Kilpirauhasen vajaa vai liikatoiminta?

Noh, olen niin utelias että laitetaan myös verenkuva jakoon jos sieltä mitään mielenkiintoista teistä löytyy

Täydellinen verenkuva
Täydellinen verenkuva (B -TVK)
Täydellinen verenkuva koostuu useista testeistä. Testeillä selvitetään veren solujen määrät ja punasolujen rakenne.
Tulos
Tehty
Leukosyytit (fB-Leuk)
Leukosyytit eli valkosolut toimivat elimistössä erilaisten tulehdusten torjujina ja ne ovat tärkeä osa immuunijärjestelmää. fB-Leuk-testi mittaa
valkosolujen kokonaismäärän veressä.
Tulos
8,8 E9/L
Viitearvot
3,4–8,2 E9/L 3.4 8.2
8,8 E9/L

Erytrosyytit (B -Eryt)
Testi näyttää punasolujen määrän veressä joka on yhteydessä esimerkiksi jaksamiseen, lihaskuntoon ja sydämen toimintaan, koska niistä riippuu
hapen saanti kaikissa kudoksissa.
Tulos
5,45 E12/L
Viitearvot
4,30–5,70 E12/L 4.3 5.7
5,45 E12/L

Hemoglobiini (B -Hb)
Hemoglobiinin tehtävä on kuljettaa happea elimistössä. Hemoglobiiniarvo laskee anemioissa
Tulos
165 g/l
Viitearvot
134–167 g/l 134 167
165 g/l

Hematokriitti (B -HKR)
Testi ilmaisee punasolujen prosentuaalisen osuuden koko veren tilavuudesta ja vaikuttaa jaksamiseen ja yleiskuntoon. Hapen kuljettaminen keuhkoista
muihin elimiin on punasolujen vastuulla.
Tulos
52,3 %
Viitearvot
39,0–50,0 % 39 50
52,3 %

Punasolujen keskitilavuus (E -MCV)
Punasolujen keskitilavuus kertoo punasolujen keskimääräisen koon.
Tulos
96,0 f
Viitearvot
82,0–98,0 f 82 98
96,0 f

Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin määrä (E -MCH)
MCH-arvo kertoo, kuinka paljon yksi punasolu sisältää hemoglobiinia.
Tulos
30,3 pg
Viitearvot
27,0–33,0 pg 27 33
30,3 pg

Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin konsentraatio (E -MCHC)
MCHC-arvo ilmoittaa hemoglobiinin eli verenpunan määrän litrassa punasoluja.
Tulos
315 g/l
Viitearvot
320–355 g/l 320 355
315 g/l

Trombosyytit (B -Trom)
Verihiutaleet eli trombosyytit osallistuvat veren hyytymiseen.
Tulos
305 E9/L
Viitearvot
150–360 E9/L 150 360
305 E9/L

EosinoNilit (B -Eos)
EosinoKilit ovat valkosoluja, jotka osallistuvat pääasiassa allergisiin reaktioihin. B-Eos -tutkimus mittaa eosinoKilien määrän veressä.
Tulos
0,2 E9/L
Viitearvot
0,03–0,44 E9/L 0.03 0.44
0,2 E9/L

BasoKilit ovat valkosoluja, jotka ehkäisevät loistauteja ja estävät veren turhaa hyytymistä ja esimerkiksi veritulppia.
Tulos
0,0 E9/L
Viitearvot
0,00–0,10 E9/L 0 0.1
0,0 E9/L

Lymfosyytit (B -Ly)
Valkosolujen määrä kertoo ihmisen vastustuskyvyn toimivuudesta.
Tulos
3,5 E9/L
Viitearvot
1,30–3,60 E9/L 1.3 3.6
3,5 E9/L

Monosyytit (B -Monos)
Monosyytit ovat yksi viidestä valkosolutyypistä. Valkosolut ovat tärkeä osa vastustusjärjestelmäämme. B-Monos-testi mittaa monosyyttien määrän
veressä.
Tulos
0,7 E9/L
Viitearvot
0,20–0,80 E9/L 0.2 0.8
0,7 E9/L

