiston toiminnan. Ensin väitetään että ei lahtari tappanut mutta kun todistetaan että tappoi niin sitten hoetaan "mutta Stalinpa tappoi 20 miljoonaa".
Ei todellakaan! Kun Tarkkispoika väittää, että 1918 tapettiin ”aseettomia ja viattomia” 27.000 niin ositetaan, että todellisuudessa 12.000! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----Eikös se sensuuri suomettumiskaudella tullut jo näytetyksi toteen!-----
Missähän kohtaa tuo ihme muka olisi tapahtunut, et taida löytää ainakaan tästä ketjusta.” Missähän kohtaa tuo ihme muka olisi tapahtunut, et taida löytää ainakaan tästä ketjusta.”
Et sitten edes lukenut Yrjö Leinon jo täysin panetun teoksen ”Kommunisti sisäministerinä” koko painoserän polttamisena ennen levitystä 1958 silloisen istuvan hallituksen toimesta!
Miksi itse luonnehtisit tekoa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vankileirien saaristoa ei saanut julkaista, Huuskosen Laps Suomen oli kielletty..
Mikä kielletty? Meillä ainakin Huuskosen kirja luettiin 1970-luvun lopulla.
Väitteet sensuurista ovat silkkaa valehtelua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Missähän kohtaa tuo ihme muka olisi tapahtunut, et taida löytää ainakaan tästä ketjusta.”
Et sitten edes lukenut Yrjö Leinon jo täysin panetun teoksen ”Kommunisti sisäministerinä” koko painoserän polttamisena ennen levitystä 1958 silloisen istuvan hallituksen toimesta!
Miksi itse luonnehtisit tekoa?En. Kommunistien kirjoja poltettiin jo ennen sotiakin. Miksi se sotien jälkeen olisi ollut sen kummepaa.
- Anonyymi
Kaikkialla on aina sensuuria. Suomi24 sensuroi, Facebook sensuroi, Twitter sensuroi, kaikki keskustelupalstat sensuroi, kaikkien maiden lainsäädännössä on määritelty mitä ei saa julkaista, Suomenkin. Ennen sotia Suomessa oli tiukka poliittinen sensuuri, joka kohdistui vasemmistoon.
Jos Saksa ja Suomi olisivat voittaneet niin tynkä-Venäjälle olisi laitettu kova sensuuri jne...
En käsitä mikä on tämä YYA-sensuurivolinan takana, mitä siinä oikein haetaan. Eivät vissiin volisijat itsekään tiedä, kunhan vaan mantraansa toistelevat.- Anonyymi
Ryssäviha. Venäjä pitäisi saada maakaasumottiin, vaan kun ei onnistu sekään.
- Anonyymi
”En käsitä mikä on tämä YYA-sensuurivolinan takana”
Etkö? Oletko lukenut otsikon? Jos väitetään, että suomettumiskaudella ei ollut sensuuria ja me ”volisijat” todistamme, että oli kyllä niin mikä sinua siinä nyppii keskustelupalstalla!
JOS OLET SAMAA mieltä, että oli niin liity volisijoihin, koska tottakai oli!
- Anonyymi
Paasikiven aikana Suomi oli vapaa maa, vaikka sodan loppumisesta oli vain vähän aikaa. Sensuuri iski Suomeen vasta Kekkosen aikana 1950-luvun lopulta alkaen.
- Anonyymi
”Paasikiven aikana Suomi oli vapaa maa, vaikka sodan loppumisesta oli vain vähän aikaa. Sensuuri iski Suomeen vasta Kekkosen aikana 1950-luvun lopulta alkaen.”
Sensuuri ja rajoitukset iskivät todellisuudessa HETI SODAN LOPPUMISEN jälkeen
- muutama poliittinen puolue kiellettiin ja toisia sallittiin
- lukuisten järjestöjen toiminta kiellettiin
- kirjoja kiellettiin ja ne koottiin kirjastoissa talteen ”myrkkykaappiin” kuten vitsailtiin
- elokuvia kiellettiin... osa jopa 50 vuodeksi
- sanomalehtiä lopetettiin
Joten kyllä välittömät vaikutukset olivat näkyviä!
- Anonyymi
Pakko kommentoida. Olen syntynyt v. 1957 joten muistan 'Kekkosen ajan' hyvin silloin itse eläneenä.
Sensuuria ja kumartetlua itään oli, mutta se oli minimaallista nykyiseen ajojahtiin verrattuna jossa kansanedustaja on syyteharkinnassa Raamatun siteeraamisesta! Ei tunnettu käsitettä 'kiihotus kansanryhmää vastaan'.
Tuohon aikaan sensuuria ja sananvapauden rajoittamista ajoivat kiihkeimmin äärivasemmisto eli nykyisten punavihreiden ideologiset esi-vanhemmat. Samaa sensuurin polkua astelevat nykyäänkin.
Vapautta oli siis enemmän kuin nykyään. Jos joku halusi marssia hakaristilipun alla kaupungilla ja tai poltella ristiä, ei tähän kukaan puuttunut.- Anonyymi
Tuolla aiemmin kerrotut kokonaisten painettujen kirjoaerien polttamiset ja jo suomennetun teoksen painaminen Suomessa suomeksi tapahtuivat nimenomaan Kekkosen aikaan suomettuneessa Suomessa!
Silmät näkee vain sen mitä haluaa nähdä! Ei perusteluna riitä ”mäenhuomannu”! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuolla aiemmin kerrotut kokonaisten painettujen kirjoaerien polttamiset ja jo suomennetun teoksen painaminen Suomessa suomeksi tapahtuivat nimenomaan Kekkosen aikaan suomettuneessa Suomessa!
Silmät näkee vain sen mitä haluaa nähdä! Ei perusteluna riitä ”mäenhuomannu”!'Silmät näkee vain sen mitä haluaa nähdä! Ei perusteluna riitä ”mäenhuomannu”!'
Nimenomaan riittää. Ihmisen oma arkipäiväinen kokemus on ratkaiseva. Nykyaika ahdistava jos ei ole vihreä/ punikki.
Hyvä huomio että kautta aikain sensuuria on ajaneet marxilaiset kaikista eniten.
- Anonyymi
Kekkosen ajan kummallisuuksiin kuuluui rauhanpuolustajat, jotka näkivät NL aseet rauhanaseina, tuomitsivat kyllä länsiaseet. Ja olihan meillä tiedotusopin professori Kaarle Nordenstreng joka koulutti yliopistossa toimittajia, itse kuului johonkin sosialisten maiden hallitsemaan unioniin, vieläpä sen puheenjohtajana. Kyseessä oli kommarien hallitsema tiedonvälitysjärjestö.
- Anonyymi
-----Kekkosen ajan kummallisuuksiin kuuluui rauhanpuolustajat, -----
Koska niitä sai vapaasti arvostella ja haukkua niin todistaa sen, että sensuuri ei maasssa ollut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----Kekkosen ajan kummallisuuksiin kuuluui rauhanpuolustajat, -----
Koska niitä sai vapaasti arvostella ja haukkua niin todistaa sen, että sensuuri ei maasssa ollut.” Koska niitä sai vapaasti arvostella ja haukkua niin todistaa sen, että sensuuri ei maasssa ollut.”
Ei alkuunkaan todista ja tuolla edellä on esitetty lukuisia kiistämättömiä todisteita sen kauden sensuurin ja itsesensuurin olemassaolosta! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Koska niitä sai vapaasti arvostella ja haukkua niin todistaa sen, että sensuuri ei maasssa ollut.”
Ei alkuunkaan todista ja tuolla edellä on esitetty lukuisia kiistämättömiä todisteita sen kauden sensuurin ja itsesensuurin olemassaolosta!Sensuuriväitteitä perustellaan aina sillä kun Leinon kirja sensuroitiin ja tuhottiin. Ei yksi kirja vielä sensuuria ole ja muihinhan neukku ei puuttunut. Meillä luettiin vapaasti propaganddalehteä Valitut Palat, luettiin myös Kansa taisteli ja kaikkea oikeistoroskaa lehdistä. Tuure Junnila ja Georg C Ehrnrooth pauhasivat omaa agendaansa telkassa kenenkään estämättä.
Ei kaikki tämä sensuurllta vaikuta muualla kuin valeissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sensuuriväitteitä perustellaan aina sillä kun Leinon kirja sensuroitiin ja tuhottiin. Ei yksi kirja vielä sensuuria ole ja muihinhan neukku ei puuttunut. Meillä luettiin vapaasti propaganddalehteä Valitut Palat, luettiin myös Kansa taisteli ja kaikkea oikeistoroskaa lehdistä. Tuure Junnila ja Georg C Ehrnrooth pauhasivat omaa agendaansa telkassa kenenkään estämättä.
Ei kaikki tämä sensuurllta vaikuta muualla kuin valeissa.Valitut Palat kertoi maailman tapahtumista, ei se kenenkään suomalaisen mielestä propagandaa ollut. Ja mainitsemasi henkilöt olivat sivuraiteella valtakunnan politiikassa. Kansa kyllä valitsi kansanedustajaksi, mutta Kekkoselle kommaritkin olivat mieleisempiä, kuin nämä kaksi, ja muutama muu YYA- kriitikko.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sensuuriväitteitä perustellaan aina sillä kun Leinon kirja sensuroitiin ja tuhottiin. Ei yksi kirja vielä sensuuria ole ja muihinhan neukku ei puuttunut. Meillä luettiin vapaasti propaganddalehteä Valitut Palat, luettiin myös Kansa taisteli ja kaikkea oikeistoroskaa lehdistä. Tuure Junnila ja Georg C Ehrnrooth pauhasivat omaa agendaansa telkassa kenenkään estämättä.
Ei kaikki tämä sensuurllta vaikuta muualla kuin valeissa.” Ei kaikki tämä sensuurllta vaikuta muualla kuin valeissa.”
