virkavähemmistökieltä. Pakko tuli vasta 80-luvulla, mallina DDR:n pakkovenäjä. Tämä ruotsipakko on poistettava.
Missään muualla maailmassa akateemisten (amk/yliopisto) tutkintoon ei liity pakollista
Anonyymi
26<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Siis ei missään muualla maailmassa!
Ei missään muualla ole mitään virkapakkoruotsin kaltaista!
Meilläkin yliopistojen kielikeskusten verkosto olisi halunnut luopua virkapakkoruotsista kaikille ja tarjota sitä vain halukkaille, jotta muutakin kieltenopetusta voitaisiin järjestää, mutta... RKP
RKP estää kaikki kielipolitiikan järkeistysyritykset. Näin.
Estää jopa keskustelun järkeistyksestä. Kuten sen trollit tällä palstalla.
Näkyyhän se.
Ei tietenkään. Virkapakkokieli on järjetön reliikki DDR:stä.
Ei niin missään muualla kuin täällä. Iso riesa.
Millonka jostain ammattikoulusta on tullut akateeminen opinahjo?
Onko peltiseppä ja hitsarikin nykyään akavan suojissa?
Korkeakoulutasoista opetusta annetaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Niissä suoritettaviin tutkintoihin on meillä kaikkiin ympätty opiskelijoiden riesaksi pakkovirkaruotsi.
amk = ammattikoulu eli amis on näitä viiksivalluja varten ja sieltä niitä peltiseppiä yleensä valmistuu jos on valmistuakseen. Onko nekin nykyään korkeakouluja?
NYKYÄÄN pakkoruotsia joutuu jatkamaan ammattikouluissa, ammattikorkeassa, korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Kaikkiin tutkintoihin kuuluu myös pakollinen ruotsin virkatutkinto.
Sitä ilman loppututkintoa ei saa maalari, kokki, tradenomi, amk-insinööri, agronomi, yhteiskuntatieteiden maisteri, matemaatikko, lääkäri, sähköalan diplomi-insinööri eikä minkään muunkaan alan opiskelija.
Yliopistossa tutkintoihin kuuluu kaksi pakkoruotsin kurssia, yhteensä 5 opintopistettä pakollinen ruotsin virkatutkinto (esim. Oulun yliopisto). Yliopiston pakollisille ruotsin kursseille pääsy edellyttää riittäväksi katsottua ruotsin taitoa.
Pakkovirkaruotsi on järjettömyyden huippu.
Miksei meillä aikuinen ihminen saa päättää, ottaako tutkintonsa ruotsilla vai ilman?
Suosittelen Närpiöön pakkosuomea ja Nilsiään pakkoruotsia. Silloin saatais ammattitaitoisia peltiseppiä jokapuolelle Suomea
Närpiön yliopistolta valmistuu tomaatinpoimijoita ilman kielitaitoakin.
Myös Belgia, Sveitsi ja Kanada luottavat opetuksessa maailmankieliin - eikä korkeakoulutasolla ole pakollisia kieliopintoja.
Miksemme me myös!
RKP jatkaa kielipolitiikassa DDR:n perintöä.
Sopii tyyliin.
Totta!.
Mitään ei perustella, kysymyksiin ei saa vastauksia, mitään ei myönnetä. Jopa pakkoruotsista kirjoittamiseen alettiin suhtautua vihamielisesti 1990/2000-luvulla. Pakkoruotsin kannattajien mielestä kirjoittaminen ja kritisointi on kuulemma epäisänmaallista, maanpetoksellista toimintaa.
Koko väestöä koskeva pakkoruotsi alkoi peruskouluissa 1970-luvulla. Sitä ennen oltiin siis epäisänmaallisia.
Millä edellytyksillä korkeakoulututkintojen pakkoruotsi voidaan vihdoin vaihtaa muihin opintoihin?
Sama koskee ammattikouluja.
Aivan käsittämätöntä, ettei näihin kysymyksiin saada vastauksia.
Päättäjät ilmeisesti kokevat pakkokieliasian kiusalliseksi. Sormia ei työnnetä paskaan, sormet likaantuvat.
Ruotsin kieltä ei ole milloinkaan rakastettu Suomessa.
Siksi kannattaisi RKP:n jo vaihtaa strategiaa, pakosta valinnaisuuteen.