%eutroNilit (B -%eut)
NeutroKilit ovat tärkein ja yleisin valkosolutyyppi. B-Neut tutkimuksessa mitataan neutroKilien määrä veressä.
Tulos
4,4 E9/L
Viitearvot
1,50–6,70 E9/L 1.5 6.7
4,4 E9/L

BasoNilit-osuus (L -BasoS)
BasoKilit ovat valkosoluja, jotka taistelevat loistauteja vastaan, estävät veren turhan hyytymisen ja välittävät allergisia reaktioita. L-Baso%-tutkimus
kertoo basoKilien suhteellisen osuuden lymfosyyteista.
Tulos
0,2 %
Viitearvot
0,0–1,0 % 0 1
0,2 %

EosinoNilit-osuus (L -EosS)
EosinoKilit ovat valkosoluja, jotka osallistuvat pääasiassa allergisiin reaktioihin. L-Eos%-tutkimus mittaa eosinoKilien osuuden kaikista valkosoluista.
Tulos
2,6 %
Viitearvot
1,0–5,0 % 1 5
2,6 %

Lymfosyytit-osuus (L -LyS)
Lymfosyytit ovat valkosoluja, jotka aktivoituvat erityisesti pitkäaikaisissa tulehduksissa. L-Ly%-tutkimus mittaa lymfosyyttien suhteellisen osuuden
valkosoluista.
Tulos
39,5 %
Viitearvot
20,0–45,0 % 20 45
39,5 %

Monosyytit-osuus (L -MonosS)
Monosyytit ovat yksi viidestä valkosolutyypistä. Valkosolut ovat tärkeä osa vastustusjärjestelmäämme. L-Monos-%-testi mittaa monosyyttien
suhteellisen osuuden valkosoluista.
Tulos
7,7 %
Viitearvot
1,0–11,0 % 1 11
7,7 %


%eutroNilit-osuus (L -%eutS)
NeutroKilit ovat tärkein ja yleisin valkosolutyyppi. L-Neut%-luku kertoo neutroKilien osuuden kaikista valkosoluista.
Tulos
50,0 %
Viitearvot
40,0–80,0 % 40 80

Kilpirauhashormoneista en tiedä - yleensähän ihmiset aina kyseenalaistavat lääkärin näkemyksen, olivatpa arvot mitä vaan. Jotenkin tuntuu oudolta arvella, että olisiko liika- tai vajaatoimintaa. Labratulosten pitäisi osoittaa jompaan kumpaan suuntaan. Vajaatoiminta on yleisempää ja siten todennäköisempää. Sitä paitsi liikatoiminnassa helposti ihminen laihtuu ja käy ylikierroksilla.

Ihmisellä on yleinen taipumus lihoa helposti ja menettää painoa huonosti. Paino nousee aivan pienellä liikasyömisellä, yksi suklaapala päivässä liikaa riittää. Diabeteksen hoito itsessään lihottaa monia. Hoitamaton diabetes voi toki laihduttaa, ja siksi syömishäiriöt ovat yleisiä nuorilla diabeetikkonaisilla. On helppo laihtua jättämällä insuliineja pistämättä, vaikka siinä tuhoutuu muu terveys.

Onko sukupuolihormonit mitattu? En huomannut, oletko mies vain nainen. Joka tapauksessa moni oireistasi käy esim. vaihdevuosioireesta. Miksei testosteronin puutteesta miehellä. Eli ne varmaan voisi katsoa, jollei ole katsottu jo.

KIlppariarvot vaikuttaa olevan ihan ok ja kaikki muutkin sikäli kun tiedän. Lähes kaikkia noita itseltäkin mitattu mutten tunne kovin tarkkaan ihan jokaisen merkitystä. Oireet sinänsä viittaavat vajaatoimintaan, ehkä hikoilua lukuun ottamatta. Hakisin syytä nyt muualta, kuten esimerkiksi mainitusta testosteronista. Lähete psykiatrille on enemmän ammattitaidottomuutta ja kiusantekoa ellei sitten ole jotain vahvoja perusteita näin olettaa.

Hashimoto