Romaanikirjallisuus
Jatkosodan päätyttyä kirjastoista poistettiin tai siirrettiin suljettuihin varastoihin liki 300 teosta, joiden opetusministeriö katsoi voivan vahingoittaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. Tässä joukossa oli mm. V. A. Koskenniemen, Mika Waltarin, Simo Penttilän (Uuno Hirvonen) ja Samuli Paulaharjun kirjoja, Urho Kekkosen Pekka Peitsi -nimimerkillä kirjoittamat kirjat, Kalle Väänäsen runokokoelma Runoruunalla ryssää päin, Armas J. Pullan Ryhmy ja Romppainen -kirjat sekä Ollin (Väinö Nuorteva) pakinakokoelmat Pisteet lopussa, Vot, Iivana ja Vastikekastike. Myös monet talvisotaa käsitelleet teokset, mm. Hjalmar Siilasvuon Suomussalmen taistelut ja Kuhmo talvisodassa, kuuluivat kyseisiin kirjoihin. Osa kyseisistä kirjoista vapautettiin yleiseen käyttöön vuonna 1958.
Kirjojen osalta Suomessa julkaistiin kyllä neuvostokriittisiä suomalaiskirjoja, mutta Nobel-palkitun Aleksandr Solženitsynin Vankileirien saariston suomennos oli kustannettava vuonna 1974 Tukholmassa. Solženitsynin teoksia siihen saakka kustantanut Tammi oli kieltäytynyt sen julkaisemisesta hallituksen kehotuksesta, minkä Tammen toimitusjohtaja Jarl Hellemann paljasti vasta yli 20 vuotta myöhemmin. Pienkustantamo Kustannuspiste julkaisi kolmiosaiseksi muodostuneen teoksen kaksi jälkimmäistä osaa. Myös kirjan ottamisesta kunnallisten kirjastojen kokoelmiin keskusteltiin kulttuurilautakunnan tasolla esimerkiksi Turussa. Vankileirien saariston kohtalo Suomessa herätti laajaa huomiota länsimaissa ja silloinen Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja ja ulkopoliittinen taustavaikuttaja Max Jakobson katsoi "tapaus Solženitsynin" vahingoittaneen vakavasti Suomen kansainvälistä mainetta.
Musiikki
Itsesensuuri sai joskus jopa koomiselta vaikuttavia piirteitä, mistä esimerkkinä on Sleepy Sleepersin julkaiseman Takaisin Karjalaan -levyn aiheuttama skandaali.
Elokuva
Jotkut ennen toista maailmansotaa valmistuneet elokuvat leimautuivat sotien jälkeen neuvostovastaisiksi. Esimerkiksi Risto Orkon ohjaamat elokuvat Jääkärin morsian (1938) ja Aktivistit (1939) pysyivät ”yltiöisänmaallisuutensa” vuoksi esityskiellossa koko sotien jälkeisen ajan vuoteen 1986 saakka. Myös hänen Armas J. Pullan teosten pohjalta ohjaamiensa Ryhmy ja Romppainen -elokuvien esittäminen kiellettiin sotien päätyttyä vuosikymmeniksi.
Suomettumisen aikaan liittyy myös vahvasti yhteistyöelokuva Luottamus, jota käytettiin osana YYA- ja ETYK-opetusta suomalaisissa kouluissa.
Yhteistyönä Suomen ja Neuvostoliiton kesken syntyi kaikkiaan kolme yhteistyöelokuvaa vuosina 1959-1980. Niiden syntyä Kimmo Räisänen on käsitellyt opinnäytetyössään "Tehkää vain, kyllä valtio maksaa – suomalais-neuvostoliittolaiset yhteistuotantoelokuvat". Ensimmäisenä elokuvana tehtiin Kalevala-taustainen Sampo vuonna 1959. Elokuvalla oli korkeiden tahojen tuki, sillä yhteyshenkilönä Suomen puolelta toimi presidentti Kekkosen luottomies akateemikko Kustaa Vilkuna. Sampo-elokuva syntyi useamman vuoden työn tuloksena, joka oli elokuvan teossa hyvin poikkeuksellista. Seuraava yhteistyöelokuva vuonna 1976 oli Luottamus, jossa kuvattiin Suomen itsenäisyysjulistuksen antaneen hallituksen edustajien vierailua Pietarissa hakemassa tunnustusta V. I. Leninin johtamalta Neuvosto-Venäjän bolševikkihallitukselta vuoden 1917 lopulla. Elokuvaa esitettiin suomalaisissa kouluissa osana YYA-sopimusta sekä juuri kesällä 1975 käytyä ETYK-kokousta koskevaa opetusta. Kolmas yhteistyöelokuva oli vuonna 1980 ensi-iltansa saanut Maiju Lassilan romaniin pohjautuva Tulitikkuja lainaamassa-elokuva.
Räisäsen mukaan "kaiken kaikkiaan yhteistuotantoelokuvat olivat ongelmallisia ja kalliita produktioita, jotka herättivät runsaasti keskustelua, milloin kunkin elokuvan oikeutuksesta, milloin sen tarjoamasta historiankuvasta. Ja kutakin elokuvaa pidettiin jo melko pian valmistumisensa jälkeen oman aikansa tuotteena, taiteellisesti epäonnistuneena. Elokuvien teolle oli alussa ulkopoliittisia mutta myös Neuvostoliiton parempia resursseja sekä tekniikkaa koskevia syitä, joskin elokuvien huono taiteellinen ja taloudellinen menestys sekä tuotannon kalleus tekivätkin osaltaan lopun suomalaisten yhteistuotantohaluista 1980-luvulle tultaessa." Presidentti Kekkonen oli läsnä kaikkien elokuvien ensi-illoissa. Elokuvien tulkittiin olevan Suomen ja Neuvostoliiton rauhanomaisten suhteiden osoittajia eli niillä oli ulkopoliittista merkitystä tekoajankohtinaan.
Valtion elokuvatarkastamo kielsi vuonna 1972 suomalaissyntyisen Casper Wreden norjalais-brittiläisenä yhteistyönä ohjaaman elokuvan Ivan Denisovitšin päivä esittämisen Suomessa, koska sen katsottiin voivan vahingoittaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. Elokuva pohjautui Aleksandr Solženitsynin samannimiseen romaaniin. Kun elokuva esitettiin Ruotsissa, Yleisradio esti sen näkymisen Suomessa sulkemalla Ahvenanmaalla olleen lähettimen. Elokuva vapautui esityskiellosta vuonna 1994 ja se esitettiin TV 1:ssä vuonna 1996. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valitut Palat kertoi maailman tapahtumista, ei se kenenkään suomalaisen mielestä propagandaa ollut. Ja mainitsemasi henkilöt olivat sivuraiteella valtakunnan politiikassa. Kansa kyllä valitsi kansanedustajaksi, mutta Kekkoselle kommaritkin olivat mieleisempiä, kuin nämä kaksi, ja muutama muu YYA- kriitikko.
Valitut Palat ei arvostellut Neuvostoliittoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sensuuriväitteitä perustellaan aina sillä kun Leinon kirja sensuroitiin ja tuhottiin. Ei yksi kirja vielä sensuuria ole ja muihinhan neukku ei puuttunut. Meillä luettiin vapaasti propaganddalehteä Valitut Palat, luettiin myös Kansa taisteli ja kaikkea oikeistoroskaa lehdistä. Tuure Junnila ja Georg C Ehrnrooth pauhasivat omaa agendaansa telkassa kenenkään estämättä.
Ei kaikki tämä sensuurllta vaikuta muualla kuin valeissa.Neuvostoliitto puuttui muun muassa karjalaoluen etikettiin ja yksittäisen musiikkiyhtiön sanoituksiin. Minun tietääkseni 'valkoisessa Suomessa' ei kielletty 'Tulitikkuja lainaamassa' kirjaa tai elokuvaa sillä perusteella, että se oli punaisia kannattaneen henkilön tekele.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Ei kaikki tämä sensuurllta vaikuta muualla kuin valeissa.”
Romaanikirjallisuus
Jatkosodan päätyttyä kirjastoista poistettiin tai siirrettiin suljettuihin varastoihin liki 300 teosta, joiden opetusministeriö katsoi voivan vahingoittaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. Tässä joukossa oli mm. V. A. Koskenniemen, Mika Waltarin, Simo Penttilän (Uuno Hirvonen) ja Samuli Paulaharjun kirjoja, Urho Kekkosen Pekka Peitsi -nimimerkillä kirjoittamat kirjat, Kalle Väänäsen runokokoelma Runoruunalla ryssää päin, Armas J. Pullan Ryhmy ja Romppainen -kirjat sekä Ollin (Väinö Nuorteva) pakinakokoelmat Pisteet lopussa, Vot, Iivana ja Vastikekastike. Myös monet talvisotaa käsitelleet teokset, mm. Hjalmar Siilasvuon Suomussalmen taistelut ja Kuhmo talvisodassa, kuuluivat kyseisiin kirjoihin. Osa kyseisistä kirjoista vapautettiin yleiseen käyttöön vuonna 1958.
Kirjojen osalta Suomessa julkaistiin kyllä neuvostokriittisiä suomalaiskirjoja, mutta Nobel-palkitun Aleksandr Solženitsynin Vankileirien saariston suomennos oli kustannettava vuonna 1974 Tukholmassa. Solženitsynin teoksia siihen saakka kustantanut Tammi oli kieltäytynyt sen julkaisemisesta hallituksen kehotuksesta, minkä Tammen toimitusjohtaja Jarl Hellemann paljasti vasta yli 20 vuotta myöhemmin. Pienkustantamo Kustannuspiste julkaisi kolmiosaiseksi muodostuneen teoksen kaksi jälkimmäistä osaa. Myös kirjan ottamisesta kunnallisten kirjastojen kokoelmiin keskusteltiin kulttuurilautakunnan tasolla esimerkiksi Turussa. Vankileirien saariston kohtalo Suomessa herätti laajaa huomiota länsimaissa ja silloinen Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja ja ulkopoliittinen taustavaikuttaja Max Jakobson katsoi "tapaus Solženitsynin" vahingoittaneen vakavasti Suomen kansainvälistä mainetta.
