Liikenteeseen kuuluu olennaisena osana myös hidastaminen ja koskee myös autoilijoita. Outoa valitusta kuulee välillä siitä, että autoilijoiden pitää tietyissä tilanteissa hidastaa. Sujuvuutta on se, ettei tarvitse pysähtyä, ei se, että voi ajaa lujaa.
Hidastaminen on olennainen osa taajamissa tapahtuvaa autoilua ja muutenkin kaikkea liikennettä. Kyllä autoillessa joutuu useinkin hidastamaan ja välillä jopa kävelyvauhtiin. Ei pitäisi olla ylivoimaisen vaikeaa yhdellekään liikenteessä liikkuvalle. Oikealla tilannenopeudella ajaminen koskee kaikkia ajoneuvoja, eli yhtälailla autoilijoita kuin pyöräilijöitä.
Hidastaminen on olennainen osa taajamissa tapahtuvaa autoilua ja muutenkin kaikkea liikennettä. Kyllä autoillessa joutuu useinkin hidastamaan ja välillä jopa kävelyvauhtiin. Ei pitäisi olla ylivoimaisen vaikeaa yhdellekään liikenteessä liikkuvalle. Oikealla tilannenopeudella ajaminen koskee kaikkia ajoneuvoja, eli yhtälailla autoilijoita kuin pyöräilijöitä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Noin se juuri on. Ei mitään lisättävää.
Kyllähän sitä mielellään ajaisi sitä oikeaa tilannenopeutta, mutta kun joutuu seisomaan joka ainoassa liikennevalossa. Punaisessa aallossa se on vain kaukainen haave.
Valojen välissä voi toteuttaa sitä sopivalla tilannenopeudella ajamista.
Joskus pitää hidastaa, joskus kiihdyttää. Tasanopeustampiot ovat pahimpia kaahaajia.
Tasainen nopeus sujuvoittaa liikennettä kaikkialla siellä minne tasaisen tappava nopeus sopii.
Mutta jos se tasanopeus on maantiellä 90 km/h (olen tavannut sellaisia usein). 80 alueella roikkuvat takapuskurissa ja kärkkyvät ohituspaikka, satasen alueella ovat sitten ohitettavana.
Kuten hän sanoi:
> siellä minne tasaisen tappava nopeus sopii.
Eli itse asiassa aika harvassa paikassa.
Itse asiassa sopii lähes kaikkialle. Ajan aina ja kaikkialla vakkari päällä missä sitä suinkin voin käyttää. Ei ole väliä onko rajoitus 30 km/h vai 120 km/h, eli kaikkialle sopii.
Näin juuri ja kun vielä muistaa senkin, että tilannenopeuskaan samoissa olosuhteissa ei ole kuin harvoin sama erilaisilla autoilla ja erilaisilla kuljettajilla, niin ollaan jo pitkällä sujuvan ja turvallisen liikenteen kannalta.
Siis ’oikea’ ja järkevä tilannenopeus....
Usein on myös järkevä tilannenopeus korkeampi, kuin vallitseva nopeusrajoitus. Ensimmäisenä tulee mieleen moottoriteiden 80 km/h kuivalla, valoisalla ja muutenkin hiljaisen liikenteen vallitessa.
Nopeusrajoitus on "kattonopeus". Sallittu sopiva tilannenopeus on mikä tahansa nopeus lähes paikalla olemisen ja nopeusrajoituksen väliltä. Vain välttääkseen vaaran ja vahingon, voi nopeusrajoitusta rikkoa mutta tällaiset tilanteet ovat erittäin harvinaisia.
Järkevä tilannenopeus ei koskaan ole tielle asetetun rajoituksen yli.
Kuka tahansa pystyy ajamaan pikku ylinopeutta. Se vaatii luonnetta, että noudattaa rajoituksia ja ajaa muutenkin sääntöjen mukaan. Onneksi kaupungit on rakennettu niin tiheään, että yksikin sääntöjen mukaan ajava pakottaa perässään ainakin muutaman tekemään samoin.
