Yhä useampi vanhoillislestadiolainen ei kavahda tanssia tai ei pidä tanssia yksinomaan syntinä. Tanssin aistillisempia muotoja yhä ei katota hyvällä, mutta taiteellinen ja sensuellinen, sekä kuntoa yllä pitävä liikunnallispainotteinen tanssi ovat yhä hyväksyttävämpiä. Toki kaikkeen tanssiin sisältyy liikunnallisuus, mutta osa tanssin lajeista menee aistillisuus edellä. Paritanssejakaan ei mielletä kovin sopiviksi.
Moni jumppa, jooga ja akropatiakin on tanssin kaltaista liikuntaa, joten ihan kuntotanssikin on ihan ok eikä sanaa tanssi kalskahda enää uskovaisten korvaan kuten ennen.
Tanssi-sanalle on käynyt vähän sama, kuin musiikki- ja kuoro-sanoillekin.
Ennenhän uskovaiset eivät kuunnelleet musiikkia, vaan lauluja ja sävellyksiä. Ja niitä esitti lähinnä soitin ja lauluryhmät, sekä yksinlaulajat. Ei koskaan solisti, kuoro tai yhtye.
Moni jumppa, jooga ja akropatiakin on tanssin kaltaista liikuntaa, joten ihan kuntotanssikin on ihan ok eikä sanaa tanssi kalskahda enää uskovaisten korvaan kuten ennen.
Tanssi-sanalle on käynyt vähän sama, kuin musiikki- ja kuoro-sanoillekin.
Ennenhän uskovaiset eivät kuunnelleet musiikkia, vaan lauluja ja sävellyksiä. Ja niitä esitti lähinnä soitin ja lauluryhmät, sekä yksinlaulajat. Ei koskaan solisti, kuoro tai yhtye.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.