Musiikki
Itsesensuuri sai joskus jopa koomiselta vaikuttavia piirteitä, mistä esimerkkinä on Sleepy Sleepersin julkaiseman Takaisin Karjalaan -levyn aiheuttama skandaali.
Elokuva
Jotkut ennen toista maailmansotaa valmistuneet elokuvat leimautuivat sotien jälkeen neuvostovastaisiksi. Esimerkiksi Risto Orkon ohjaamat elokuvat Jääkärin morsian (1938) ja Aktivistit (1939) pysyivät ”yltiöisänmaallisuutensa” vuoksi esityskiellossa koko sotien jälkeisen ajan vuoteen 1986 saakka. Myös hänen Armas J. Pullan teosten pohjalta ohjaamiensa Ryhmy ja Romppainen -elokuvien esittäminen kiellettiin sotien päätyttyä vuosikymmeniksi.
Suomettumisen aikaan liittyy myös vahvasti yhteistyöelokuva Luottamus, jota käytettiin osana YYA- ja ETYK-opetusta suomalaisissa kouluissa.
Yhteistyönä Suomen ja Neuvostoliiton kesken syntyi kaikkiaan kolme yhteistyöelokuvaa vuosina 1959-1980. Niiden syntyä Kimmo Räisänen on käsitellyt opinnäytetyössään "Tehkää vain, kyllä valtio maksaa – suomalais-neuvostoliittolaiset yhteistuotantoelokuvat". Ensimmäisenä elokuvana tehtiin Kalevala-taustainen Sampo vuonna 1959. Elokuvalla oli korkeiden tahojen tuki, sillä yhteyshenkilönä Suomen puolelta toimi presidentti Kekkosen luottomies akateemikko Kustaa Vilkuna. Sampo-elokuva syntyi useamman vuoden työn tuloksena, joka oli elokuvan teossa hyvin poikkeuksellista. Seuraava yhteistyöelokuva vuonna 1976 oli Luottamus, jossa kuvattiin Suomen itsenäisyysjulistuksen antaneen hallituksen edustajien vierailua Pietarissa hakemassa tunnustusta V. I. Leninin johtamalta Neuvosto-Venäjän bolševikkihallitukselta vuoden 1917 lopulla. Elokuvaa esitettiin suomalaisissa kouluissa osana YYA-sopimusta sekä juuri kesällä 1975 käytyä ETYK-kokousta koskevaa opetusta. Kolmas yhteistyöelokuva oli vuonna 1980 ensi-iltansa saanut Maiju Lassilan romaniin pohjautuva Tulitikkuja lainaamassa-elokuva.
Räisäsen mukaan "kaiken kaikkiaan yhteistuotantoelokuvat olivat ongelmallisia ja kalliita produktioita, jotka herättivät runsaasti keskustelua, milloin kunkin elokuvan oikeutuksesta, milloin sen tarjoamasta historiankuvasta. Ja kutakin elokuvaa pidettiin jo melko pian valmistumisensa jälkeen oman aikansa tuotteena, taiteellisesti epäonnistuneena. Elokuvien teolle oli alussa ulkopoliittisia mutta myös Neuvostoliiton parempia resursseja sekä tekniikkaa koskevia syitä, joskin elokuvien huono taiteellinen ja taloudellinen menestys sekä tuotannon kalleus tekivätkin osaltaan lopun suomalaisten yhteistuotantohaluista 1980-luvulle tultaessa." Presidentti Kekkonen oli läsnä kaikkien elokuvien ensi-illoissa. Elokuvien tulkittiin olevan Suomen ja Neuvostoliiton rauhanomaisten suhteiden osoittajia eli niillä oli ulkopoliittista merkitystä tekoajankohtinaan.
Valtion elokuvatarkastamo kielsi vuonna 1972 suomalaissyntyisen Casper Wreden norjalais-brittiläisenä yhteistyönä ohjaaman elokuvan Ivan Denisovitšin päivä esittämisen Suomessa, koska sen katsottiin voivan vahingoittaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. Elokuva pohjautui Aleksandr Solženitsynin samannimiseen romaaniin. Kun elokuva esitettiin Ruotsissa, Yleisradio esti sen näkymisen Suomessa sulkemalla Ahvenanmaalla olleen lähettimen. Elokuva vapautui esityskiellosta vuonna 1994 ja se esitettiin TV 1:ssä vuonna 1996.Kaikissa noissa oli takana kommunistit vaatimassa sensuuria.
- Anonyymi
Jatkuu...
Tieto- ja muistelmakirjallisuus
Kenraalimajuri Pentti Syrjän vuonna 1986 kirjoittama kirja Gruppa Finljandija hänen everstinä vuosia aikaisemmin suorittamistaan opinnoista Frunzen sotilasakatemiassa Neuvostoliitossa aiheutti vuosiksi sen, että oppilasvaihto maiden välillä katkesi.
Useat ulkopoliittisen ns. suojasään aikana 1950-luvun puolivälissä julkaistut Suomen ja Neuvostoliiton suhteita arvioineet kirjat nousivat myyntimenestyksiksi. Tällaisia olivat Unto Parvilahden muistelmateos Berijan tarhat, sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä käsitellyt Yrjö Soinin Kuin Pietari hiilivalkealla sekä Arvo Tuomisen kolmiosainen muistelmasarja Sirpin ja vasaran tie, Kremlin kellot sekä Maan alla ja päällä. Mistään näistä teoksista, Parvilahden teosta Berijan tarhat lukuun ottamatta, ei otettu uusia painoksia syksyn 1958 yöpakkaskriisin jälkeen. Yöpakkasten aikana ilmestyneen Yrjö Leinon muistelmateoksen Kommunisti sisäministerinä julkitulo estettiin ja miltei kaikki sen painetut kappaleet tuhottiin myöhemmin.Leinon muistelmat julkaistiin lopulta vuonna 1991, jolloin kirja ei enää juuri herättänyt kiinnostusta.
Kun WSOY julkaisi Neuvostoliiton entisen puoluejohtajan Nikita Hruštšovin muistelmat vuonna 1971 (vain hieman ennen Hruštšovin kuolemaa), silloinen ulkoministeri Väinö Leskinen moitti asian vuoksi WSOY:n pääjohtajaa Hannu Tarmiota siitä, että "kirjallisuudessa on jälleen näkyvissä merkkejä uudesta ulkopoliittisesta oikeistolaistumisesta".
Urho Kekkosen ajan tunnetuimpiin arvostelijoihin kuulunut pitkäaikainen Kokoomuksen kansanedustaja Tuure Junnila katsoi suomettumisen olleen ratkaisevana syynä siihen, ettei hänen vakituinen kustantajansa WSOY suostunut julkaisemaan eräitä hänen teoksiaan. Kyseiset teokset, muiden muassa poikkeuslailla tapahtunutta Kekkosen uudelleenvalintaa ruotinut Vallankaappaus lain ja oikeuden varjolla (Länsi-Suomi, 1973) ja 1980-luvun sisä- ja ulkopolitiikkaa kriittisesti tarkastellut Kekkosen valtakaudesta Koiviston aikaan (Alea-kirja, 1985), pääsivät kuitenkin pienempien kustantajien kautta julkisuuteen.
Presidentti J. K. Paasikiven perikunta, jonka hallussa olivat presidentin jälkeensä jättämää aineistoa koskeneet tekijänoikeudet, päätti julkaista sinetöidyt ja Kansallis-Osake-Pankin holviin 1950-luvun lopulla talletetut Paasikiven erittäin yksityiskohtaiset päiväkirjat vuosilta 1944–1956 ja sopi niiden julkaisemisesta WSOY:n kanssa heti salassapitoajan päätyttyä syksyllä 1985. Aineiston ulkopoliittinen tulenarkuus oli jo etukäteen tiedossa. Presidentti Urho Kekkonen, joka oli saanut luettavakseen näytteitä Paasikiven päiväkirjoista ja kauhistunut niiden suorasukaisuudesta Neuvostoliittoa kohtaan, oli jo vuonna 1964 pyytänyt silloista opetusministeriä Reino Oittista selvittämään mahdollisuutta niiden ostamiseksi perikunnalta valtiolle. Neuvostoliittolaiset pääsivät loppuvuonna 1984 selville Paasikiven arkiston salassapitoajan päättymisestä ja ministerineuvos Viktor Vladimirov kävi keväällä 1985 puhumassa ongelmasta presidentti Mauno Koivistolle. Päiväkirjojen ensimmäisen osan ollessa elokuussa 1985 jo painossa Koivisto kutsui puheilleen J. K. Paasikiven pojanpojan, Ruotsissa asuneen lääketieteen tohtorin Juhani Paasikiven ja ehdotti vielä viime hetkellä niiden julkaisusta luopumista. Päiväkirjojen toimittajat, professorit Yrjö Blomstedt ja Matti Klinge kuitenkin osoittivat, että Koivistolla ei ollut keinoja julkaisun estämiseen, vaikka tämä olisi kuinka tyytymätön. Voimatta tehdä asian suhteen muuta Koivisto kirjoitti Neuvostoliiton uudelle puoluejohtajalle Mihail Gorbatšoville kirjeen, jossa hän pyrki vähättelemään päiväkirjojen merkitystä ja toivoi, ettei tapaus vahingoittaisi Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. Pääministeri Kalevi Sorsa ihmetteli kirja-arviossaan Uutispäivä Demarissa, miksi Suomi sahasi oksaa, jolla itse istui. Neuvostoliitto tyytyi esittämään Paasikiven päiväkirjojen julkaisemisen johdosta virallisen vastalauseen ”vihamielisestä suhtautumisesta sosialistista rakennustyötä kohtaan”. Tosiasiassa päiväkirjoja käytettiin sittemmin Neuvostoliitossa Suomen asioiden kanssa tekemisiin joutuvien virkamiesten koulutuksessa.