Huvittava tyyppi tämä keski-ikäinen autoileva "mieshenkilö"
Mitä huvittavaa siinä on että noudatetaan tieliikennelakia?
Samoin on joidenkin pyöräilijöiden tilannenopeus välillä hukassa. Vaikka kevyenliikenteen väylällä sattuu olemaan sama nopeusrajoitus kuin ajoradalla, niin se ei tarkoita sitä, että kevyenliikenteen väylälle sopiva nopeus on sama kuin ajoradalla. Kevyenliikenteen väylä on esim. kapeampi ja riippuen väylästä, niin siellä kulkee myös jalankulkijoita. Joskus risteykseen saavutaan jostain pimennosta kuten esim. talon nurkan takaa, pensasaidan takaa jne.
Nopeuden pitää aina suhteuttaa väylään, jolla liikutaan, riippumatta nopeusrajoituksesta (puhutaan siis sopivasta tilannenopeudesta). Mikäli sattuu pyöräilemään ajoradalla autojen kanssa, niin tilanne ja sinne sopiva nopeus on täysin eri kuin se, että pyöräilee viereisellä kevyenliikenteen väylällä jolla kulkee hitaampaa liikennettä.
Vastaavia yhtäläisyyksiä voi miettiä myös autoilijoiden tilanteista.
Lisäys: Ennen kuin aletaan urputtamaan, ettei saa pyöräillä ajoradalla jos vieressä kulkee kevyenliikenteen väylä, niin kyllä saa tietyissä tilanteissa. Nämä tilanteet kannattaa autoilijoiden selvittää itsellensä ennen kuin urputtavat asiasta.
Marjastajat ovat hurjia liikenteessä, aivan arvaamattomasti saattavat lyödä jarrut pohjaan 80km/h alueellakin jos joku marjan väri vilahtaa metsikössä, kerran oli kyllä lähellä että emme törmänneet perään kun marjastaja löi täydestä vauhdista jarrut pohjaan :D
Marjastajien autoissa pitäisi olla takapuskurissa SUURI tarra jossa lukee VARO: JARRUTTELEN HUVIKSENI.
Hiukan sivuun aiheesta, mutta suuri osa autoilijoista köröttää "vakionopeudella", eli satasen alueella mennään yhdeksääkymppiä, mutta kun rajoitus muuttuu kahdeksaankymppiin, niin edelleen nämä ajavat yhdeksääkymppiä. Näkökyky vai hidas yhteys silmien, aivojen ja kaasujalan välillä?
Liikenne määrää tilannenopeuden. Sitä en ymmärrä, mitä hyötyä on tulla roikkumaan esim kehätiellä vasemmalla kaistalla ihan takapuskurissa kiinni, kun ajetaan ruuhkajonossa, joka ei kulje sen kovempaa vaikka päällään seisoisi.
... Onko täällä kerrankin asiallinen keskustelu aiheesta menossa eikä aleta heti syyttää vaahto suussa, että nokun toi toinen tietyn kulkuneuvon käyttäjä?
Mukava nähdä, että kaikilla on vaihteeksi lääkkeet kohillaan. Toivottavasti en jinxaa. :)
Tilannenopeus varsinkin moottoritiellä (120 km/h nopeusrajoitus) on ihan hukassa joillakin kaatosateessa. Kun eteen ei näe, vaikka pyyhkijät viuhtoo vimmatusti, niin ei pidä ajaa kuin 60 km/h. Osa paineelee sataa ohi ja jos siellä edessä olisi vaikka tapahtunut onnettomuus, niin nämä ajaisivat sokkona siihen samaan rytäkkään.
Kymmenien autojen ketjukolarin saa tulla tavalla aikaan! Ihmettelevät sitten, ettei ollut "minun vika".
Sakeassa sumussa olen Tampere-Helsinki motarilla joutunut pätkittäin ajamaan 60 km/h. Koko ajan pelkäsin että joku asennevammainen ajaa perään.