Nainen, muistuttaako kaivattusi isääsi?

Onko niin, että jos on äidintyttö, etsii äitinsä kaltaista miestä. Ei niinkään ulkoisesti, mutta luonteena?

Itse olen ihastunut isäni kaltaiseen, niin hyvissä kuin pahoissakin puolissa..

Meneekö tuo miehillä samanlailla, että ihastuvat äitiä muistuttavaan?

Ei tässä nyt ihan noin tyttösiä enää olla :)
Tässä iässä on jo tajunnut isänsä viatkin, eikä ehkä ihan samanlaista halua.
Haluan miehen joka ei muistuta ketään kuin itseään. Hän on sellainen.

En oikein tajua tota väitettä kun itse en löydä existäni mitään yhtäläisyyksiä isääni.

Isäni on paljon mun luonteinen.
Äitini aina sanoikin että olen luonteeltani kuin isäni.
Introvertti. Itsekseen mielessään paljon asioita pohtiva. oikeudenmukainen, valehtelua inhoava, riitelyä hiukan pelkäävä, suorapuheinen, jääräpää, jännittäjä, inhoaa esillä oloa ja juhlia. isäni oli kekseliäis ja tarkka rahan käytössä. Huumorintajuinen ja lapsena muistan hänen usein osallistuneen meidän leikkeihin mukaan eli hänestä löytyi leikkimielisyyttä. Vastuuntuntoinen. Isä oli
Toisinaan kovinkin tunteeton kun suuttui, mutta reilu ja leppyi nopeasti. Osasi keskustella lapsen kanssa ja kuunnella ymmärtävästi kun lapsi kertoo miltä hänestä tuntunut joku epäreiluus tms.

Mun existä en löydä paljoakaan yhtäläisyyksiä isääni. Itseäni näin taas isässäni paljon ja onhan se ymmärrettävääkin. Geenit ja kasvatus. Se mies mut kasvatti joten hänen arvomaailma näkyy minussa ja asenteissani.

Ei muistuta. Vaan mies muistuttaa enemmän äitiäni. Aina jotain touhuamassa tai jossain menossa. Vähän ihmisten hyväntahtoinen manipuloija kuten äitini. Erona että ei näytä lainkaan äidiltäni.