Historiantutkijoista suomettumisen aikaa ovat selvitelleet etenkin Hannu Rautkallio ja Timo Vihavainen. Vihavainen julkaisi aiheesta vuonna 1991 huomiota herättäneen teoksen Kansakunta rähmällään (Otava). Myös suomettumisen ajan huomattava ulkopoliittinen vaikuttaja Max Jakobson on varsinkin teoksissaan Vallanvaihto (1992) ja Tilinpäätös (2003) ruotinut 1970- ja 1980-lukujen ulkopolitiikkaa ja Suomen ja Neuvostoliiton tuolloisia suhteita. Tuoreeltaan suomettumisilmiötä käsitteli laajasti virolais-ruotsalainen toimittaja Andres Küng vuonna 1976 ilmestyneessä teoksessaan Vad händer i Finland (Mitä Suomessa tapahtuu). - Anonyymi
Jatkuu..
Paljastuskirjat
Presidentti Kekkosen luovuttua tehtävästään lokakuussa 1981 käynnistyivät uuden presidentin valintaspekulaatiot. Tässä tilanteessa Helsingin Sanomien toimittajat Aarno Laitisen johdolla julkaisivat potentiaalisia ehdokkaita käsitelleen pamfletin Tamminiemen pesänjakajat. Teos avasi pitkään suljettuna olleen keskustelun Kekkosen seuraajasta. Samalla aiemmin vahvimpana Kekkosen seuraajaehdokkaana pidetyn Ahti Karjalaisen asema presidenttikisassa heikkeni. Pamfletti vaikutuksineen nähtiin ensimmäisinä merkkeinä suomettuneisuuden ajan heikkenemistä.
Yleisradio
Ahti Karjalainen.
Vuonna 1976 ilmestyneessä ruotsalaisen Andres Küngin kirjassa Mitä Suomessa tapahtuu? kerrottiin monista Neuvostoliiton miellyttämisen episodeista, mm. ulkoministeri Ahti Karjalainen ehdotti hallituksen kokouksessa 19.12.1973, että Yleisradion toimilupaa lisättäisiin määräys, joka velvoittaisi noudattamaan tiedottamisessa virallista ulkopoliittista linjaa Yleisradion toimittajat ja eräät lehdet tuomitsivat jyrkin sanoin Karjalaisen ehdotuksen, joka "unohdettiin" pian. Andres Küng arvelikin Karjalaisen pyrkineen ehdotuksellaan lähinnä lisäämään häntä kohtaan idässä tunnettavaa luottamusta.
Talvisotaa käsitellyt dokumenttipohjainen näytelmäsarja Sodan ja rauhat miehet aiheutti jännitettä 1970-luvun lopun suhteissa.
Yleisradion TV2 teki vuonna 1975 sopimuksen Talvisotaa ja sen taustoja käsittelevästä dokumenttipohjaisesta näytelmäsarjasta Sodan ja rauhan miehet. Aihe oli arka silloisissa suomalais-neuvostoliittolaisissa suhteissa. Talvisodan aloittajastahan ei Neuvostoliiton näkökulmasta ollut selvyyttä. Sarjaa pidettiin hyllyllä toista vuotta ennen kuin se sai esitysluvan. Pääjohtaja Erkki Raatikaisen mukaan syynä oli estää sarjan esitys yhtä aikaa lokakuun vallankumouksen 60-vuotisjuhlan, Suomen itsenäisyyden 60-vuotispäivän ja YYA-sopimuksen 30-vuotisjuhlan kanssa, sillä se olisi voitu tulkita Neuvostoliiton taholta provokatiiviseksi. Neuvostoliiton suurlähetystö reagoi sarjaan kielteisesti. Ulkoministeriön alivaltiosihteerinä tuolloin toimineen Keijo Korhosen mukaan suurlähettiläs Vladimir Stepanov sanoi hänelle itsenäisyyspäivän vastaanotolla 1978, että ohjelma on törkeää Neuvostoliiton häpäisemistä ja Korhonen kantaa siitä vastuun.
Vuosina 1978–1985 lähetettiin Yleisradiossa Neuvostoliittoa käsittelevä radio-ohjelma Näin naapurissa. Ohjelman edeltäjä oli vuonna 1975 aloitettu viikoittainen 15 minuutin mittainen Naapurineljännes, joka vuonna 1978 päätettiin laajentaa puolituntiseksi Näin naapurissa -katsaukseksi.[30] Muita Neuvostoliittoa myötäileviä radio-ohjelmasarjoja Yleisradiossa olivat taistolaisen Toimittajaliiton jäsenten Kaisa Karikosken ja Raini Lehtosen toimittamat Työläisen arkea ja Neuvostoihmisiä.
Yleisradion ohjelmaneuvosto hyllytti syksyllä 1985 brittiläisen dokumentin Karhu naapurina, jossa käsiteltiin Suomen ja Neuvostoliiton suhteita ohjelmaneuvoston mielestä epäedullisessa valossa. Helsinkiläinen Radio City esitti talvella 1986 ohjelman Uusnatsin muotokuva, jossa Pekka Siitoin esitteli ideologiaansa toimittaja Teppo Turkille. Yleisradio oli jo aiemmin torjunut ohjelman ja liikenneministeriö antoi sen esittämisestä Radio Citylle ankarat nuhteet. - Anonyymi
Jatkuu..
Tiedonvälitys yleisesti
Vuonna 1990 paljastettiin Hakaniemenrannassa Moskovan kaupungin Helsingin kaupungille antama lahja Maailman rauha-patsas. Patsasta pidettiin ilmentymänä suomettuneisuuden ajasta.
Moskova oli kirjeenvaihtajien herkin työpaikka 1960-luvulla. Turo Uskali tutki suomalaisten Moskovan-kirjeenvaihtajien työtä vuonna 2003 julkaistussa väitöskirjassaan "Älä kirjoita itseäsi ulos". Väitöskirjan nimi tuli 1960-luvulla toimineen Uuden Suomen ensimmäisen kirjeenvaihtajan Aarne Tannisen saamasta lähtöohjeesta "Älä kirjoita itseäsi ulos!" eli vältä kiellettyjä aiheita ja käytä virallisia lähteitä. Kiellettyjä aiheita olivat: Baltian maat, aseneuvottelut, kansallisuuskiistat, KGB, rajaloikkarit, sotavangit, talvisota, luovutettu Karjala.
Surullisimmaksikenen mukaan? asiaksi osoittautui Yleisradion avoin neuvostomyönteisyys. Neuvostomyönteisiä kirjeenvaihtajia olivat Aarre Nojonen ja Reijo Nikkilä, joilla oli henkilökohtaisesti läheiset suhteet Suomen Kommunistiseen Puolueeseen. Kirjeenvaihtajien työ muistutti Uskalin mukaan silloisen kansandemokraattisen Kansan Uutisten työtä. Neuvostoliiton epäkohdista kertovat uutiset olivat Suomen televisiossa ja radiossa harvinaisia. Uskalin mukaan kommunistinen kirjeenvaihtajalinja jatkui, koska silloinen Yleisradion johto oli kuuliainen sekä presidentti Kekkoselle että Neuvostoliitolle. Uskalin mukaan "Kovin julkinen keskustelu käytiin aikoinaan siitä, päättääkö Neuvostoliiton kommunistinen puolue (Nkp), kenestä tulee Yleisradion kirjeenvaihtaja. Nyt näyttää siltä, että päätti. Nkp hylkäsi johdon muut ehdotukset, kunnes jäljelle jäi vain heille mieluisa ehdokas".
Neuvostoliiton puolustusministerin, marsalkka Dmitri Ustinovin vieraillessa Suomessa heinäkuussa 1978 hän esitti presidentti Urho Kekkoselle ja puolustusvoimain komentajalle, kenraali Lauri Sutelalle Suomen ja Neuvostoliiton välisen sotilaallisen yhteistyön laajentamista ja jopa yhteisiä sotaharjoituksia. Kekkonen ja Sutela torjuivat Ustinovin esityksen, koska jo sotaharjoituksia koskevat neuvottelut olisivat olleet ristiriidassa Suomen noudattaman puolueettomuuspolitiikan kanssa. Vierailun jälkeen Suomen poliittinen johto, ulkoministeriön virkamiehet ja puolustusvoimat kiistivät Ustinovin tehneen mitään sotaharjoitusehdotuksia. Samoin Suomen tiedotusvälineet vaikenivat Ustinovin vierailun todellisesta sisällöstä. Asia tuli kuitenkin Suomessa olleiden ulkomaisten kirjeenvaihtajien välityksellä tietoon Länsi-Euroopassa ja herätti siellä suurta huomiota, mikä antoi SMP:n kansanedustajalle J. Juhani Kortesalmelle aiheen eduskuntakyselyyn. Puolustusministeri Taisto Tähkämaa toisti Kekkosen ja Sutelan kannan ja valitti sitä, että länsieurooppalaiset sanomalehdet olivat antaneet harhaanjohtavia tietoja Ustinovin vierailusta.
Useita muitakin Neuvostoliiton toisinajattelijoiden ja pakolaisten ym. esiintymisiä sekä kirjoja ja artikkeleita mm. Neuvostoliiton kidutuksesta ja Baltian maiden miehityksestä estettiin
Professori Timo Vihavaisen mukaan Suomen Kommunistisen Puolueen taistolaisiksi kutsutun vähemmistön äänenkannattaja Tiedonantaja oli suomettumisen aikana kansainvälisesti arvioiden ainutlaatuisen merkittävä pienen poliittisen ryhmän julkaisu, koska se julistautui itse ehdottoman luotettavaksi Moskovan palvelijaksi.Lehden keskeistä sisältöä oli Neuvostoliiton uutistoimistolta (TASS) saatu aineisto ja niinpä lehteä luettiinkin tarkoin Suomen poliittisissa piireissä 1970- ja 1980-luvuilla, koska sen katsottiin välittävän Neuvostoliiton virallisia kannanottoja. Lisäksi lehdellä oli avustajia monissa sosialistisissa maissa.[36] Toisaalta Tiedonantajan artikkeleja ja arvioita Suomen sisäpoliittisesta tilanteesta julkaistiin usein Neuvostoliiton virallisissa lehdissä Pravdassa ja Izvestijassa, mikä lisäsi Vihavaisen mukaan huomattavasti Tiedonantajan painoarvoa. - Anonyymi
Jatkuu..
Koulujen oppikirjat
Mm. Suomi-Neuvostoliitto-Seura ja oppikirjat hyväksyvä kouluhallitus ehkäisivät kielteisten asioiden kertomista Neuvostoliitosta mm. historiankirjoissa. Tohtori Janne Holmenin mukaan oppikirjoissa myötäiltiin Neuvostoliittoa erityisen usein antamalla lukijoille seuraavia, muunneltuja käsityksiä:
"talvisota vain 'puhkesi'
maatalouden kollektivisointi Neuvostoliitossa oli tapahtunut täysin vapaaehtoisesti ja ilman konflikteja
Neuvostoliitossa toteutettiin mittavia luonnonsuojelutoimia
keskusjohtoinen suunnitelmatalous toimi kapitalismia paremmin
Neuvostoliiton valtiojärjestelmä toimi erinomaisesti eikä sosiaalisia ongelmia ollut juuri nimeksikään
Prahan kevät johtui 'vastavallankumouksen uhasta' ja 'Länsi-Saksan uhkaavasta politiikasta'."
"Vasta 1990-luvulla todettiin kiertelemättä, että Neuvostoliitto murskasi Itä-Euroopan reformiliikkeet sotilaallisella voimallaan".
Esimerkiksi Markku Jokisipilä ottaa Historia ja me 8 -oppikirjassa (1977) kirjoitetut väitteet: "Viro, Latvia ja Liettua, jotka puna-armeija vapautti saksalaisten miehityksestä, liittyivät uusina tasavaltoina Neuvostoliittoon" ja "Tšekkoslovakian kriisi ratkaistiin rauhallisesti". Samassa kirjassa toisaalta kerrotaan kriisin syyksi, että "kirjailijat ja lehtimiehet olivat alkaneet vaatia lisää sananvapautta" ja että Neuvostoliiton syrjäyttämällä Alexander Dubčekillä oli "suuri kansansuosio". Myös Varsovan liiton joukkojen tunkeutuminen maahan mainitaan.
Toisessa samaan aikaan käytössä olleessa oppikirjassa Peruskoulun historia 4 kerrotaan, että Suomi pelkäsi Neuvostoliiton miehitystä välirauhan aikana ja "pelkoa lisäsi Viron ja Latvian liittäminen Neuvostoliittoon kesäkuussa 1940". Sama kirja kertoo Tšekkoslovakiasta: "Tapahtumat huipentuivat elokuun 21. pnä jolloin Neuvostoliiton, Bulgarian ja Puolan ja Saksan demokraattisen tasavallan joukot tunkeutuivat Tšekkoslovakiaan", Syrjäytettyä Antonin Novotnyn hallintoa kirja kutsuu "kovaoppiseksi ja kovakouraiseksi".
Eräs suomettumisen ajan tunnetuin kohu syntyi vuonna 1974 ns. Pirkkalan monisteesta.- Anonyymi
Lyydia Almilan Koululaisen ruotsinkirja pysyi sensuurista huolimatta vuosikymmenet aina totuudessa.
- Anonyymi
Pitkä selvitys sensuurista. Sitä oli joka elämän aloilla. Silloin sitä ei aina huomannut, kun jokaisella oli omat rajoittimet päällä, ja sitä pidettiin normaalina, jos ei käyttäydytä näin, itänaapuri rankaisee jollain tapaa. Kekkonen ratsasti idän takuumiehenä.
- Anonyymi
Sensuuria on esiintynyt myös ennen, mutta juttu on niin että nykyään sitä on enemmän. Ei sentään Raamatun siteeramisesta saanut syytettä. Pekka Siitoinkin sai rauhassa puhua julkisesti mitä halusi.
- Anonyymi
Ainakaan ei Israelia saanut käytãnnössä arvostella, vaikka sen toiminta oli johtaa koko maailman ydintuhoon 1973.
- Anonyymi
Miksei muka saanut? Sitähän arvosteli jotkut kaiken aikaa? Mikä muka olisi ollut seuraamus, joka esti?
- Anonyymi
Egyptin ja Syyrian yllätyshyökkäys johti Jom Kippur-sotaan 1973. Koko maailma tiesi, että arabit sodan aloittivat kun luulivat voittavansa. Vain natsi-hylkiöt arvostelivat Israelia kuten aina koska nuolevat Israelin vihollisten p...seitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Egyptin ja Syyrian yllätyshyökkäys johti Jom Kippur-sotaan 1973. Koko maailma tiesi, että arabit sodan aloittivat kun luulivat voittavansa. Vain natsi-hylkiöt arvostelivat Israelia kuten aina koska nuolevat Israelin vihollisten p...seitä.
Et vastannut kysymykseen?
- Anonyymi
Elokuvat Mantsurian kanditaatti ja Billy Wilderin yks kaks ja kolme oli kiellettyjä ja taisi tohtori Zivagokin olla jo siinä ja siinä?
- Anonyymi
Taanila hermostui kun jonkun kuuntelijan tuttu oli sitten nähnyt ruokajonoja kaupan ulkopuolella ja kuka oli sitten näkijä tivattiin?
- Anonyymi
Hirveän pitkät tekstit, joista selviää, ettei mitään sensuuria todellisuudessa ollut YYA-aikana. Mitään määräyksiä ie koskaan annettu, jotkut yksityiset tuhosivat jotain kuten tekivät ennen sotiakin, jolloin oikeisto käytti myös raakaa väkivaltaa.
OIkeistoa vain edelleen harmittaa se, että eivät voineet enää kukkoilla köyhemmilleen kuten aiemmin. Sen takia pitää yrittää keksiä silkkoja valheita jostain "hirveästä sensuurista".- Anonyymi
Edellä on varsin vakuuttavasti JO TODISTETTU, että sensuuri ja itsesensuuri oli selkeää todellisuutta Suomessa 60-, 70-, ja 80-luvuilla. Osa oli Neuvostoliiton vaatimuksesta ja osasta huolehtivat yli-innokkaat meikäläiset YYA-miehet ITSE!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edellä on varsin vakuuttavasti JO TODISTETTU, että sensuuri ja itsesensuuri oli selkeää todellisuutta Suomessa 60-, 70-, ja 80-luvuilla. Osa oli Neuvostoliiton vaatimuksesta ja osasta huolehtivat yli-innokkaat meikäläiset YYA-miehet ITSE!
Eihän tuossa ollut todistettu mitään muuta kuin että sensuuria ei todellisuudessa ollut. Yksityiset toimijat vain päättivät itse, mitä ja miten julkaisevat, aivan kuten tekevät nytkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän tuossa ollut todistettu mitään muuta kuin että sensuuria ei todellisuudessa ollut. Yksityiset toimijat vain päättivät itse, mitä ja miten julkaisevat, aivan kuten tekevät nytkin.
Kun Neuvostoliitto ilmoittaa, ettei pidä suotavana Vankileirien saariston julkaisemista Suomessa suomeksi ja hallitus sen soitollaan estää niin sensuuria OLI TODELLA! Tämä on vain yksi esimerkki kymmenistä!
- Anonyymi
Kysymys nyky-Suomesta, onko sensuuri vai ei ? Jos julkisuudessa arvostelee työnantajaansa tällä on oikeus antaa välitön lopputili eikä erotetulla ole siinä tilanteessa mitään oikeuksia koska on rikkonut lojaliteettivelvollisuutensa. Eikä se vaikuta onko kertonut tosiasioita vaiko valehdellut. Jos on jotain kränää työnantajan kanssa niin lojaliteettivelvoite jatkuu vaikkei olisi enää ko. paikassa töissäkään.
Tosin Suomessa sanotaan että mielipiteen ilmaisusta ei rankaista mutta eihän se pidä paikkaansa joka tilanteessa.- Anonyymi
Hoida työnantajan ja luottamusmiehen kanssa ongelmasi. Ei sillä ole mitään tekemistä sananvapauden kanssa. Suomi on 2 sananvapauden, riippumattomuuden ja luotettavuuden vertailussa. Venäjä löytyy sijalta 149.
- Anonyymi
YYA-aika jakaantui kahteen osaan. Paasikiven aikana ei ollut senduuria, mutta Kekkosn aikana sensuuri oli yleistä. Suomessa kiellettiin Kekkosen ym. toimesta esim. monia Neuvostoliittoon kriittisesti suhtautuneita kirjoja. Sanomalehtien toimittajat harrastivat Kekkos-Suomessa itsesensuuria.
- Anonyymi
Tietenkin tuokin oli juuri toisinpäin. Paasikiven tullessa valtaan sotasensuuri oli vielä voimissaan, mutta Kekkosen aikana ei ollut mitää sensuuria.
Yksityiset toimijat voivat itse päättää, mitä julkaisevat ja mitä eivät, kuten ne tekevät nytkin. Ei se ole sensuuria, eikä mitään "itsesensuuria" ole olemassakaan.
YYA-ajasta pitää yrittää väen väkisin löytää edes jotain huonoa. Tuo typerä sensuurijankutus osoittaa surkuhupaisasti, kuinka vaikeaa se on. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietenkin tuokin oli juuri toisinpäin. Paasikiven tullessa valtaan sotasensuuri oli vielä voimissaan, mutta Kekkosen aikana ei ollut mitää sensuuria.
Yksityiset toimijat voivat itse päättää, mitä julkaisevat ja mitä eivät, kuten ne tekevät nytkin. Ei se ole sensuuria, eikä mitään "itsesensuuria" ole olemassakaan.
YYA-ajasta pitää yrittää väen väkisin löytää edes jotain huonoa. Tuo typerä sensuurijankutus osoittaa surkuhupaisasti, kuinka vaikeaa se on.” Yksityiset toimijat voivat itse päättää, mitä julkaisevat ja mitä eivät, kuten ne tekevät nytkin. Ei se ole sensuuria, eikä mitään "itsesensuuria" ole olemassakaan.
YYA-ajasta pitää yrittää väen väkisin löytää edes jotain huonoa. Tuo typerä sensuurijankutus osoittaa surkuhupaisasti, kuinka vaikeaa se on.”
Romaanikirjallisuus
Jatkosodan päätyttyä kirjastoista poistettiin tai siirrettiin suljettuihin varastoihin liki 300 teosta, joiden opetusministeriö katsoi voivan vahingoittaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. Tässä joukossa oli mm. V. A. Koskenniemen, Mika Waltarin, Simo Penttilän (Uuno Hirvonen) ja Samuli Paulaharjun kirjoja, Urho Kekkosen Pekka Peitsi -nimimerkillä kirjoittamat kirjat, Kalle Väänäsen runokokoelma Runoruunalla ryssää päin, Armas J. Pullan Ryhmy ja Romppainen -kirjat sekä Ollin (Väinö Nuorteva) pakinakokoelmat Pisteet lopussa, Vot, Iivana ja Vastikekastike. Myös monet talvisotaa käsitelleet teokset, mm. Hjalmar Siilasvuon Suomussalmen taistelut ja Kuhmo talvisodassa, kuuluivat kyseisiin kirjoihin.[20] Osa kyseisistä kirjoista vapautettiin yleiseen käyttöön vuonna 1958.
Kirjojen osalta Suomessa julkaistiin kyllä neuvostokriittisiä suomalaiskirjoja, mutta Nobel-palkitun Aleksandr Solženitsynin Vankileirien saariston suomennos oli kustannettava vuonna 1974 Tukholmassa. Solženitsynin teoksia siihen saakka kustantanut Tammi oli kieltäytynyt sen julkaisemisesta hallituksen kehotuksesta, minkä Tammen toimitusjohtaja Jarl Hellemann paljasti vasta yli 20 vuotta myöhemmin. Pienkustantamo Kustannuspiste julkaisi kolmiosaiseksi muodostuneen teoksen kaksi jälkimmäistä osaa. Myös kirjan ottamisesta kunnallisten kirjastojen kokoelmiin keskusteltiin kulttuurilautakunnan tasolla esimerkiksi Turussa. Vankileirien saariston kohtalo Suomessa herätti laajaa huomiota länsimaissa ja silloinen Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja ja ulkopoliittinen taustavaikuttaja Max Jakobson katsoi "tapaus Solženitsynin" vahingoittaneen vakavasti Suomen kansainvälistä mainetta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Yksityiset toimijat voivat itse päättää, mitä julkaisevat ja mitä eivät, kuten ne tekevät nytkin. Ei se ole sensuuria, eikä mitään "itsesensuuria" ole olemassakaan.
YYA-ajasta pitää yrittää väen väkisin löytää edes jotain huonoa. Tuo typerä sensuurijankutus osoittaa surkuhupaisasti, kuinka vaikeaa se on.”
Romaanikirjallisuus
Jatkosodan päätyttyä kirjastoista poistettiin tai siirrettiin suljettuihin varastoihin liki 300 teosta, joiden opetusministeriö katsoi voivan vahingoittaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. Tässä joukossa oli mm. V. A. Koskenniemen, Mika Waltarin, Simo Penttilän (Uuno Hirvonen) ja Samuli Paulaharjun kirjoja, Urho Kekkosen Pekka Peitsi -nimimerkillä kirjoittamat kirjat, Kalle Väänäsen runokokoelma Runoruunalla ryssää päin, Armas J. Pullan Ryhmy ja Romppainen -kirjat sekä Ollin (Väinö Nuorteva) pakinakokoelmat Pisteet lopussa, Vot, Iivana ja Vastikekastike. Myös monet talvisotaa käsitelleet teokset, mm. Hjalmar Siilasvuon Suomussalmen taistelut ja Kuhmo talvisodassa, kuuluivat kyseisiin kirjoihin.[20] Osa kyseisistä kirjoista vapautettiin yleiseen käyttöön vuonna 1958.
Kirjojen osalta Suomessa julkaistiin kyllä neuvostokriittisiä suomalaiskirjoja, mutta Nobel-palkitun Aleksandr Solženitsynin Vankileirien saariston suomennos oli kustannettava vuonna 1974 Tukholmassa. Solženitsynin teoksia siihen saakka kustantanut Tammi oli kieltäytynyt sen julkaisemisesta hallituksen kehotuksesta, minkä Tammen toimitusjohtaja Jarl Hellemann paljasti vasta yli 20 vuotta myöhemmin. Pienkustantamo Kustannuspiste julkaisi kolmiosaiseksi muodostuneen teoksen kaksi jälkimmäistä osaa. Myös kirjan ottamisesta kunnallisten kirjastojen kokoelmiin keskusteltiin kulttuurilautakunnan tasolla esimerkiksi Turussa. Vankileirien saariston kohtalo Suomessa herätti laajaa huomiota länsimaissa ja silloinen Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja ja ulkopoliittinen taustavaikuttaja Max Jakobson katsoi "tapaus Solženitsynin" vahingoittaneen vakavasti Suomen kansainvälistä mainetta.Ei poikkea mitenkään siitä, että rasistisia ja vihakirjoituksia ei julkaista nytkään.
Jälleen kerran osoitit vain sen, että mitään nykyisestä poikkeavaa "sensuuria" ei ollut. Yksityisillä toimijoilla on oikeus päättää, mitä julkaisevat ja mitä eivät. Mauttomia oikeistomölinöitä ei kukaan kaipaa, edes tällä palstalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei poikkea mitenkään siitä, että rasistisia ja vihakirjoituksia ei julkaista nytkään.
Jälleen kerran osoitit vain sen, että mitään nykyisestä poikkeavaa "sensuuria" ei ollut. Yksityisillä toimijoilla on oikeus päättää, mitä julkaisevat ja mitä eivät. Mauttomia oikeistomölinöitä ei kukaan kaipaa, edes tällä palstalla.” Ei poikkea mitenkään siitä, että rasistisia ja vihakirjoituksia ei julkaista nytkään.”
Poikkeaa suuresti! Ei ole kyse mistään ”rasistisesta ja vihakirjoituksesta” vaan suurvallan puuttumisesta pienemmän julkaisutoimintaan eli ”SENSUURISTA JA ITSESENSUURISTA”!
”Jälleen kerran osoitit vain sen, että mitään nykyisestä poikkeavaa "sensuuria" ei ollut. ”
Sokea uskosi vaikuttaa kunniattomalta ja absurdilta! Lukuisat esimerkit todistaa ilmiön olemassaolon ja se, että yrität väittää muataa valkoiseksi tekee sinut epäuskottavaksi ja panee epäilemään motiivejasi!
”Yksityisillä toimijoilla on oikeus päättää, mitä julkaisevat ja mitä eivät. Mauttomia oikeistomölinöitä ei kukaan kaipaa, edes tällä palstalla.”
Sinun näkökulmasti Suomessa vaaleissa porvarit saavat vaaleissa 70-75 %:n kannatuksen eikä se ole mitään ”oikeistomölinää”. Sen sijaan itsesi edusama 0,1:n prosentin kannatuksen äärivasurimölinää ei enää kaivata!
On lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka Suomen hallitus ohjaili ja puuttui julkaisutoimintaa rajoittavasti JUURI SIIHEN TAPAAN, mitä nyt yrität kiistää!
Neukkuvalta romahti jo 29 vuotta sitten! Yrityksesi kiilloittaa diktatuurin ylen kuhmuista kilpeä on säälittävää ja turhaa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Ei poikkea mitenkään siitä, että rasistisia ja vihakirjoituksia ei julkaista nytkään.”
Poikkeaa suuresti! Ei ole kyse mistään ”rasistisesta ja vihakirjoituksesta” vaan suurvallan puuttumisesta pienemmän julkaisutoimintaan eli ”SENSUURISTA JA ITSESENSUURISTA”!
”Jälleen kerran osoitit vain sen, että mitään nykyisestä poikkeavaa "sensuuria" ei ollut. ”
Sokea uskosi vaikuttaa kunniattomalta ja absurdilta! Lukuisat esimerkit todistaa ilmiön olemassaolon ja se, että yrität väittää muataa valkoiseksi tekee sinut epäuskottavaksi ja panee epäilemään motiivejasi!
”Yksityisillä toimijoilla on oikeus päättää, mitä julkaisevat ja mitä eivät. Mauttomia oikeistomölinöitä ei kukaan kaipaa, edes tällä palstalla.”
Sinun näkökulmasti Suomessa vaaleissa porvarit saavat vaaleissa 70-75 %:n kannatuksen eikä se ole mitään ”oikeistomölinää”. Sen sijaan itsesi edusama 0,1:n prosentin kannatuksen äärivasurimölinää ei enää kaivata!
On lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka Suomen hallitus ohjaili ja puuttui julkaisutoimintaa rajoittavasti JUURI SIIHEN TAPAAN, mitä nyt yrität kiistää!
Neukkuvalta romahti jo 29 vuotta sitten! Yrityksesi kiilloittaa diktatuurin ylen kuhmuista kilpeä on säälittävää ja turhaa!Mistä suurvallan puuttumisesta? Ryhmy ja Romppainen sisältävät venäläisiin kohdistuvia rasistisia ja sovinistisia vitsejä ja siksi ne kiellettiin. Neuvostoliitto ei liene sitä edes vaatinut, vaan se tehtiin hyväntahdon eleenä.
Neuvostoliiton sotapropaganda kohdistui tiettyihin suomalaisiin johtohenkilöihin ja jonkin verran porvareihin yhteiskuntaluokkana, suomalainen propaganda taas oli neuvostoliittolaisia kokonaisuutena halventavaa pilkantekoa. Kuten se on vieläkin, silloin kun sitä esiintyy.
Sellainen ei nykyisen käsityksen mukaan ole soveliasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä suurvallan puuttumisesta? Ryhmy ja Romppainen sisältävät venäläisiin kohdistuvia rasistisia ja sovinistisia vitsejä ja siksi ne kiellettiin. Neuvostoliitto ei liene sitä edes vaatinut, vaan se tehtiin hyväntahdon eleenä.
Neuvostoliiton sotapropaganda kohdistui tiettyihin suomalaisiin johtohenkilöihin ja jonkin verran porvareihin yhteiskuntaluokkana, suomalainen propaganda taas oli neuvostoliittolaisia kokonaisuutena halventavaa pilkantekoa. Kuten se on vieläkin, silloin kun sitä esiintyy.
Sellainen ei nykyisen käsityksen mukaan ole soveliasta.Niin, ja on tietenkin selvää, että suomalaiset eivät itse aina käsittäneet noudattaa hyviä tapoja. Liittoutuneiden miehitys- ja valvontaviranomaiset niitä opettivat, länsimaisia ja nykyaikaisia tapoja. Amerikkalaiset Saksassa ja neuvostoliittolaiset Suomessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, ja on tietenkin selvää, että suomalaiset eivät itse aina käsittäneet noudattaa hyviä tapoja. Liittoutuneiden miehitys- ja valvontaviranomaiset niitä opettivat, länsimaisia ja nykyaikaisia tapoja. Amerikkalaiset Saksassa ja neuvostoliittolaiset Suomessa.
Eihän miehittäjillä itsellään edes ollut mitään ”hyviä tapoja”!.
Ellei sellaiseksi lasketa neukkumoehittäjän viehtymystä massaraiskauksiin, jotka alkoivat jo Baltian maissa ja jatkuivat Puolassa, Saksassa, Unkarissa, Romaniassa, Tshekkoslovakiassa, ja Itävallassa. Uhriksi joutuivat naispuoliset ikähaarukassa 8-80 eikä lehmät ja lampaatkaan olleet turvassa. Puna-sotilaat raiskasivat myös etnisiä venakkoja, joita oli pakkosiirretty työpalveluun Saksaan! Tapauksia oli kaikkiaan yli 2 miljoonaa alkaen vuodesta 1944 aina vuoteen 1947 saakka. Neukkujen ylin johtp suorastaan yllytti eikä hillinnyt niitä! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Ei poikkea mitenkään siitä, että rasistisia ja vihakirjoituksia ei julkaista nytkään.”
Poikkeaa suuresti! Ei ole kyse mistään ”rasistisesta ja vihakirjoituksesta” vaan suurvallan puuttumisesta pienemmän julkaisutoimintaan eli ”SENSUURISTA JA ITSESENSUURISTA”!
”Jälleen kerran osoitit vain sen, että mitään nykyisestä poikkeavaa "sensuuria" ei ollut. ”
Sokea uskosi vaikuttaa kunniattomalta ja absurdilta! Lukuisat esimerkit todistaa ilmiön olemassaolon ja se, että yrität väittää muataa valkoiseksi tekee sinut epäuskottavaksi ja panee epäilemään motiivejasi!
”Yksityisillä toimijoilla on oikeus päättää, mitä julkaisevat ja mitä eivät. Mauttomia oikeistomölinöitä ei kukaan kaipaa, edes tällä palstalla.”
Sinun näkökulmasti Suomessa vaaleissa porvarit saavat vaaleissa 70-75 %:n kannatuksen eikä se ole mitään ”oikeistomölinää”. Sen sijaan itsesi edusama 0,1:n prosentin kannatuksen äärivasurimölinää ei enää kaivata!
On lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka Suomen hallitus ohjaili ja puuttui julkaisutoimintaa rajoittavasti JUURI SIIHEN TAPAAN, mitä nyt yrität kiistää!
Neukkuvalta romahti jo 29 vuotta sitten! Yrityksesi kiilloittaa diktatuurin ylen kuhmuista kilpeä on säälittävää ja turhaa!-----Sinun näkökulmasti Suomessa vaaleissa porvarit saavat vaaleissa 70-75 %:n kannatuksen eikä se ole mitään ”oikeistomölinää”-----
Julkeatko väittää, että oikeisto oli sodan jälkeen Suomessa sensuroitu pois julkisuudesta ? Et kai sinäkään niin härski liene? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä suurvallan puuttumisesta? Ryhmy ja Romppainen sisältävät venäläisiin kohdistuvia rasistisia ja sovinistisia vitsejä ja siksi ne kiellettiin. Neuvostoliitto ei liene sitä edes vaatinut, vaan se tehtiin hyväntahdon eleenä.
Neuvostoliiton sotapropaganda kohdistui tiettyihin suomalaisiin johtohenkilöihin ja jonkin verran porvareihin yhteiskuntaluokkana, suomalainen propaganda taas oli neuvostoliittolaisia kokonaisuutena halventavaa pilkantekoa. Kuten se on vieläkin, silloin kun sitä esiintyy.
Sellainen ei nykyisen käsityksen mukaan ole soveliasta.-----Ryhmy ja Romppainen sisältävät venäläisiin kohdistuvia rasistisia ja sovinistisia vitsejä ja siksi ne kiellettiin.-----
Ei vaan kielletty, lainvoimaista kieltopäätöstä ei ole ja siksipä minäkin luin ne erään kaupungin kirjastosta. Naurua piisasi, niin hullunhauskoja ne olivat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----Ryhmy ja Romppainen sisältävät venäläisiin kohdistuvia rasistisia ja sovinistisia vitsejä ja siksi ne kiellettiin.-----
Ei vaan kielletty, lainvoimaista kieltopäätöstä ei ole ja siksipä minäkin luin ne erään kaupungin kirjastosta. Naurua piisasi, niin hullunhauskoja ne olivat.Ryhmy ja Romppainen -kirjojen vitsit kohdistuvat ennenkaikkea kommunismia ja neuvostojärjestelmää vastaan, venäläisiä kuvataan hyvinkin ymmärtävästi.
- Anonyymi
Nyt on, siulle ja hälle sekä kelle vaan. Sytee ja sotee ihan kaikille.
- Anonyymi
Umpiossa, ja sokeitako YYA-ihailijat ovat, kun eivät näe päivänselviä sensurointitoimia ja siitä johtunutta itsesensuuria, jota myös korkealta poliittiselta taholta suositeltiin.
- Anonyymi
Oikeisto itkee ja parkuu vieläkin sitä kun 1930-luvun raivotautista ryssävihaa ei voinut sodan jälkeen jatkaa suoraan sellaisenaan. Tuli joitain lieviä rajoituksia kun raivotautista sakkia pantiin elämään normaalien ihmisten lailla.
- Anonyymi
” Oikeisto itkee ja parkuu vieläkin sitä kun 1930-luvun raivotautista ryssävihaa ei voinut sodan jälkeen jatkaa suoraan sellaisenaan. ”
Mitään ”raivotautista ryssävihaa” ei ollut muualla kuin stallarin sekopään sepitelmissä!
”Tuli joitain lieviä rajoituksia kun raivotautista sakkia pantiin elämään normaalien ihmisten lailla.”
Me elimme normaalien ihmisten lailla kaiken aikaa, mitä nyt naapurin sotimiset sitä häiritsi! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Oikeisto itkee ja parkuu vieläkin sitä kun 1930-luvun raivotautista ryssävihaa ei voinut sodan jälkeen jatkaa suoraan sellaisenaan. ”
Mitään ”raivotautista ryssävihaa” ei ollut muualla kuin stallarin sekopään sepitelmissä!
”Tuli joitain lieviä rajoituksia kun raivotautista sakkia pantiin elämään normaalien ihmisten lailla.”
Me elimme normaalien ihmisten lailla kaiken aikaa, mitä nyt naapurin sotimiset sitä häiritsi!-----Me elimme normaalien ihmisten lailla kaiken aikaa, -----
Taas hullunhauska vitsi sinulta. Sinulla noita murjaisuja piisaa, heh !
Ei ole millään mitalla mitattuna normaalia elämää se kun ukkolaumat kokoontuvat jokakesäsille Vihanpäiville seisomaan rajajoessa huutaen nyrkkejään puiden karkeita kirouksia naapurimaahan. Kerropas missä muualla maailmassa on tuollaista menoa harjoitettu, et taida esimerkkiä helposti löytää kun on se vaan niin sairasta menoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----Me elimme normaalien ihmisten lailla kaiken aikaa, -----
Taas hullunhauska vitsi sinulta. Sinulla noita murjaisuja piisaa, heh !
Ei ole millään mitalla mitattuna normaalia elämää se kun ukkolaumat kokoontuvat jokakesäsille Vihanpäiville seisomaan rajajoessa huutaen nyrkkejään puiden karkeita kirouksia naapurimaahan. Kerropas missä muualla maailmassa on tuollaista menoa harjoitettu, et taida esimerkkiä helposti löytää kun on se vaan niin sairasta menoa.Hölynpölyä.
Kyseessä oli AKS:n äärilaidan pienen piirin vouhotus.
Paljon rajumpaa vihanlietsontaa harjoitettiin NL:ssa esimerkiksi rauhaa rakastavaa presidentti Ståhlbergia kohtaan,muista nyt puhumattakaan.
Konkreettisena toimena lähettiin1923 Puna-armeijasta porukka Suomeen yrittämään ns. Läskikapinaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hölynpölyä.
Kyseessä oli AKS:n äärilaidan pienen piirin vouhotus.
Paljon rajumpaa vihanlietsontaa harjoitettiin NL:ssa esimerkiksi rauhaa rakastavaa presidentti Ståhlbergia kohtaan,muista nyt puhumattakaan.
Konkreettisena toimena lähettiin1923 Puna-armeijasta porukka Suomeen yrittämään ns. Läskikapinaa.Läskikapina oli alkuvuodesta 1922. Myyryläisen Jannen joukkio tuli innokkasti N-liitosta nostattamaan kapinhenkeä. Janne aloitti myyräntyönsä jo 1919.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hölynpölyä.
Kyseessä oli AKS:n äärilaidan pienen piirin vouhotus.
Paljon rajumpaa vihanlietsontaa harjoitettiin NL:ssa esimerkiksi rauhaa rakastavaa presidentti Ståhlbergia kohtaan,muista nyt puhumattakaan.
Konkreettisena toimena lähettiin1923 Puna-armeijasta porukka Suomeen yrittämään ns. Läskikapinaa.,,,,Kyseessä oli AKS:n äärilaidan pienen piirin vouhotus......
Oli mitä oli, ihan sama kun vaan oli. Ei luulisi kenenkään vollottavan kun sellaisista rituaaleista Suomi pääsi eroon mutta näkyy vaan vollottajia riittävän.
-----Konkreettisena toimena lähettiin1923 Puna-armeijasta porukka Suomeen yrittämään ns. Läskikapinaa----
Konkretiasta puheenollen niin eikös Talvelan johtamia asejoukkoja hortoillut Vienassa vielä 1922 ? Eikä mitään pikku porukoita vaan satoja miehiä. Toivo Antikainen niitä sitten pikkasen juoksutti koti-Suomea kohti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----Me elimme normaalien ihmisten lailla kaiken aikaa, -----
Taas hullunhauska vitsi sinulta. Sinulla noita murjaisuja piisaa, heh !
Ei ole millään mitalla mitattuna normaalia elämää se kun ukkolaumat kokoontuvat jokakesäsille Vihanpäiville seisomaan rajajoessa huutaen nyrkkejään puiden karkeita kirouksia naapurimaahan. Kerropas missä muualla maailmassa on tuollaista menoa harjoitettu, et taida esimerkkiä helposti löytää kun on se vaan niin sairasta menoa.Tuskinpa seisoi! Ei ennen Talvisotaa ollut yhteydenpitoa missään muodossa! Ei hyvässä eikä pahassa!
- Anonyymi
Taisto Huuskosen rajut kirjat mm. Ennin tarina julkaistiin Suomessa YYA-aikana. Missä siis sensuuri, kuka kertoisi ?
- Anonyymi
Ei kaikkia kirjoja suinkaan kielletty ja myös YYA-ajan sensuuri lieveni 80-luvulla samaan tahtiin kuin neukun ote kirposi!
Joskus 50=luvulla olisi sama kirja voinut jäädä julkaisematta! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kaikkia kirjoja suinkaan kielletty ja myös YYA-ajan sensuuri lieveni 80-luvulla samaan tahtiin kuin neukun ote kirposi!
Joskus 50=luvulla olisi sama kirja voinut jäädä julkaisematta!Huuskosen kirjoja julkaistiin 1970-luvulla, jolloin "suomettuminen" kuulema oli syvimmillään.
1950-luvulla julkaistiin paljon kovempaa tavaraa olleita kirjoja, kuten Unto Parvilahden Berijan tarhat.
Puheet "YYA-ajan sensuurista" ovat lähinnä oikeiston savuverho omalle toiminnalleen. Oikeisto-Suomessa sota-aikana vallitsi kova sensuuria ja suoranainen valehtelu niin, että yleisö ei tiennyt todellista rintamatilannetta keväällä 1940 kun rauha tehtiin. Sitä edeltäneessä Valkoisessa Suomessa kirjallisuutta takavarikoitiin ihmisen kotoa ja sen hallussapidosta sai vankilatuomioita sekä vankilaan saattoi joutua muutenkin poliittisen vakaumuksensa takia. Kirjapainoja poltettiin ja niiden henkilökuntaa hakattiin kaduilla.
Kekkosen aikana mitään sellaista ei tapahtunut kertaakaan. Voimakas Venäjä (tai mitä nimeä se itse itsestään milloinkin käyttää) on aina luonut Suomeen kehityksen ja hyvinvoinnin. Heti kun Venäjä heikkee, vaikeudet alkavat. Ruotsinvallan aikaiset toistuvat nälänhädät ja jatkuvat sodat eivät sentään palanneet, mutta Ruotsinvallan aikainen velkaorjuus on taas täällä, samoin hidastunut kasvu sekä se, että maamme ei enää kiinnosta kyvykästä ulkomaalaista väkeä kuten Fazerit ja Oeschit maahanhoukutellut Keisarillinen Autonominen Suomi teki. Veroja voi alentaa kuinka paljon tahansa, ketään muita kuin rupumaiden pakolaisia sieltä ei nykyiseen Suomeen tule.
- Anonyymi
Luen juuri vuonna 1956 Suomessa KK:n laakapainossa painettua Arvo Poika Tuomisen kirjaa Kremlin kellot. Miten se oli mahdollista painattaa täällä kun oli kuulemma luja sensuuri päällä koko ajan koko ajan ja N-liitto puuttui kaikkiin asioihin Suomessa ? Painajana oli vieläpä vasemmistojohtoinen KK.
Eikös vain olekin uskomatonta mutta niin siinä kirjassa lukee.- Anonyymi
Kannattaa lukea. Poika Tuomisen kirjoja oli kolme kappaletta ja ne kyllä julkaistiin vaikkei neukku/stallarit niistä tykänneet.
Sen sijaan Solzenitsynin Vankileirien saaristoa ei tuolloin painettu ja julkaistu Suomessa. Lopulta se julkaistiin Ruotsissa suomeksi!
Meillä oli kaikenlaista sensuuria, josta välillä jokin pääsi julkaisuun ja joku ei! Tilanne vaihteli! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannattaa lukea. Poika Tuomisen kirjoja oli kolme kappaletta ja ne kyllä julkaistiin vaikkei neukku/stallarit niistä tykänneet.
Sen sijaan Solzenitsynin Vankileirien saaristoa ei tuolloin painettu ja julkaistu Suomessa. Lopulta se julkaistiin Ruotsissa suomeksi!
Meillä oli kaikenlaista sensuuria, josta välillä jokin pääsi julkaisuun ja joku ei! Tilanne vaihteli!-----Sen sijaan Solzenitsynin Vankileirien saaristoa ei tuolloin painettu ja julkaistu Suomessa. Lopulta se julkaistiin Ruotsissa suomeksi!----
Niin ja toimitettiin Suomeen heti kun oli painettu ja jaettiin kirjakauppoihin ja kirjastoihin. Missä sensuuri siis, ei näy ? Suomessa myytiin ja hankittiin kirjastoihin myös teokset Päivä Ivan Denisovitzin elämästä ja Puskipa vasikka tammeen. Erittäin n-liiton ja kommunismin vastaisia kirjoja.
Mikään mahti ei suomalaisia kieltänyt painamasta mitä vaan, painettiin ja myytiin täällä Kauko Kareenkin kirjat. Suomessa kun kustantaja saa valita mitä painattaa. Oikeisto ei voi ketään määrätä painamaan jonkun kirjan.
- Anonyymi
"Me elimme normaalien ihmisten lailla kaiken aikaa, mitä nyt naapurin sotimiset sitä häiritsi!"
Mitä nyt kommunisteja suljettiin vankiloihin ja pakkoruokittiin kuoliaiksi. Stalin oli oikeassa pitäessään Suomea fasistisena valtiona.- Anonyymi
” Mitä nyt kommunisteja suljettiin vankiloihin ja pakkoruokittiin kuoliaiksi. Stalin oli oikeassa pitäessään Suomea fasistisena valtiona.”
Minä ajankohtana? Etkö osaa kertoa mitään kunnolla? Kuka teki mitä, koska, kenelle minkä takia? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Mitä nyt kommunisteja suljettiin vankiloihin ja pakkoruokittiin kuoliaiksi. Stalin oli oikeassa pitäessään Suomea fasistisena valtiona.”
Minä ajankohtana? Etkö osaa kertoa mitään kunnolla? Kuka teki mitä, koska, kenelle minkä takia?-----Minä ajankohtana?-----
Mitä teet pällistelemässä Historia-palstalla jos sinulla ei ole alkeistietojakaan Suomen 1930-luvun ja sotavuosien historiasta ? Aikasi menee tyhmiä kysellessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----Minä ajankohtana?-----
Mitä teet pällistelemässä Historia-palstalla jos sinulla ei ole alkeistietojakaan Suomen 1930-luvun ja sotavuosien historiasta ? Aikasi menee tyhmiä kysellessä.Ei suonkaan! Tämä ON keskustelupalsta ja on taattu stallarikikka kuvata väitetty tapaus niin epänmääräisesti, ettei siitä voi keskustella tai väitellä!
Yhtä hyvin voi kysyä, että mitä teet histpriapalstalla väittämässä jotakin asiaa kun et osaa edes kertoa mitä, koska, kuka, kenelle ja millä tavalla! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-----Minä ajankohtana?-----
Mitä teet pällistelemässä Historia-palstalla jos sinulla ei ole alkeistietojakaan Suomen 1930-luvun ja sotavuosien historiasta ? Aikasi menee tyhmiä kysellessä.Kokoomuksen ja EK:n tietokoneilta ei pääse edes Kansallisarkiston sivuille nykyään, koska ne ovat nykyisin kansainvälsiä ja nykyaikaisia sekä nuorekkaita ja dynaamisia. Tietysti myös menestyviä, voittajia ja länsimaisia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei suonkaan! Tämä ON keskustelupalsta ja on taattu stallarikikka kuvata väitetty tapaus niin epänmääräisesti, ettei siitä voi keskustella tai väitellä!
Yhtä hyvin voi kysyä, että mitä teet histpriapalstalla väittämässä jotakin asiaa kun et osaa edes kertoa mitä, koska, kuka, kenelle ja millä tavalla!Kuules toveri, tämä ei ole historian opetuspalsta vaan keskusteluja varten. Eli täällä edellytetään joitain perustietoja jo valmiiksi. Jos et tiedä milloin Suomessa on kommareita suljettu vankiloihin niin paikkasi ei ole näissä ketjuissa.
- Anonyymi
Äsken kirjoitin Suomen itsenäistymis historiaa ja se sensuroitiin.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 783190
- 492400
- 322117
Sinkkujen kommentti järkyttävään raiskaukseen
Mikä on kommenttisi tähän järkyttävään raiskaukseen? https://www.is.fi/uutiset/art-2000011204617.html Malmin kohuttu sa4812112- 1371879
Ryöstö hyrynsalmella!
Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313301752- 311745
Sukuvikaako ?
Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne101569Joskus mietin
miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi51310Hyvää yötä
Söpöstelen kaivattuni kanssa haaveissani. Halaan tyynyä ja leikin että hän on tässä ihan kiinni. *olet ajatuksissani61264